合法博彩网站

Euroopan unionin perustana olevat arvot, joista m盲盲r盲t盲盲n Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2听artiklassa, ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, v盲hemmist枚ihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Jotta n盲it盲 arvoja varmasti kunnioitetaan, SEU:n 7听artiklassa m盲盲r盲t盲盲n EU:n mekanismista, jonka avulla voidaan m盲盲ritt盲盲, loukkaako jokin j盲senvaltio vakavasti ja jatkuvasti EU:n arvoja, ja mahdollisesti m盲盲r盲t盲 t盲st盲 seuraamuksia. Se on t盲h盲n menness盲 otettu k盲ytt枚枚n vain Puolan ja Unkarin osalta. EU:ta sitoo my枚s sen perusoikeuskirja, ja se on sitoutunut liittym盲盲n eurooppalaiseen yleissopimukseen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi. Koska EU:n arvot ovat er盲iss盲 j盲senvaltioissa uhattuina, EU:n toimielimet lujittavat v盲lineist枚盲盲n torjuakseen demokratian taantumisen ja suojellakseen demokratiaa, oikeusvaltiota, perusoikeuksia, tasa-arvoa ja v盲hemmist枚j盲 koko unionissa.

Perusoikeuksien suojelusta tuomioistuimissa niiden suojelun kodifiointiin perussopimuksissa

Euroopan yhteis枚t (EY, nyky盲盲n Euroopan unioni) perustettiin aikoinaan kansainv盲liseksi j盲rjest枚ksi, joka oli luonteeltaan p盲盲asiassa talousyhteis枚. Niinp盲 ei katsottu tarpeelliseksi antaa erikseen s盲盲nt枚j盲 perusoikeuksien kunnioittamisesta, eik盲 perusoikeuksia pitk盲盲n aikaan edes mainittu perussopimuksissa. Perusoikeudet taattiin vuonna听1950 tehdyss盲 eli Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, jonka allekirjoittajia j盲senvaltiot olivat, ja sen katsottiin riitt盲v盲n.

Kun Euroopan unionin tuomioistuin oli vahvistanut unionin oikeuden ensisijaisuuden ja v盲litt枚m盲n oikeusvaikutuksen mutta kielt盲ytyi tarkastelemasta p盲盲t枚sten yhteensopivuutta j盲senvaltioiden kansallisen lains盲盲d盲nn枚n ja perustuslakien kanssa (; ), jotkin kansalliset tuomioistuimet alkoivat pohtia, miten t盲llainen oikeusk盲yt盲nt枚 vaikuttaa perustuslaillisten arvojen, kuten perusoikeuksien, suojeluun. Jos unionin oikeus olisi ensisijainen my枚s j盲senvaltion perustuslakiin n盲hden, unionin oikeus saattaisi rikkoa perusoikeuksia. T盲m盲n teoreettisen riskin poistamiseksi Saksan ja Italian perustuslakituomioistuimet antoivat vuonna听1974 tuomiot, joissa vahvistettiin niiden valta tarkastella yhteis枚n lains盲盲d盲nt枚盲, jotta voidaan varmistaa sen olevan sopusoinnussa perustuslaillisten oikeuksien kanssa (Solange听I; Frontini). Niinp盲 unionin tuomioistuin vahvisti oikeusk盲yt盲nn枚ss盲盲n perusoikeuksien kunnioittamisen periaatteen todetessaan, ett盲 perusoikeudet kuuluvat yhteis枚n oikeuden yleisiin periaatteisiin ja tuomioistuin varmistaa niiden noudattamisen (). N盲iden oikeuksien suojaamisessa tukeudutaan j盲senvaltioiden yhteiseen valtios盲盲nt枚perinteeseen () ja ihmisoikeuksien suojaamista koskeviin kansainv盲lisiin sopimuksiin, joiden sopimuspuolia j盲senvaltiot ovat (). N盲ihin sopimuksiin kuuluu Euroopan ihmisoikeussopimus ().

EU:n toimivalta laajeni v盲hitellen politiikanaloille, joilla on v盲lit枚n vaikutus perusoikeuksiin, kuten oikeus- ja sis盲asioihin, joista sittemmin kehittyi t盲ysipainoinen oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alue. Samalla perussopimuksia muutettiin ja perusoikeuksien suojelu juurrutettiin vahvasti EU:hun. Maastrichtin sopimuksessa viitattiin Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja j盲senvaltioiden yhteiseen valtios盲盲nt枚perinteeseen unionin oikeuden yleisin盲 periaatteina. Amsterdamin sopimuksessa puolestaan vahvistettiin eurooppalaiset 鈥漰eriaatteet鈥�, joihin EU perustuu (Lissabonin sopimuksessa 鈥漚rvot鈥�, jotka luetellaan SEU:n 2听artiklassa). Samalla luotiin menettely perussopimusten mukaisten oikeuksien v盲liaikaiseksi pid盲tt盲miseksi tapauksissa, joissa jokin j盲senvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti perusoikeuksia. Perusoikeuskirjan laatiminen ja sen voimaantulo yhdess盲 Lissabonin sopimuksen kanssa ovat olleet viimeisimm盲t vaiheet t盲ss盲 kodifiointiprosessissa, jonka tarkoituksena on varmistaa perusoikeuksien suojelu EU:ssa.

EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen

Euroopan ihmisoikeussopimus on t盲rkein perusoikeuksien suojelua Euroopassa koskeva v盲line, ja kaikki j盲senvaltiot ovat liittyneet siihen. Sen vuoksi Euroopan yhteis枚n liittyminen sopimukseen vaikutti loogiselta ratkaisulta, kun sille haluttiin antaa perusoikeuksiin liittyvi盲 velvoitteita. Komissio ehdotti useaan otteeseen (vuosina 1979, 1990 ja 1993) yhteis枚n liittymist盲 sopimukseen. Yhteis枚jen tuomioistuimelta pyydettiin lausuntoa asiasta, ja se totesikin vuonna听1996 antamassaan , ett盲 perustamissopimuksessa yhteis枚lle ei annettu toimivaltaa antaa s盲盲nn枚ksi盲 ihmisoikeuksien alalla tai tehd盲 kansainv盲lisi盲 yleissopimuksia t盲ll盲 alalla, mik盲 teki liittymisest盲 oikeudellisesti mahdotonta. Lissabonin sopimuksessa tilanne korjattiin uudella 6听artiklan 2听kohdalla, jossa EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen m盲盲r盲t盲盲n pakolliseksi. T盲m盲 tarkoitti, ett盲 unionista tulisi (j盲senvaltioiden tavoin) perusoikeuksien kunnioittamisen valvonnan osalta unionin ulkopuolisen tuomioistuimen eli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen alainen. Liittymisen my枚t盲 unionin kansalaiset ja my枚s unionissa asuvat unionin ulkopuolisten maiden kansalaiset voisivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen m盲盲r盲ysten nojalla riitauttaa ihmisoikeustuomioistuimessa unionin antamat s盲盲d枚kset samoin edellytyksin kuin unionin j盲senvaltioiden antamat s盲盲d枚kset.

Vuonna 2010 heti Lissabonin sopimuksen tultua voimaan EU aloitti neuvottelut Euroopan neuvoston kanssa liittymissopimuksen luonnoksesta, joka valmistui huhtikuussa听2013. Komissio pyysi hein盲kuussa听2013 unionin tuomioistuinta antamaan ratkaisun t盲m盲n sopimuksen yhteensopivuudesta perussopimusten kanssa. Unionin tuomioistuin antoi 18.听joulukuuta听2014 kielteisen lausunnon, jossa se totesi, ett盲 sopimusluonnoksella voidaan puuttua unionin oikeuden erityispiirteisiin ja rajoittaa sen itsen盲isyytt盲 (). Pohdinnan ja unionin tuomioistuimen esille ottamien kysymysten ratkaisemiseksi k盲ytyjen keskustelujen j盲lkeen EU ja Euroopan neuvosto aloittivat neuvottelut uudelleen vuonna 2019. Neuvottelut ovat yh盲 k盲ynniss盲.

EU:n perusoikeuskirja

Unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen muodostaisi 鈥漸lkoisen鈥� valvontamekanismin, jolla varmistetaan, ett盲 lains盲盲d盲nt枚 ja politiikkatoimet ovat perusoikeuksien mukaisia. Lis盲ksi unionin tasolle tarvittiin kuitenkin 鈥漵is盲inen鈥� valvontamekanismi, jotta unionin tuomioistuin voisi harjoittaa ennakoivaa ja itsen盲ist盲 oikeudellista valvontaa. T盲t盲 varten EU:lle tarvittiin oma oikeusasiakirja, ja vuoden听1999 K枚lnin Eurooppa-neuvostossa p盲盲tettiinkin kutsua koolle valmistelukunta laatimaan perusoikeuskirjaa.

Parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat juhlallisen julistuksen perusoikeuskirjasta Nizzassa vuonna听2000. Mukautusten j盲lkeen juhlallinen julistus toistettiin vuonna听2007. Vasta kun Lissabonin sopimus hyv盲ksyttiin 1.听joulukuuta听2009, sai SEU:n 6听artiklan 1听kohdan perusteella v盲litt枚mi盲 oikeusvaikutuksia ja siit盲 tuli sitova primaarioikeuden l盲hde.

Perusoikeuskirja pohjautuu Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja muihin eurooppalaisiin ja kansainv盲lisiin v盲lineisiin, mutta se on monin tavoin innovatiivinen. Siin盲 esimerkiksi kiellet盲盲n vammaisuuteen, ik盲盲n ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjint盲 ja vahvistetaan perusoikeuksina oikeus tutustua asiakirjoihin, oikeus henkil枚tietojen suojaan ja oikeus hyv盲盲n hallintoon.

Perusoikeuskirjan soveltamisala on potentiaalisesti hyvin laaja, sill盲 suurin osa siin盲 tunnustetuista oikeuksista koskee 鈥漦aikkia鈥� kansalaisuudesta tai asemasta riippumatta. Sen soveltaminen rajoitetaan 51听artiklassa kuitenkin koskemaan vain unionin toimielimi盲, elimi盲 ja laitoksia sek盲 j盲senvaltioita silloin, kun viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta.

SEU:n听7 artikla, komission oikeusvaltiotoimintakehys ja oikeusvaltiomekanismi

Amsterdamin sopimuksella luotiin uusi seuraamusmekanismi sen varmistamiseksi, ett盲 j盲senvaltiot kunnioittavat perusoikeuksia sek盲 muita unionin periaatteita ja arvoja, kuten demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, tasa-arvoa sek盲 v盲hemmist枚jen suojelua, my枚s EU:n toimivallan oikeudellisten rajojen ulkopuolella. T盲m盲 tarkoitti, ett盲 EU:lle annettiin valtuudet toimia muuten j盲senvaltioiden toimivaltaan j盲tetyill盲 aloilla tilanteissa, joissa n盲it盲 arvoja loukataan vakavasti ja jatkuvasti. Parlamentti oli ehdottanut samantapaista mekanismia ensimm盲isen kerran . Nizzan sopimuksella mekanismiin lis盲ttiin ennaltaehk盲isev盲 vaihe, kun on olemassa 鈥漵elv盲 vaara, ett盲 jokin j盲senvaltio loukkaa vakavasti鈥� EU:n arvoja. Menettelyll盲 haluttiin varmistaa, ett盲 perusoikeuksien, demokratian, oikeusvaltion ja v盲hemmist枚jen oikeuksien suojelu, joka sis盲ltyy uusien j盲senvaltioiden liittymist盲 koskeviin K枚枚penhaminan arviointiperusteisiin, toteutuu my枚s liittymisen j盲lkeen ja ett盲 se toteutuu kaikissa j盲senvaltioissa samalla tavalla.

SEU:n 7 artiklan 1听kohdassa m盲盲r盲t盲盲n ns. ennaltaehk盲isev盲st盲 vaiheesta antamalla j盲senvaltioiden yhdelle kolmasosalle, parlamentille tai komissiolle valtuudet k盲ynnist盲盲 menettely, jossa neuvosto voi todeta j盲sentens盲 nelj盲n viidesosan enemmist枚ll盲, ett盲 on olemassa 鈥漵elv盲 vaara鈥�, ett盲 jokin j盲senvaltio loukkaa vakavasti SEU:n 2听artiklassa tarkoitettuja EU:n arvoja. N盲ihin kuuluvat ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus ja tasa-arvo sek盲 v盲hemmist枚ihin kuuluvien oikeudet. Ennen t盲m盲n toteamista on j盲rjestett盲v盲 asianomaisen j盲senvaltion kuuleminen ja j盲senvaltiolle voidaan antaa suosituksia. Parlamentin hyv盲ksynt盲盲n vaaditaan kahden kolmasosan enemmist枚 annetuista 盲盲nist盲, jotka edustavat sen j盲senten enemmist枚盲 (SEUT:n 354听artiklan 4听kohta). Komissio k盲ynnisti ennaltaehk盲isev盲n menettelyn ensimm盲isen kerran Puolan osalta 20. joulukuuta听2017 ja parlamentti Unkarin osalta 12.听syyskuuta听2018. Menettely on kuitenkin pys盲hdyksiss盲 neuvostossa, jossa j盲rjestettiin joitakin kuulemisia muttei annettu mit盲盲n suosituksia, saati sitten p盲盲t枚ksi盲. Parlamentilta ev盲ttiin lis盲ksi oikeus esitt盲盲 kantansa neuvoston kuulemisissa, my枚s Unkarin osalta, vaikka se oli k盲ynnist盲nyt menettelyn. Komissio ehdotti 6. toukokuuta 2024, ett盲 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely Puolaa vastaan p盲盲tet盲盲n.

SEU:n 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa m盲盲r盲t盲盲n, ett盲 tapauksissa, joissa jokin j盲senvaltio 鈥漧oukkaa vakavasti ja jatkuvasti鈥� EU:n arvoja, komissio tai j盲senvaltioiden yksi kolmasosa (ei parlamentti) voi k盲ynnist盲盲 ns. seuraamusmekanismin kehotettuaan ensin asianomaista j盲senvaltiota esitt盲m盲盲n huomautuksensa. Saatuaan parlamentin hyv盲ksynn盲n samalla enemmist枚ll盲 kuin ennaltaehk盲isev盲n mekanismin tapauksessa Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti todeta, ett盲 jokin j盲senvaltio loukkaa arvoja vakavasti ja jatkuvasti. Neuvosto voi m盲盲r盲enemmist枚ll盲 p盲盲tt盲盲 pid盲tt盲盲 v盲liaikaisesti tietyt asianomaiselle j盲senvaltiolle kuuluvat oikeudet, kuten 盲盲nioikeuden neuvostossa. Neuvosto voi niin ik盲盲n m盲盲r盲enemmist枚ll盲 p盲盲tt盲盲 my枚hemmin muuttaa seuraamusta tai peruuttaa sen. Asianomainen j盲senvaltio ei osallistu 盲盲nestyksiin neuvostossa eik盲 Eurooppa-neuvostossa. Seuraamusten m盲盲ritt盲minen ja vahvistaminen on edelleen vaikeaa yksimielisyysvaatimuksen vuoksi. T盲st盲 on osoituksena se, ett盲 Unkarin ja Puolan hallitukset ovat ilmoittaneet k盲ytt盲v盲ns盲 vastavuoroista veto-oikeutta t盲llaisiin toista j盲senvaltiota koskeviin p盲盲t枚ksiin.

SEU:n 7 artiklan mukaisten menettelyjen k盲ynnist盲minen on poliittisesti hankalaa, koska niill盲 puututaan tilanteisiin, jotka j盲盲v盲t EU:n oikeuden soveltamisalan ulkopuolelle. Rikkomusmenettelyt taas ovat vaikutuksiltaan rajallisia, koska niit盲 k盲ytet盲盲n EU:n oikeuden soveltamisalaan kuuluvissa erityistilanteissa. Korjatakseen n盲m盲 puutteet komissio otti vuonna听2014 k盲ytt枚枚n . Toimintakehyksen tarkoituksena oli pyrki盲 varmistamaan tuloksellinen ja yhdenmukainen oikeusvaltioperiaatteen suojelu edellytyksen盲 sen varmistamiselle, ett盲 perusoikeuksia ja demokratiaa kunnioitetaan tilanteissa, joissa niihin kohdistuu j盲rjestelm盲tason uhka. Sen tarkoituksena on edelt盲盲 ja t盲ydent盲盲 SEU:n 7听artiklaa, ja se k盲sitt盲盲 kolme vaihetta: komission toteuttama arviointi eli komission ja j盲senvaltion v盲linen j盲sennelty vuoropuhelu sek盲 sen j盲lkeen tarvittaessa annettava oikeusvaltiolausunto, komission antama oikeusvaltiosuositus ja j盲senvaltion toteuttamat suosituksen jatkotoimenpiteet. Oikeusvaltiotoimintakehyst盲 sovellettiin Puolaan vuonna 2016, ja sen j盲盲ty盲 tuloksettomaksi komissio k盲ynnist盲盲 7 artiklan mukaisen menettelyn 20. joulukuuta 2017.

Hein盲kuussa 2019 komissio otti j盲lleen yhden askeleen eteenp盲in antaessaan tiedonannon 鈥濃�� ja k盲ynnist盲ess盲盲n oikeusvaltioperiaatetta koskevan tarkastelukierroksen. Kierrokseen sis盲ltyy oikeusvaltiota koskeva vuosikertomus, jossa seurataan oikeusvaltioperiaatteen noudattamista j盲senvaltioissa ja jonka pohjalta k盲yd盲盲n toimielinten v盲list盲 vuoropuhelua. Ensimm盲inen t盲llainen julkaistiin syyskuussa 2020. Siihen liittyv盲t 27 maakohtaista lukua kattavat oikeusj盲rjestelm盲n (erityisesti sen riippumattomuus, laatu ja tehokkuus), korruption vastaisen kehyksen (oikeudellinen ja institutionaalinen rakenne, ennaltaehk盲isy, tukahduttamistoimet), tiedotusv盲lineiden moniarvoisuuden (s盲盲ntelyelimet, omistajuuden ja hallituksen puuttumisen avoimuus, toimittajien suojelu) sek盲 muut keskin盲iseen valvontaan liittyv盲t institutionaaliset kysymykset (lains盲盲d盲nt枚prosessi, riippumattomat viranomaiset, saavutettavuus, tuomioistuinvalvonta, kansalaisj盲rjest枚t). Kertomuksella vahvistetaan huomattavasti EU:n seurantaa EU:n oikeusalan tulostauluun ja muihin seuranta- ja raportointiv盲lineisiin verrattuna, sill盲 se kattaa siviilioikeuden lis盲ksi rikos- ja hallinto-oikeuden. Siin盲 my枚s k盲sitell盲盲n oikeuslaitoksen riippumattomuutta, korruptiota, tiedotusv盲lineiden moniarvoisuutta, vallanjakoa ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia. On perustettu kansallisten yhteyspisteiden verkosto ker盲盲m盲盲n tietoja ja varmistamaan vuoropuhelu j盲senvaltioiden kanssa ja edistetty vuoropuhelua sidosryhmien kanssa. T盲llaisia sidosryhmi盲 ovat muun muassa Euroopan neuvoston elimet, Euroopan turvallisuus- ja yhteisty枚j盲rjest枚, Taloudellisen yhteisty枚n ja kehityksen j盲rjest枚, oikeudelliset verkostot ja kansalaisj盲rjest枚t. My枚s hein盲kuussa 2022 julkaistussa esitettiin kullekin j盲senvaltiolle useita suosituksia, joiden toteuttamista on tarkoitus seurata my枚hemmiss盲 oikeusvaltiota koskevissa vuosikertomuksissa. Hein盲kuussa 2023 julkaistussa arvioitiin edellisen vuoden suositusten t盲yt盲nt枚枚npanoa ja annettiin lis盲suosituksia.

Muita v盲lineit盲 EU:n arvojen suojelemiseksi

EU:n k盲ytett盲viss盲 on muitakin v盲lineit盲, joilla pyrit盲盲n suojelemaan EU:n arvoja.

Uutta lains盲盲d盲nt枚aloitetta ehdottaessaan komissio selvitt盲盲 vaikutustenarvioinnilla, onko aloite perusoikeuksien mukainen. My枚hemmin my枚s neuvosto ja parlamentti tarkastelevat t盲t盲.

Komissio julkaisee . Sit盲 k盲sitell盲盲n ja siit盲 keskustellaan neuvostossa, joka antaa siit盲 p盲盲telmi盲, ja parlamentissa, joka antaa vuosittain mietinn枚n perusoikeuksien tilasta EU:ssa. Komissio k盲ynnisti joulukuussa 2020 uuden . Sit盲 sovelletaan my枚s suhteessa EU:n varoihin k盲ytt枚枚n otetun, perusoikeuskirjaan liittyv盲n nk. mahdollistavan edellytyksen avulla. Aluksi Puolalle ja Unkarille ei t盲ll盲 perusteella maksettu koheesiovaroja. Komissio katsoi 13. joulukuuta 2023, ett盲 Unkari oli t盲ytt盲nyt horisontaalisen mahdollistavan edellytyksen, mink盲 perusteella se saattoi vaatia enint盲盲n 10,2 miljardia euroa aiemmin j盲盲dytetyist盲 varoista. Helmikuussa 2024 komissio katsoi my枚s, ett盲 Puola oli t盲ytt盲nyt velvoitteensa, mink盲 vuoksi se voi pyyt盲盲 enint盲盲n 76,5 miljardin euron vapauttamista vuosien 2021鈥�2027 koheesiovaroista.

Vuodesta听2014 l盲htien neuvosto on my枚s j盲rjest盲nyt vuotuisen vuoropuhelun neuvostossa kaikkien j盲senvaltioiden kesken oikeusvaltioperiaatteen edist盲miseksi ja turvaamiseksi. Vuoropuhelussa keskityt盲盲n joka vuosi eri aiheeseen. Neuvosto 辫盲盲迟迟颈 vuoden 2020 j盲lkipuoliskolta alkaen keskitty盲 oikeusvaltiotilanteen tarkasteluun viidess盲 j盲senvaltiossa puolivuosittain komission oikeusvaltiokertomuksen perusteella.

EU:n arvoihin liittyvi盲 kysymyksi盲 tarkastellaan lis盲ksi talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla, ja niist盲 voidaan antaa maakohtaisia suosituksia. Tarkastelun kohteina ovat oikeusj盲rjestelm盲t (oikeusalan tulostaulun perusteella) sek盲 vammaisten henkil枚iden asema, sosiaaliset oikeudet ja kansalaisten oikeudet (j盲rjest盲ytyneelt盲 rikollisuudelta ja korruptiolta suojelun yhteydess盲).

Bulgariaan ja Romaniaan sovellettiin my枚s yhteisty枚- ja seurantamekanismia, joka p盲盲ttyi 15. syyskuuta 2023 ja joka korvattiin oikeusvaltiomekanismilla.

Rikkomusmenettelyt ovat t盲rke盲 v盲line, jonka avulla voidaan puuttua EU:n arvojen loukkauksiin unionissa, ja unionin tuomioistuin kehitt盲盲 oikeusk盲yt盲nt枚盲 t盲st盲 asiasta. Menettely voidaan k盲ynnist盲盲 yksitt盲is- ja erityistapauksissa, joissa kansallisessa lains盲盲d盲nn枚ss盲 ei noudateta EU:n oikeutta ja EU:n arvoja (kun taas 7听artiklaa sovelletaan my枚s tilanteisiin, jotka j盲盲v盲t EU:n oikeuden soveltamisalan ulkopuolelle ja joissa perusoikeusloukkaukset ovat j盲rjestelm盲llisi盲 ja jatkuvia). Unionin tuomioistuin voi m盲盲r盲t盲 taloudellisia seuraamuksia, jos m盲盲r盲yksi盲 tai tuomioita ei noudateta.

Wieniin vuonna 2007 perustetulla on t盲rke盲 teht盲v盲 EU:n perusoikeustilanteen seurannassa. Se ker盲盲, analysoi, levitt盲盲 ja arvioi perusoikeuksiin liittyvi盲 tietoja. Lis盲ksi se tekee tieteellisi盲 tutkimuksia ja selvityksi盲 ja julkaisee perusoikeuksista vuosikertomuksia ja aihekohtaisia kertomuksia.

Komissio lujittaa tasa-arvoa ja v盲hemmist枚jen suojelua 鈥� eli kahta SEU:n 2 artiklan pilareista 鈥� erityisill盲 strategioilla, ehdotuksilla ja toimilla, joilla edistet盲盲n sukupuolten tasa-arvoa, torjutaan naisiin kohdistuvaa ja l盲hisuhdev盲kivaltaa, rasismia, vihapuhetta, viharikoksia ja antisemitismi盲 ja suojellaan hlbtiq-henkil枚iden, romanien, vammaisten henkil枚iden ja lasten oikeuksia osana 鈥漷asa-arvon unionin鈥� kattavaa toimintakonseptia. Komissio nosti parlamentin ja 15 j盲senvaltion tukemana Unkaria vastaan kanteen unionin tuomioistuimessa, koska sen loukkaa muun muassa SEU:n 2 artiklaa. Se on my枚s ehdottanut direktiivej盲 lujittamiseksi yhteisill盲 normeilla. Direktiivit hyv盲ksyttiin 盲skett盲in.

Unkarin ja Puolan hallitusten veto-oikeuden k盲yt枚n aiheuttaman pattitilanteen j盲lkeen Eurooppa-neuvostossa p盲盲stiin 10.鈥�11. joulukuuta 2020 viimein yhteisymm盲rrykseen . Asetuksen avulla on mahdollista suojata EU:n talousarviota, jos on osoitettu, ett盲 oikeusvaltion periaatteiden rikkominen j盲senvaltiossa vaikuttaa tai uhkaa vakavasti vaikuttaa EU:n talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai taloudellisten etujen suojaamiseen riitt盲v盲n suoraan. Unkarin ja Puolan hallitusten asetusta vastaan nostama kanne , jolloin komissio ja neuvosto saattoivat k盲ynnist盲盲 mekanismin vastaan ja pid盲tt盲盲 siten koheesiopolitiikan ohjelmien maksuja听6,3 miljardin euron edest盲.

Komissio keskustelee parhaillaan elpymis- ja palautumistukiv盲lineen kansallisten suunnitelmien t盲yt盲nt枚枚npanosta joidenkin j盲senvaltioiden hallitusten kanssa ja seuraa, saavutetaanko niill盲 sovitut v盲litavoitteet ja tavoitteet, mik盲 on edellytyksen盲 varojen maksamiselle. Suunnitelmien tarkoituksena on vastata haasteisiin, jotka on yksil枚ity neuvoston hyv盲ksymiss盲 ja komission antamissa oikeusvaltiokertomuksissa ja niihin liittyviss盲 suosituksissa sek盲 7 artiklan mukaisissa menettelyiss盲 Puolaa ja Unkaria vastaan. Komissio katsoi 13. joulukuuta 2023, ett盲 Unkari ei ollut puuttunut rikkomuksiin, joihin se oli syyllistynyt oikeusvaltioperiaatteiden osalta, koska se . Se ehdotti 6. toukokuuta 2024 my枚s, ett盲 .

Euroopan parlamentin rooli

Parlamentti on aina tukenut perusoikeuksien kunnioittamisen ja suojelun vahvistamista EU:ssa. Jo vuonna听1977 se antoi yhdess盲 neuvoston ja komission kanssa , jossa n盲m盲 toimielimet sitoutuivat kunnioittamaan perusoikeuksia toimivaltuuksiaan k盲ytt盲ess盲盲n. Vuonna听1979 parlamentti hyv盲ksyi p盲盲t枚slauselman, jossa se kannatti Euroopan yhteis枚n liittymist盲 Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Parlamentin ehdottamassa todettiin, ett盲 unionin on suojeltava ihmisarvoa ja turvattava laink盲ytt枚alueellaan jokaiselle perusoikeudet ja -vapaudet, jotka on johdettu j盲senvaltioiden valtios盲盲nn枚ist盲 ja Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Siin盲 my枚s ennakoitiin unionin liittymist盲 Euroopan ihmisoikeussopimukseen. P盲盲t枚slauselmassaan 12.听huhtikuuta听1989 parlamentti antoi julistuksen perusoikeuksista ja -vapauksista.

Parlamentti on vuodesta听1993 l盲htien j盲rjest盲nyt joka vuosi keskustelun perusoikeuksien tilasta EU:ssa ja hyv盲ksynyt p盲盲t枚slauselman t盲st盲 aiheesta kansalaisvapauksien sek盲 oikeus- ja sis盲asioiden valiokunnan mietinn枚n pohjalta. Lis盲ksi se on hyv盲ksynyt yh盲 enemm盲n p盲盲t枚slauselmia, joissa k盲sitell盲盲n SEU:n 2 artiklassa tarkoitettujen arvojen suojeluun j盲senvaltioissa liittyvi盲 erityiskysymyksi盲.

Parlamentti on aina tukenut EU:n tavoitetta saada unionille oma oikeusasiakirja ja vaatinut, ett盲 perusoikeuskirjasta teht盲isiin sitova. T盲m盲 toteutui lopulta vuonna听2009 Lissabonin sopimuksessa.

Parlamentti on viime aikoina toistuvasti ilmaissut vakavan huolensa SEU:n 2 artiklan mukaisten normien asteittaisesta heikkenemisest盲 joissakin j盲senvaltioissa. Puuttuakseen t盲h盲n ongelmaan parlamentti on tehnyt aloitteita perusoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion sek盲 laajemmin kaikkien SEU:n 2 artiklan mukaisten arvojen suojelun vahvistamiseksi EU:ssa ehdottamalla uusia mekanismeja ja menettelyj盲 nykyisten puutteiden korjaamiseksi. Se on eri p盲盲t枚slauselmissaan vuodesta听2012 kehottanut perustamaan ns. K枚枚penhaminan komission, k盲ynnist盲m盲盲n ihmisoikeusasioita k盲sittelev盲n unionin toimintapoliittisen syklin, ottamaan k盲ytt枚枚n varhaisvaroitusmekanismin ja j盲盲dytysmenettelyn sek盲 lujittamaan perusoikeusvirastoa.

Vuonna 2016 antamassaan merkitt盲v盲ss盲 p盲盲t枚slauselmassa parlamentti kokosi yhteen aiemmat ehdotuksensa ja pyysi komissiota esitt盲m盲盲n toimielinten v盲list盲 sopimusta , joka perustuisi komission ja neuvoston kanssa teht盲v盲盲n unionin sopimukseen. Siihen sis盲ltyisi vuotuinen toimintapoliittinen sykli, joka perustuisi komission ja asiantuntijapaneelin laatimaan seurantakertomukseen EU:n arvojen noudattamisesta unionissa, parlamenttien v盲lisiin keskusteluihin sek盲 j盲rjestelyihin, joiden avulla puututtaisiin vaaroihin tai loukkauksiin. Komissio sis盲llytti useita parlamentin ehdotuksia vuonna 2019 antamaansa tiedonantoon oikeusvaltioperiaatteesta, sill盲 se otti k盲ytt枚枚n toimielinten v盲lisen tarkastelukierroksen ja sen perusteella laadittavan vuosikertomuksen, jossa seurataan j盲senvaltioiden tilannetta oikeusvaltioperiaatteen ja siihen liittyvien kysymysten osalta, ja antoi j盲senvaltiokohtaisia suosituksia. Tiedonannosta j盲tettiin kuitenkin pois ehdotukset, jotka liittyiv盲t koko SEU:n 2听artiklan huomioon ottamiseen (ei vain oikeusvaltioperiaate vaan my枚s demokratia, perusoikeudet, tasa-arvo ja v盲hemmist枚t), riippumattomien asiantuntijoiden komitean perustamiseen, toimielinten v盲lisen sopimuksen tekemiseen tarkastelukierroksesta ja korruptiontorjuntakertomusten julkaisun uudelleen aloittamiseen. Parlamentti kehotti my枚s laatimaan uuden sopimusluonnoksen EU:n liittymisest盲 Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja muuttamaan perussopimuksia esimerkiksi niin, ett盲 perusoikeuskirjan 51 artikla poistetaan ja perusoikeuskirja muutetaan oikeuksia koskevaksi unionin laiksi ja ett盲 yksimielisyysvaatimus poistetaan yhdenvertaisuuden ja syrjint盲kiellon osalta. Parlamentti teki vuonna 2020 antamassaan p盲盲t枚slauselmassa ehdotuksen EU:n arvojen lujittamista koskevan toimielinten v盲lisen sopimuksen tekstiksi, jossa se kehitti aiempia ehdotuksia pidemm盲lle, lis盲si mahdollisuuden antaa kiireellisi盲 kertomuksia ja ehdotti toimielinten v盲lisen ty枚ryhm盲n perustamista. Vuonna 2021 antamassaan p盲盲t枚slauselmassa parlamentti kehotti komissiota my枚s laajentamaan vuotuista oikeusvaltiokertomustaan ulottaen sen kattamaan kaikki SEU:n 2 artiklan mukaiset arvot ja sis盲llytt盲m盲盲n siihen maakohtaisia suosituksia.

Vuonna 2018 parlamentti antoi p盲盲t枚slauselman, jossa se pani tyytyv盲isen盲 merkille komission p盲盲t枚ksen k盲ynnist盲盲 SEU:n 7听artiklan 1听kohdan mukainen menettely tilanteen johdosta, sek盲 p盲盲t枚slauselman, jolla se k盲ynnisti mainitun menettelyn kohdalla antamalla neuvostolle perustellun ehdotuksen, jossa se kehottaa neuvostoa toteamaan, voisiko olla olemassa selv盲 vaara, ett盲 Unkari loukkaa vakavasti SEU:n 2听artiklassa tarkoitettuja arvoja, ja antamaan Unkarille t盲st盲 asianmukaisia suosituksia[1]. Vuosina听2020 ja 2022 parlamentti antoi my枚s Puolaa ja Unkaria koskevat p盲盲t枚slauselmat, joissa otettiin esille uusia SEU:n 7 artiklan 1 kohdan mukaisessa menettelyss盲 k盲sitelt盲vi盲 huolenaiheita. Se kehotti komissiota k盲ytt盲m盲盲n kaikkia k盲ytett盲viss盲 olevia v盲lineit盲, my枚s oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuusj盲rjestelm盲st盲 annettua asetusta, jotta voidaan puuttua SEU:n 2 artiklassa vahvistettujen arvojen loukkauksiin Unkarissa ja Puolassa. Komissio antoi 29. helmikuuta 2024 mahdollisuuden saada EU:n rahoitusta jopa 137 miljardia euroa sen j盲lkeen, kun oli k盲ynnistetty toimintasuunnitelma oikeusvaltioperiaatteen palauttamiseksi ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta vahvistavia uudistuksia. Parlamentti 辫盲盲迟迟颈 14. maaliskuuta 2024 nostaa komissiota vastaan kanteen sen p盲盲t枚ksest盲 vapauttaa Unkarille 10,2 miljardia euroa j盲盲dytettyj盲 varoja vastineeksi sen Ukrainaa koskevan veto-oikeuden poistamisesta. Se antoi p盲盲t枚slauselman aiheesta 鈥�Meneill盲盲n olevat SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaiset Unkaria koskevat kuulemiset oikeusvaltion vahvistamisesta sek盲 sen talousarviovaikutuksista鈥�.

Vastauksena toimittaja Daphne Caruana Galizian murhaan Maltassa ja toimittaja J谩n Kuciakin ja t盲m盲n kihlatun Martina Ku拧n铆rov谩n murhaan Slovakiassa sek盲 osana pyrkimyksi盲 lujittaa SEU:n听2听artiklan arvoihin liittyv盲盲 parlamentin seurantaa ja toimintaa kansalaisvapauksien sek盲 oikeus- ja sis盲asioiden valiokunta on perustanut demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia k盲sittelev盲n seurantaryhm盲n. Ryhm盲n teht盲v盲n盲 on tarkastella EU:n arvoihin kohdistuvia uhkia koko unionissa ja tehd盲 kansalaisvapauksien sek盲 oikeus- ja sis盲asioiden valiokunnalle toimintaehdotuksia

听

Ottavio Marzocchi

04-2024