Ϸվ

Hakemisto
Edellinen
Seuraava
Koko teksti
Menettely :
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0165/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0165/2020

Keskustelut :

PV18/06/2020-11
CRE18/06/2020-11

Äänestykset :

PV19/06/2020-9
PV19/06/2020-12

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0175

Hyväksytyt tekstit
PDF127kWORD44k
Perjantai 19. kesäkuuta 2020-Bryssel
Schengen-alueen tilanne covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen
P9_TA(2020)0175B9-0165/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. kesäkuuta 2020 Schengen-alueen tilanteesta covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen ()

Euroopan parlamentti, joka

–ottaa huomioon 14. kesäkuuta 1985 allekirjoitetun Schengenin sopimuksen(1) 35.vuosipäivän, 19. kesäkuuta 1990 allekirjoitetun Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen(2) 30.vuosipäivän ja 26. maaliskuuta 1995 voimaan tulleen Schengenin sopimuksen voimaantulon 25.vuosipäivän,

–ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 67artiklan 2kohdan, jossa määrätään, että unioni muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla varmistetaan, ”ettei henkilöitä tarkasteta sisärajoilla”,

–ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 21artiklan 1kohdan, jossa määrätään, että jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella,

–ottaa huomioon perusoikeuskirjan, mukaan lukien sen 45artiklan, jossa määrätään, että jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella,

–ottaa huomioon henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 9.maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399(3), jolla kodifioitiin henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15. maaliskuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006(4), joka oli ollut ensimmäinen oikeus- ja sisäasioiden alalla yhteispäätösmenettelyn mukaisesti hyväksytty säädös,

–ottaa huomioon Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29.huhtikuuta2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin2004/38/EY (vapaasta liikkuvuudesta annettu direktiivi)(5) ja siihen kirjatun syrjintäkiellon periaatteen,

–ottaa huomioon 16.maaliskuuta 2020 annetut komission suuntaviivat (Koronavirus (covid-19): Suuntaviivat rajaturvallisuustoimenpiteitä varten terveyden suojelemiseksi ja tavaroiden ja välttämättömien palvelujen saatavuuden turvaamiseksi) (C(2020)1753), jotka valtion- tai hallitusten johtajat hyväksyivät 17.maaliskuuta 2020,

–ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan 17.maaliskuuta 2020 Eurooppa‑neuvoston jäsenten kanssa pidetyn covid-19-videokonferenssin jälkeen antamat päätelmät, joissa vahvistettiin komission tiedonannon ”Covid-19: EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskeva väliaikainen matkustusrajoitus” () mukaisesti kehotus vahvistaa ulkorajoja soveltamalla muuhun kuin välttämättömään matkustamiseen EU:n alueelle koordinoitua ja tilapäistä rajoitusta 30päivän ajan ja pidentää ajanjaksoa myöhemmin,

–ottaa huomioon 30.maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Covid-19: Ohjeet EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevan väliaikaisen matkustusrajoituksen täytäntöönpanosta, kauttakulkujärjestelyjen helpottamisesta EU:n kansalaisten kotiuttamiseksi ja vaikutuksista viisumipolitiikkaan” (C(2020)2050),

–ottaa huomioon komission puheenjohtajan ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan esittelemän yhteisen eurooppalaisen etenemissuunnitelman covid-19-rajoitusten purkamiseksi,

–ottaa huomioon 8.huhtikuuta 2020 annetun komission tiedonannon EU:hun suuntautuvaa muuta kuin olennaista matkustamista koskevan väliaikaisen rajoituksen soveltamisen arvioinnista (),

–ottaa huomioon 13.toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Covid-19: Vaiheittaiset ja koordinoidut toimet vapaan liikkuvuuden palauttamiseksi ja sisärajatarkastusten poistamiseksi” (C(2020)3250),

–ottaa huomioon 30.toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman Schengen-alueen toimintaa koskevasta vuosikertomuksesta(6),

–ottaa huomioon 11. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman Schengenin säännöstön täysimääräisestä soveltamisesta Bulgariassa ja Romaniassa: tarkastusten poistaminen sisäisiltä maa-, meri- ja ilmarajoilta(7),

–ottaa huomioon Schengenin valvontaa käsittelevän kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan työryhmän tämän päätöslauselman valmistelemiseksi tekemän työn,

–ottaa huomioon neuvostolle ja komissiolle esitetyt kysymykset Schengen-alueen tilanteesta covid-19-epidemian puhkeamisen jälkeen (O-000037/2020 – B9–0010/2020 ja ‑000038/2020 – B9–0011/2020),

–ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132artiklan 2kohdan,

A.ottaa huomioon, että useimmat jäsenvaltiot, muun muassa Schengenin säännöstöön osallistuvat maat, joita tässä päätöslauselmassa käsitellään, ovat vastauksena covid‑19‑pandemiaan palauttaneet sisärajavalvonnan tai sulkeneet nämä rajat osittain tai kokonaan taikka sulkeneet ne tietynlaisilta matkustajilta, mukaan lukien EU:n kansalaisilta ja heidän perheenjäseniltään sekä alueellaan asuvilta kolmansien maiden tai toisen jäsenvaltion kansalaisilta; ottaa huomioon, että toiminnan koordinointi jäsenvaltioiden välillä ja unionin toimielinten kanssa oli selvästi puutteellista, kun nämä toimenpiteet otettiin käyttöön;

B.ottaa huomioon, että sisärajavalvonta vaikuttaa unionin oikeuteen kirjattuihin ihmisten oikeuksiin ja vapauksiin; ottaa huomioon, että ulkorajoilla sovellettavat matkustusrajoitukset eivät vaikuta oikeuteen hakea turvapaikkaa;

C.ottaa huomioon, että Schengenin sopimuksen ja Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen mukaiseen vapaaseen henkilöliikenteeseen liittyy korvaavia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on taata Schengen-valtioiden alueen turvallisuus(8); ottaa huomioon, että näihin korvaaviin toimenpiteisiin sisältyy Schengenin tietojärjestelmän (SIS) ja muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien kaltaisia välineitä, joilla on tarkoitus varmistaa Schengen-valtioiden viranomaisten välinen tietojenvaihto ja yhteiset säännöt ulkorajojen suojelemiseksi;

D.ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus on keskeinen edellytys sille, että alue, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, toimii moitteettomasti;

E.ottaa huomioon, että sen jälkeen, kun sisärajavalvonta alun perin lakkautettiin, sitä on harvoin palautettu; ottaa huomioon, että vuodesta 2015 alkaen useat jäsenvaltiot ovat kuitenkin suorittaneet sisärajavalvontaa lisääntyneen maahanmuuton ja/tai turvallisuusuhkien perusteella; ottaa huomioon, että parlamentti on nostanut esiin kysymyksiä tämän sisärajavalvonnan laillisuudesta ja oikeasuhteisuudesta;

F.katsoo, että paluu täysin toimivaan Schengen-alueeseen on äärimmäisen tärkeää vapaan liikkuvuuden periaatteen turvaamiseksi yhtenä Euroopan yhdentymisen tärkeimmistä saavutuksista ja keskeisenä edellytyksenä EU:n talouden elpymiselle covid‑19‑pandemian jälkeen;

1.muistuttaa, että Schengen-alue on keskeinen EU-hankkeen konkreettinen ja arvostettu saavutus, jonka ansiosta yli 400 miljoonaa ihmistä voi matkustaa rajattomasti, ja että sillä on mittaamattoman suuri arvo sekä kansalaisille että yrityksille ja se on ainutlaatuinen koko historiassa ja maailmassa;

2.on huolestunut nykytilanteesta, jossa monet jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön sisärajavalvonnan, sekä muista erilaisista toimenpiteistä, kuten rajojen sulkemisesta kokonaan tai osittain tai niiden sulkemisesta tietynlaisilta matkustajilta, mukaan lukien EU:n kansalaisilta tai jäsenvaltioiden alueella asuvilta kolmansien maiden kansalaisilta, ja näiden toimenpiteiden erittäin vakavasta vaikutuksesta ihmisiin ja yrityksiin, myös matkailuun ja aloihin, joilla tehdään kausityötä;

3.antaa täyden tukensa käyttöön otetuille kansanterveystoimenpiteille, joilla pyritään rajoittamaan covid-19-taudin leviämistä välttämällä lähikontakteja, mukaan lukien eristystoimenpiteet, joita jäsenvaltioiden päätöksellä on määrätty sovellettavaksi niiden alueella, mutta huomauttaa, että jäsenvaltiot ovat Schengenin rajasäännöstön mukaisissa virallisissa ilmoituksissaan esittäneet vain niukasti perusteluja sille, miksi rajavalvonta on asianmukainen keino rajoittaa covid-19-taudin leviämistä; muistuttaa, että Schengenin rajasäännöstön mukaan rajavalvonnalla tarkoitetaan ”rajalla toteutettavia toimia, jotka muista syistä riippumatta suoritetaan ainoastaan rajanylitysaikomuksen tai rajanylityksen perusteella”; katsoo, että alueellisella tasolla, myös raja-alueilla, sovellettavat kohdennetummat rajoitukset olisivat olleet asianmukaisempia ja lievempiä;

4.huomauttaa, että unionin sisärajoja koskevat säännöt vahvistetaan Schengenin rajasäännöstössä ja että jäsenvaltioiden on sisärajojen ylittämiseen vaikuttavia toimenpiteitä hyväksyessään noudatettava sekä säännöstön henkeä että kirjainta;

5.muistuttaa, että Schengenin rajasäännöstön perusteella asia on yksiselitteinen: sisärajavalvonnan on oltava poikkeus, objektiivisiin kriteereihin perustuva viimeinen keino, jolla voidaan todennäköisesti lieventää asianmukaisesti yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaa vakavaa uhkaa ja joka on ehdottoman välttämätön ja oikeasuhteinen ja jonka soveltamisala ja kesto on tiukasti rajattu; katsoo, että monet jäsenvaltioiden toimittamista ilmoituksista eivät ole riittävän yksityiskohtaisia, jotta voitaisiin tarkistaa, onko näitä periaatteita noudatettu;

6.huomauttaa, että ”viimeisen keinon” käsite edellyttää sen tarkistamista, voidaanko tavoite saavuttaa yhtä hyvin tai paremmin joidenkin muiden toimenpiteiden avulla; kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan, että vähimmäisvaatimusten mukaisten terveystarkastusten määrääminen on parempi vaihtoehto kuin sisärajavalvonnan käyttöönotto; muistuttaa tässä yhteydessä komission suuntaviivoissa(9) esitetyistä terveyteen liittyvistä toimenpiteistä; palauttaa lisäksi mieliin oikeasuhteisista poliisitarkastuksista annetun komission suosituksen(10), jonka mukaan ”tilanteessa, jossa yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka ja jäsenvaltiot harkitsevat asetuksen (EU) 2016/399 III osaston II luvun (rajavalvonnan palauttaminen) soveltamista, niiden olisi ensin arvioitava, voidaanko tilanteeseen puuttua asianmukaisesti tehostamalla alueella, mukaan lukien raja-alueet, tehtäviä poliisitarkastuksia”;

7. toteaa, että Schengen-alueella ei ole koskaan aiemmin koettu näin vakavaa pandemiaa; muistuttaa, että Schengenin rajasäännöstön säännöksissä todetaan nimenomaisesti, että kansanterveyteen kohdistuva uhka voi olla peruste pääsyn epäämiselle ulkorajalla, ja muistuttaa lisäksi, että säännöstössä – tai Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyssä yleissopimuksessa – ei mainita kansanterveyttä perusteena sisärajavalvonnan palauttamiselle vaan säädetään sisärajavalvonnan palauttamisesta ainoastaan siinä tapauksessa, että yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka;

8.pitää valitettavana, että jotkin jäsenvaltiot ottivat käyttöön rajavalvonnan ja muita rajarajoituksia lyhyellä varoitusajalla antamatta riittävästi tietoa omalle väestölleen ja muille jäsenvaltioille; pitää lisäksi valitettavina joillakin sisärajoilla havaittujen rajatarkastusten oheisvaikutuksia, kuten liian pitkiä odotusaikoja ilman asianmukaisia hygieniapalveluja ja riittäviä turvavälejä, mistä aiheutuu terveysriskejä sekä rajatarkastusten kohteena oleville henkilöille että rajavartijoille, ja pitää valitettavana myös lisärasitetta, joka on kohdistunut jo ennestään ylikuormitettuihin rajavartijoihin ja poliiseihin, jotka eivät ole koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia; on lisäksi huolestunut lukuisista esteistä, joita monet rajatyöntekijät ovat kohdanneet Schengen‑alueella pandemian puhkeamisen jälkeen, mukaan lukien rajoituksia, joita heihin sovelletaan rajanylitystilanteissa, koskevien selkeiden ja saatavilla olevien tietojen puute;

9.toteaa, että vapaasta liikkuvuudesta annetun direktiivin mukaan jäsenvaltiot voivat rajoittaa unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä liikkumis- ja oleskeluvapautta kansalaisuudesta riippumatta kansanterveyteen liittyvistä syistä; vaatii kuitenkin, että kaikkien jäsenvaltioiden on taattava kyseisessä direktiivissä säädetyt takeet ja että on erityisesti varmistettava syrjimättömyys jäsenvaltioiden omien kansalaisten ja maassa asuvien EU:n kansalaisten välillä;

10.katsoo, että nopea paluu täysin toimivaan Schengen-alueeseen on äärimmäisen tärkeää ja riippuu sekä jäsenvaltioiden poliittisesta tahdosta että niiden sitoutumisesta Schengenin säännöstön mukaiseen toimenpiteiden koordinointiin; kehottaa komissiota ottamaan johtoonsa toimien koordinoinnin EU-tasolla, jotta voidaan vastata covid‑19‑taudista Euroopan kansalaisten terveydelle aiheutuvaan haasteeseen ja samalla säilyttää Schengen-alue alueena, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, noudattaen täysimääräisesti yhteisvastuun ja keskinäisen luottamuksen periaatteita; katsoo, että EU‑tason ratkaisujen etsiminen tuo molemminpuolista hyötyä; pitää erittäin valitettavina eikä hyväksy yksittäisten jäsenvaltioiden mahdollisesti toteuttamia koordinoimattomia kahden- tai monenvälisiä toimia, joista keskustellaan unionin kehyksen ulkopuolella; vaatii, että kaikissa järjestelyissä on noudatettava syrjimättömyyden periaatetta;

11.kehottaa jäsenvaltioita vähentämään liikkumisvapauden rajoituksia samassa tahdissa kuin covid-19-tilanteeseen liittyviä rajoittamistoimenpiteitä höllennetään; katsoo, että huolehdittaessa asianmukaisesta unionin tason koordinoinnista alueellisempi lähestymistapa voi olla oikeasuhteisempi kuin kansallinen rajavalvonta ja voisi mahdollistaa liikkumisvapauden rajoitusten poistamisen silloin, kun kansanterveystilanne naapurialueilla on parantunut vastaavasti;

12.kehottaa kiireellisesti jäsenvaltioita keskustelemaan yhdessä parlamentin, neuvoston ja komission kanssa Schengen-alueen elpymissuunnitelmasta, mukaan lukien tavoista ja keinoista palata täysin toimivaan Schengen-alueeseen, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, sekä valmiussuunnitelmista mahdollisen toisen aallon varalta mahdollisimman nopeasti, jotta voidaan estää se, että väliaikaisesta sisärajavalvonnasta tulee keskipitkällä aikavälillä lähes pysyvää;

13.muistuttaa, että Schengenin rajasäännöstön mukaan unionin tasolla olisi seurattava sen arviointia, onko sisärajavalvonta ja sen jatkaminen tarpeellista, kun tämä valvonta on otettu käyttöön välittömänä toimena; kehottaa komissiota tässä yhteydessä valvomaan asianmukaisesti Schengenin säännöstön soveltamista ja erityisesti arvioimaan jäsenvaltioiden jo toteuttamia toimia sekä jäsenvaltioiden tekemien ilmoitusten oikea‑aikaisuutta ja laatua, seuraamaan tiiviisti tilanteen kehittymistä ja tarvittaessa muistuttamaan jäsenvaltioita niiden oikeudellisista velvoitteista sekä antamaan lausuntoja; kannustaa komissiota käyttämään oikeuksiaan pyytää jäsenvaltioilta lisätietoja; kehottaa komissiota tehostamaan raportointiaan parlamentille siitä, miten se käyttää perussopimusten mukaisia oikeuksiaan;

14. pitää valitettavana, että Schengenin rajasäännöstön säännös, jonka mukaan jäsenvaltioiden on neljän viikon kuluessa rajavalvonnan lopettamisesta annettava parlamentille, neuvostolle ja komissiolle selvitys, on menettänyt merkityksensä eikä parlamentti näin ollen saa tietoa; kehottaa siksi sisärajavalvonnan käyttöön ottaneita jäsenvaltioita raportoimaan parlamentille hyvissä ajoin vähintään kuuden kuukauden välein ja toimittamaan tällöin tarkat ja yksityiskohtaiset tiedot sisärajavalvonnan palauttamisen perusteista; pitää erittäin valitettavana, että komissio ei ole vuoden 2015 jälkeen julkaissut vuosikertomusta siitä, miten alue, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, toimii, vaikka se on Schengenin rajasäännöstön mukaan velvollinen tekemään niin;

15.muistuttaa, että on otettu käyttöön väliaikaisia matkustusrajoituksia, joita sovelletaan muuhun kuin välttämättömään matkustukseen kolmansista maista Schengen-alueelle; korostaa, että kaikkien pääsyn epäämistä ulkorajoilla koskevien päätösten on oltava Schengenin rajasäännöstön säännösten mukaisia, mukaan lukien perusoikeuksien kunnioittaminen erityisesti säännöstön 4 artiklan mukaisesti;

16.kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan Schengen-integraation loppuun saattamiseksi kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kanssa; muistuttaa kehottaneensa neuvostoa esittämään mahdollisimman pian uuden ehdotuksen päätökseksi Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä soveltamisesta Bulgariassa ja Romaniassa; on valmis antamaan lausuntonsa Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä soveltamisesta Kroatiassa neuvoston kuultua sitä liittymisasiakirjan 4 artiklan mukaisesti; katsoo, että solidaarisuus ja vastuu koskevat kaikkia ja että Schengen-alueen tulevaisuus voi olla vain sellainen, että se on yhtenäinen eikä pirstaloitunut;

17.katsoo, että keskipitkällä aikavälillä on pohdittava, miten voidaan lisätä jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta ja varmistaa, että unionin lainsäädäntövälineet mahdollistavat Schengen-alueen todellisen eurooppalaisen hallinnoinnin, joka mahdollistaisi tehokkaan ja koordinoidun EU:n vastauksen covid-19-pandemian kaltaisiin haasteisiin säilyttäen samalla oikeuden vapaaseen liikkuvuuteen ja periaatteen, jonka mukaan sisärajoilla ei suoriteta valvontaa, mikä on EU:n kansalaisille tärkeän Schengen-hankkeen keskeisiä piirteitä; kehottaa komissiota tekemään tätä koskevan ehdotuksen Schengen-alueen hallinnoinnin uudistamiseksi uusien haasteiden perusteella;

18.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Schengenin säännöstö – Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välinen sopimus tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla (EYVL L 239, 22.9.2000, s. 13).
(2) Schengenin säännöstö – Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14.kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus (EYVLL239, 22.9.2000, s.19).
(3) EUVL L77, 23.3.2016, s.1.
(4) EUVL L105, 13.4.2006, s.1.
(5) EUVL L158, 30.4.2004, s.77.
(6) EUVL C76, 9.3.2020, s.106.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0497.
(8) Toimeenpanevan komitean julistus, annettu 26. kesäkuuta 1996, luovutuksesta (SCH/Com-ex (96) decl 6 rev 2) (EYVL L 239, 22.9.2000, s. 435).
(9) Komission suositus C(2020)1753, 16.maaliskuuta 2020, suuntaviivoista rajaturvallisuustoimenpiteitä varten terveyden suojelemiseksi ja tavaroiden ja välttämättömien palvelujen saatavuuden turvaamiseksi.
(10) Komission suositus C(2017)3349, 12. toukokuuta 2017, oikeasuhteisista poliisitarkastuksista ja poliisiyhteistyöstä Schengen-alueella.

Päivitetty viimeksi: 8. syyskuuta 2020Oikeudellinen huomautus-վٴDzܴᲹääԳö