Ϸվ

Kaakkois-Aasialla on osana laajempaa indopasifista aluetta elintärkeä geostrateginen merkitys EU:lle, ja siihen kohdistuu sääntöperustaiseen kansainväliseen järjestykseen liittyviä haasteita. Indopasifinen alue on muuttumassa nopeasti, ja koska yli 50prosenttia maailman väestöstä asuu siellä, siitä on tulossa keskeinen geostrateginen alue. Kaksi kolmasosaa maailman konttikaupasta kulkee indopasifisen alueen kautta, ja sen merenkulkuväylät ovat tärkeitä kaupankäynti- ja energiatoimitusreittejä. EU:n yhteistyöstrategia indopasifisella alueella hyväksyttiin syyskuussa2021. Sen tarkoituksena on lisätä Eu:n sitoutumista ja kehittää kumppanuuksia, jotta voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin. Unioni mukauttaa nykyisiä välineitään tukeakseen . , jonka neuvosto hyväksyi virallisesti maaliskuussa2022, edistetään avointa ja sääntöihin perustuvaa alueellista turvallisuusarkkitehtuuria, mukaan lukien turvalliset merireitit, valmiuksien kehittäminen ja merivoimien tehostettu läsnäolo indopasifisella alueella.
EU on tiivistämässä suhteitaan Kaakkois-Aasian maihin ja edistää alueellista yhdentymistä Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) kanssa, joka on kokonaisuudessaan EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani Euroopan ulkopuolella (Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen). Alueella on ratkaisemattomia geostrategisia kiistoja, kuten Etelä-Kiinan meren tilanne ja Taiwanin asema, ja ympäristöön liittyviä huolenaiheita, etenkin Mekongin alueella. EU on eturivin talouden toimija Kaakkois-Aasiassa ja merkittävin kehitysavun antaja, joka pyrkii edistämään institutionaalisten rakenteiden kehittämistä sekä demokratiaa, hyvää hallintoa ja ihmisoikeuksia.

Tässä luvussa esitellään Kaakkois-Aasian aluetta. Katso myös ٱä-a (5.6.7) ja ä-a (5.6.8) koskevat luvut.

Oikeusperusta

  • Euroopan unionista tehdyn sopimuksen Vosasto (EU:n ulkoinen toiminta)
  • Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 206–207artikla (kauppa) ja 216–219artikla (kansainväliset sopimukset)
  • kumppanuus- ja yhteistyösopimukset (kahdenväliset suhteet).

A. Kaakkois-Aasian maiden liitto (ASEAN)

ASEANin ensimmäinen huippukokous pidettiin Balilla helmikuussa1976, ja siihen osallistuivat Indonesia, Malesia, Filippiinit, Singapore ja Thaimaa. Järjestöön ovat liittyneet myöhemmin Brunei, Vietnam, Laos, ǻž ja Myanmar. ASEAN noudattaa tiukasti jäsentensä sisäisiin asioihin puuttumattomuuden politiikkaa.

EU ja ASEAN ovat haastavassa geopoliittisessa tilanteessa samanmielisiä kumppaneita, ja molemmat uskovat sääntöpohjaiseen monenvälisyyteen. Yli 45vuoden yhteistyön aikana ASEAN ja EU ovat kehittäneet vahvat siteet pääasiassa kauppa- ja taloussuhteiden alalla ja ovat nykyään strategisia kumppaneita. , ja sen osuus ASEANin kaupasta on noin 10,2 prosenttia. ASEAN on EU:n kolmanneksi suurin Euroopan ulkopuolinen kauppakumppani (Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen). Lopullisena tavoitteena on EU:n ja ASEANin alueidenvälisen vapaakauppasopimuksen tekeminen.

edistyttiin kaupan vauhdittamisessa, ja siinä keskityttiin vihreisiin aloitteisiin, digitaaliseen siirtymään ja turvallisten toimitusketjujen luomiseen, alueellisen ja maailmanlaajuisen turvallisuuskehityksen tarkasteluun sekä Global Gateway -aloitteen päivittämiseen ottaen asianmukaisesti huomioon ja .

Jakartassa. Kokouksessa tarkasteltiin kahdenvälisiä, monenvälisiä ja globaaleja kysymyksiä sekä täytäntöönpanoa. Toimintalinjoista oli saavutettu 89 prosenttia, ja kokouksessa suhtauduttiin myönteisesti .

EU:n ja ASEANin juhlahuippukokouksessa. Vuoropuhelun ensimmäinen kokous pidettiin Jakartassa kesäkuussa 2023, ja siinä keskityttiin alueellisiin energiamarkkinoihin, uusiutuvan energian potentiaalin kehittämiseen ja energiavarmuuteen.

EU:n ja ASEANin strategisen kumppanuuden myötä EU pyrkii jatkamaan suhteiden parlamentaarisen ulottuvuuden edistämistä muun muassa tukemalla jäsennellympiä keskusteluja ja edistämällä Euroopan parlamentin ja ASEANin parlamenttien välisen yleiskokouksen (AIPA) yhteistä parlamentaarista edustajakokousta, jotta voidaan turvata demokraattinen vastuuvelvollisuus ja tarjota foorumi monenväliselle näkemysten vaihdolle globaaleista kysymyksistä. Marraskuussa 2023 järjestetyssä kolmannessa alueiden välisessä parlamentin ja AIPAn vuoropuhelussa edistyttiin talous-, kauppa- ja investointiyhteistyöhön sekä maailmanlaajuisiin ja alueellisiin turvallisuushaasteisiin liittyvien vuoropuhelujen ja yhteistä etua koskevien asioiden kehittämisessä.

Marraskuussa2020 allekirjoitettu tuli voimaan tammikuussa2022. RCEP-kumppanuus, johon osallistuu kymmenen ASEAN-maata ja viisi niiden Aasian ja Tyynenmeren alueen kumppania, on maailman suurin vapaakauppasopimus, joka kattaa yli puolet maailman viennistä ja lähes kolmanneksen maailman bruttokansantuotteesta (BKT). RCEP kattaa useimmat talouden alat, ja kaupankäynnin kohteena olevista tavaroista noin 90prosentin odotetaan olevan tullittomia. Suurimpaan osaan näistä tavaroista sovelletaan jo tätä etuutta jäsenten välisten olemassa olevien sopimusten perusteella. Muiden tullinalennusten voimaantulo voi kestää jopa 20 vuotta, ja herkät alat, kuten maatalous, on pääasiassa jätetty tullinalennusten ulkopuolelle. RCEP-kumppaneiden olisi voitava hyötyä yhteisistä alkuperäsäännöistä, vientikiintiöiden poistamisesta, yksinkertaistetuista tullimenettelyistä ja helpommasta rajat ylittävästä pääsystä kauppa-alueille. Raaka-aineet, koneet, moottoriajoneuvot ja kulutustavarat ovat keskeisiä kasvualoja.

B. Aasia–Eurooppa-kokous (ASEM) ja Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kumppanuuden kokous (ASEP)

ASEM pyrkii vahvistamaan taloudellista yhteistyötä ja poliittista vuoropuhelua sekä edistämään ihmisten välisiä yhteyksiä EU:n ja Aasian välillä. ASEMiin kuuluu 53 kumppania eri puolilta Eurooppaa ja Aasiaa, ja se on tärkein monenvälinen foorumi, joka yhdistää Euroopan ja Aasian ja jolla on merkittävä maailmanlaajuinen painoarvo. ASEM-kumppanien osuus maailman BKT:stä on noin 65 prosenttia, maailman väestöstä 60 prosenttia, maailmanlaajuisesta matkailusta 75 prosenttia ja maailmanlaajuisesta kaupasta 68 prosenttia. Kumppanit korostavat, että ilmastonmuutokseen, turvallisuusyhteistyöhön, kauppasuhteisiin ja ihmisoikeuksiin tarvitaan tehokkaita ja nopeita toimia.

Marraskuussa2021 ǻž isännöi 13. ASEM-huippukokousta (ASEM13) ja Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kumppanuuden 11.kokousta (ASEP-11). ASEM13:n tavoitteena oli vahvistaa monenvälisyyttä, jotta useammat hyötyisivät kasvusta, ja kokouksessa painotettiin tarvetta vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, kestävään kehitykseen ja terrorismiin, ja parantaa monenvälistä kauppajärjestelmää.

C. Indonesia

Indonesiasta on tulossa yhä tärkeämpi kumppani EU:lle. Se on G20-ryhmän jäsen, maailman kolmanneksi suurin demokratia ja maailman suurin muslimienemmistöinen maa. EU:n ja Indonesian yhteistyö perustuu . . Siinä keskusteltiin yhteisistä pyrkimyksistä edistää kahdenvälistä yhteistyötä, joka kattaa nykyiset EU:n ja Indonesian työryhmät ja vuoropuhelut, sekä mahdollisista yhteisistä toimista, joiden avulla EU:n ja Indonesian kumppanuudella voidaan edistää rauhaa, vakautta ja vaurautta alueella ja maailmanlaajuisesti. Kuudes turvallisuuspoliittinen vuoropuhelu käytiin toukokuussa 2023 ja . Indonesia on ilmaissut kiinnostuksensa liikkuvuuden parantamiseen siten, että liike- ja lomamatkoihin Indonesiasta sovellettaisiin viisumivapautta, kun EU:hun saavutaan Schengen-alueen kautta.

Indonesia ja EU ovat vahvistaneet sitoutumisensa Ukrainan suvereniteettiin, itsenäisyyteen ja alueelliseen koskemattomuuteen ja pitävät valitettavana ձään hyökkäystä. Osapuolet ovat sopineet pyrkivänsä molempia osapuolia hyödyttävään kumppanuuteen turvallisuusyhteistyön alalla, mukaan lukien meriturvallisuus, rauhanturvaoperaatiot, kyberturvallisuus ja terrorismin torjunta. Indonesia kannustaa jatkamaan turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä koskevan tietämyksen vaihtoa ja neuvotteluja EU:n ohjelmien, kuten ja , kautta.

EU ja Indonesia ovat sitoutuneet nopeuttamaan , jotta neuvottelut saataisiin päätökseen vuonna 2024. , ja osapuolten tavarakaupan arvo oli vuonna 2022 yhteensä 32,6miljardia euroa. Kauppatase oli Indonesialle 14,5miljardia euroa ylijäämäinen.

Kesäkuussa 2021 Maailman kauppajärjestö (WTO) . Indonesia nosti joulukuussa 2019 EU:ta vastaan kanteen WTO:ssa tietyistä palmuöljyä ja palmuöljypohjaisia biopolttoaineita koskevista toimenpiteistä, ja väitti, että palmuöljypohjaisia biopolttoaineita koskevat EU:n rajoitukset olivat epäoikeudenmukaisia ja syrjiviä, sekä pyysi WTO:n kuulemista riidassa. ձään hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin aiheuttanut maailmanlaajuisen ruokaöljypulan, joka saattaa auttaa Indonesiaa saamaan takaisin palmuöljyn markkinaosuuden EU:ssa. WTO:n päätöksen tuloksista riippumatta EU haluaa parantaa mainettaan ja allekirjoittaa uusia sopimuksia, mikä johtuu myös aiheuttamasta energiakriisistä, sillä palmuöljyn tuonti EU:hun saattaa kasvaa tulevina vuosina. EU:n kanssa lopullisten polkumyyntitullien käyttöönotosta Indonesiasta peräisin olevien rasvahappojen tuonnissa.

vaalit presidentin, varapresidentin, alueellisten edustuksellisten neuvostojen sekä kansallisten ja valtiotasoa alempien lainsäädäntöelinten valitsemiseksi. Presidenttiehdokas Prabowo Subianto ja varapresidenttiehdokas Gibran Rakabuming Raka saivat eniten ääniä, 58 prosenttia.

. G20-maiden jakautuminen kysymyksessä, joka koskee ձään oikeutta saada paikka G20-pöydässä, sai paljon huomiota. ձää kutsuttiin Balin huippukokoukseen marraskuussa2022 samoin kuin Ukraina. Presidentti Putin ei kuitenkaan osallistunut kokoukseen, ja presidentti Zelenskyi osallistui videoyhteyden välityksellä. Indonesia pyrki kuitenkin rajoittamaan ձäään kohdistamaa kritiikkiä. Indonesialle G20-ryhmä oli ensisijaisesti taloudellinen foorumi, ja se vältti muita erityiskysymyksiä.

Vuonna 2023 Indonesia toimi ASEANin ja AIPAn puheenjohtajana. , ja siinä keskusteltiin vuoden 2025 jälkeisestä visiosta, Itä-Timorin jäsenyydestä, Myanmarin kriisistä, ihmiskaupan ehkäisemisestä, siirtotyöläisistä, kalastusalan työntekijöistä, terveydenhuoltoalasta, sähköajoneuvoista, ASEANin valmiuksien vahvistamisesta ja rajatylittävistä maksuista. Itä-Timor osallistui ensimmäistä kertaa tarkkailijana. Indonesia isännöi teemalla ”Vakaaseen ja vauraaseen ASEANiin reagoiva parlamentti”. Euroopan parlamentin valtuuskunta (DASE) osallistui kokoukseen tarkkailijana.

Euroopan parlamentti antoi lokakuussa2019 päätöslauselman ehdotuksesta Indonesian uudeksi rikoslaiksi ja ilmaisi huolensa sen jumalanpilkkaa ja aviorikoksia koskevista säännöksistä. Parlamentti ilmoitti lisäksi olevansa huolestunut siitä, että uutta lakia voidaan käyttää vähemmistöjä vastaan ja että se mahdollistaa sukupuoleen, uskontoon ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän. Ehdotettu uusi laki johti mielenosoituksiin Indonesiassa. Parlamentti oli tyytyväinen presidentti Widodon päätökseen lykätä rikoslain hyväksymistä sen johdettua laajamittaisiin mielenosoituksiin, joihin osallistui tuhansia ihmisiä eri puolilla maata.

D. Myanmar

EU on ollut aktiivinen kumppani Myanmarin demokratiakehityksessä ja johtanut kansainvälisen yhteisön pyrkimyksiä käynnistää uudelleen yhteistoiminta maan kanssa, kun se alkoi siirtyä takaisin demokratiaan ja avautua muulle maailmalle vuonna2015. Myanmarin kanssa ei ole tehty virallista puitesopimusta vuosikymmeniä jatkuneen kansainvälisen eristäytymisen ja pakotteiden vuoksi.

Sotilashallituksen laatimassa , joka hyväksyttiin kansanäänestyksessä vuonna2008, rajoitetaan siviilihallinnon toimia ja annetaan asevoimille poikkeuksellista valtaa, kuten 25prosenttia paikoista parlamentissa sekä turvallisuudesta ja aluehallinnosta vastaavien tärkeimpien ministeriöiden hallinta. Myanmarissa on yhä meneillään sisällissota, joka alkoi vuonna1948. Lokakuussa2015 sovittiin tulitauosta, jota useat etniset kapinallisryhmät eivät kuitenkaan ole allekirjoittaneet. Demokraattisia uudistuksia tehtiin vuoden2015 vaalien jälkeen Aung San Suu Kyin aloitettua valtiollisena neuvonantajana, ulkoministerinä ja presidentin kansliasta vastaavana ministerinä. Viimeisimmät . Aung San Suu Kyin johtama hallitseva puolue Kansallinen demokratialiitto (NLD) sai riittävästi paikkoja parlamentissa muodostaakseen hallituksen.

Myanmarin armeija teki kuitenkin vallankaappauksen helmikuussa2021 ja pidätti Aung San Suu Kyin, presidentti U Win Myintin ja muita NLD:n johtohahmoja vedoten väitettyyn vaalivilppiin. Asevoimien komentaja kenraali Min Aung Hlaing nimitettiin sotilasjuntan johtoon. Aung San Suu Kyitä ja muita NLD:n johtohenkilöitä vastaan on nostettu syytteet. Tapahtumat johtivat demokratiaa kannattavien protesteihin, ja mielenosoittajia on saanut surmansa ja loukkaantunut vakavasti yhteenotoissa armeijan kanssa. .

EU on antanut yhdessä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa useita julkilausumia Myanmarista ja määrännyt pakotteita sotilasjuntalle ja armeijan omistamille yhtiöille. ja kehotti kumoamaan poikkeustilan, palauttamaan laillisen siviilihallinnon sekä vapauttamaan välittömästi kaikki vallankaappauksen yhteydessä pidätetyt tai vangitut henkilöt. Huhtikuussa2021 komission varapuheenjohtaja ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antoi ja ilmaisi tukensa ASEANin erityislähettilään työlle. Myanmar antoi lehdistötiedotteen, jossa se kuitenkin epäsi ASEANin erityislähettilään pyynnön saada tavata Aung San Suu Kyi. Neuvosto määräsi maalis-, huhti- ja kesäkuussa2021 pakotteita sotilasvallankaappauksesta vastuussa oleville henkilöille ja ulotti pakotteet koskemaan myös sotilasomistuksessa olevia yrityksiä ja yhteisöjä. Myanmarin sotilasjunttaa lähellä oleville henkilöille ja yrityksille.

Vähiten kehittyneenä maana Myanmar hyötyy EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän mukaisesta ”Kaikki paitsi aseet” -järjestelystä. Äskettäisestä sotilasvallankaappauksesta huolimatta komissio on tähän mennessä ollut haluton ottamaan käyttöön kaupan rajoituksia. Se on perustellut tätä Myanmarin väestölle koituvilla seurauksilla ja sillä, että vaikutus armeijaan olisi vähäinen. humanitaarista apua väestön kiireellisimpiin tarpeisiin, sillä konfliktit jatkuvat suurimmassa osassa Myanmaria. perustuu Myanmaria koskeviin erityisiin painopisteisiin: hallinto, oikeusvaltio, kestävä kasvu, kotiseudultaan siirtymään joutuneiden ihmisten avustaminen, vihreän kehityksen ohjelma ja digitaalistrategia.

Yhteisöjen väliset jännitteet ovat kiristyneet Myanmarissa. Unionin rauhankonferenssin eli 21.vuosisadan Panglongin konferenssin neljäs kokous käynnistyi uudelleen elokuussa2020. Sen tarkoituksena oli ratkaista armeijan ja etnisten kapinallisryhmien väliset konfliktit. Armeija on menettänyt kontrollin suuressa osassa maata, ja aseelliset kapinallisryhmät ovat vahvoja monissa rajakaupungeissa. Armeija on menettänyt huomattavan osan joukoistaan laajamittaisen karkuruuden vuoksi. Käyttöön on otettu pakollista asevelvollisuutta koskeva laki, jonka nojalla kaikkia 18-35-vuotiaita miehiä ja 18-27-vuotiaita naisia uhkaa enintään kahden vuoden palvelu sotilasjohdon alaisuudessa. Monet nuoret pakenevat naapurimaihin.

Humanitaariset olosuhteet ja elintarviketurva ovat heikentyneet, ja talous on heikentynyt dramaattisesti. YK ennustaa, että kolmannes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua. Myanmarissa on tällä hetkellä noin 2,6 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Terveydenhuolto- ja koulutusalat ovat romahtaneet, ja sotilasmenot kasvoivat 4,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2023.

.Maassa on merkittäviä ihmisoikeusongelmia, kuten rohingya-väestön vainoaminen Rakhinen osavaltiossa. Elokuusta 2017 lähtien yli 800000rohingya-pakolaista on paennut Myanmarin vainoja Bangladeshiin. Elokuussa 2019 tuhannet pakolaiset kieltäytyivät turvallisuussyihin vedoten Bangladeshin, Myanmarin ja YK:n yrityksistä palauttaa heidät. . ja ihmisoikeusloukkaukset ja kehotti sotilasjunttaa palauttamaan siviilihallinnon ja vapauttamaan välittömästi pidätetyt.

, etnisten vähemmistöjen jatkuvan syrjinnän, sotilasjuntan kansalaisiin kohdistaman väkivallan sekä sotilaiden hyökkäykset terveydenhuollon ammattilaisia ja laitoksia vastaan. Parlamentti myös kehotti Myanmaria tekemään yhteistyötä ASEANin erityislähettilään kanssa sekä neuvostoa määräämään edelleen kohdennettuja pakotteita niille, jotka ovat vastuussa helmikuun2021 vallankaappauksesta. , jossa se vahvisti kantansa Myanmarista. , jossa vaadittiin niiden välitöntä palauttamista ja kaikkien poliittisten vankien vapauttamista.

E. Filippiinit

EU ja Filippiinien kumppanuus- ja yhteistyösopimus allekirjoitettiin vuonna 2011, ja se tuli voimaan maaliskuussa 2018. , ja siinä perustettiin erikoistuneita alakomiteoita kahdenvälisten suhteiden nostamiseksi korkeammalle tasolle. Lisäksi Filippiinit aloitti elokuussa2021 ASEANin ja EU:n vuoropuhelun koordinaattorimaana ja toimii tässä tehtävässä vuoteen2024 saakka.

kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaisen jatkuvan kahdenvälisen yhteistyön tarkastelemiseksi. Alueellista turvallisuuskehitystä, kuten Etelä-Kiinan meren aluekiistaa, koskevan kysymyksen osalta osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että konflikteihin on löydettävä rauhanomaisia ja osallistavia ratkaisuja kansainvälisen oikeuden periaatteita ja YK:n peruskirjaa noudattaen. Molemmat valtuuskunnat keskustelivat asiaa koskevien päätöslauselmien hyväksymisestä YK:n yleiskokouksen Ukrainaa käsittelevässä erityishätäistunnossa ja ihmisoikeusneuvostossa, joissa tuomittiin ձään hyökkäys Ukrainaa vastaan. ja tarkasteli käynnissä olevaa kahdenvälistä, alueellista ja monenvälistä yhteistyötä. EU on merkittävä avunantaja Filippiineille, ja sen apu kaudeksi 2014–2020 oli 325miljoonaa euroa. Painopistealoja ovat oikeusvaltioperiaate ja osallistava kasvu. Filippiinejä koskeva EU:n jatkaa kokonaisvaltaista EU:n yhteistyötä.

EU:n ja Filippiinien kahdenvälisen tavarakaupan arvo oli 18,4miljardia euroa vuonna2022. EU on Filippiinien neljänneksi suurin kauppakumppani: sen osuus maan kokonaiskaupasta oli 7,9prosenttia. Neuvottelut EU:n ja Filippiinien vapaakauppasopimuksesta aloitettiin joulukuussa2015, ja ensimmäinen kierros käytiin toukokuussa2016. . Neuvottelujen keskiössä ovat julkisten hankintojen, teollis- ja tekijänoikeuksien, kilpailun ja kestävyyden kauppaan liittyvät näkökohdat.

Rodrigo Duterte voitti presidentinvaalit toukokuussa 2016. Hän toteutti kiistanalaisia toimia huumekauppaa vastaan, ja tappokäskyt johtivat ihmisoikeusloukkauksiin. Duterte muutti Filippiinien ulkopolitiikan suuntaa ja rakensi uutta liittolaissuhdetta ձäään ja Kiinaan huolimatta Etelä-Kiinan meren aluekiistasta, jossa Filippiinit on yksi ASEAN-valtioihin kuuluvista kanteen nostajista.

, joissa Ferdinand ”Bongbong” Marcos valittiin presidentiksi ja Sara Duterte, väistyvän johtajan tytär, valittiin varapresidentiksi. Toisin kuin Duterte, Marcos aikoo harjoittaa tasapainoisempaa diplomatiaa Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteen.

, jossa se tuomitsi jyrkästi tuhannet laittomat teloitukset ja muut vakavat ihmisoikeusloukkaukset, jotka liittyvät presidentti Rodrigo Duterten huumeiden vastaiseen sotaan. myös vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta filippiiniläisen senaattorin Leila De Liman, joka on yksi entisen presidentin Duterten tiukimmista arvostelijoista.

F. Vietnam

EU:n ja Vietnamin suhteet perustuvat . Kaudeksi 2014–2020 myönnettiin yhteensä 400miljoonaa euroa rahoitustukea käytettäväksi pääasiassa hyvään hallintoon sekä energia- ja ilmastonmuutoskysymyksiin, erityisesti Mekongin suistoalueella. käsitellään maan kannalta ratkaisevia kysymyksiä ja keskeisiä aloja.

. Euroopan parlamentti antoi helmikuussa2020 hyväksyntänsä molemmille sopimuksille, ja vapaakauppasopimus tuli voimaan elokuussa2020. Vapaakauppasopimuksessa poistetaan välittömästi 65prosenttia EU:n Vietnamiin suuntautuvan viennin tulleista ja 71prosenttia Vietnamista tulevan tuonnin tulleista. Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunta seuraa vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanoa.

Vietnam on yksi parhaita esimerkkejä maasta, joka on siirtynyt epäonnistuneesta kommunistisesta talousjärjestelmästä avoimeen ja markkinasuuntautuneeseen talouteen. Se on ASEANin nopeimmin kasvavia maita, . Sen kokonaiskauppavirrat olivat 64,2 miljardia euroa. EU on yksi suurimmista ulkomaisista sijoittajista Vietnamissa, erityisesti teollisen jalostuksen ja valmistuksen alalla.

, jossa vahvistetaan oikeusperusta Vietnamin osallistumiselle EU:n kriisinhallintaoperaatioihin.

Vietnamin yleinen ihmisoikeustilanne on heikentynyt ja toisinajattelijoihin kohdistetut tukahduttamistoimet ovat lisääntymässä ja ”valtion vastaisesta” toiminnasta pidätettyjen määrä kasvaa. Vietnam on kommunistinen yksipuoluevaltio, jossa ei ole poliittisia vapauksia. , joissa valittiin järjestyksessä 15.kansalliskokous ja paikallistason kansanneuvostot. Vietnamin kommunistinen puolue voitti vaalit ja säilytti tiukan otteen tiedotusvälineistä ja vaaliprosessista. Vaaleja ei valvonut yksikään riippumaton elin. Valtio ohjaili koko vaaliprosessia: vaaleista suljettiin pois 64yhteensä 75:stä ehdolle asettuneesta henkilöstä ja kaksi riippumatonta ehdokasta pidätettiin.

Vietnamista. Se vaati vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki ihmisoikeuksien puolustajat ja toimittajat ja tuomitsi perusoikeuksia ja -vapauksia rajoittavien tukahduttavien oikeudellisten säännösten väärinkäytön. Se myös kehotti maan hallitusta sallimaan riippumattomien tiedotusvälineiden toiminnan ja vetosi riippumattoman ihmisoikeuksien seurantamekanismin perustamisen puolesta.

Vietnamin kommunistisen puolueen johtaja Nguyễn Phú Trọng on yli vuosikymmenen ajan kehittänyt tiukkaa korruptionvastaista politiikkaa. Kesäkuussa 2022 maan terveysministeri Nguyễn Thanh Long ja Hanoin pormestari Chu Ngọc Anh erotettiin ja pidätettiin väitetystä 169miljoonan euron petoksesta, joka liittyi covid-19-testipakkauksiin. Myös muita korkea-arvoisia virkamiehiä pidätettiin. , ja sen korruptionvastaista kampanjaa haittasi kriittisten äänien jatkuva tukahduttaminen.

G. Thaimaa

EU ja Thaimaa saivat maaliskuussa 2013 päätökseen neuvottelut kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta, mutta sopimuksen tekeminen keskeytettiin sotilasvallankaappauksen takia vuonna 2014. EU ja Thaimaa viimeistelivät syyskuussa 2022 kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekstin ja päättivät neuvotteluprosessin. . Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella tehostetaan poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä monilla politiikan aloilla, joita ovat muun muassa ympäristö, energia, ilmastonmuutos, liikenne, tiede ja teknologia, kauppa, työllisyys ja sosiaaliasiat, ihmisoikeudet, koulutus, maatalous, aseiden leviämisen estäminen, terrorismin torjunta, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta sekä muuttoliike ja kulttuuri.

, ja Thaimaa on EU:n 26:nneksi suurin kauppakumppani koko maailmassa. Kahdenvälisen kaupan arvo oli 42,1miljardia euroa vuonna2022. Thaimaa on yksi tärkeimmistä Euroopan investointien kohteista ASEANissa, ja suorien sijoitusten kanta on 19,8 miljardia euroa. Neuvottelut vapaakauppasopimuksesta aloitettiin uudelleen elokuussa2021 sen jälkeen, kun ne oli keskeytetty vuonna2014 sotilasvallankaappauksen jälkeen. , jonka keskiössä on kestävyys. Ensimmäinen neuvottelukierros käytiin syyskuussa 2023 Brysselissä ja toinen tammikuussa 2024 Bangkokissa.

Vuodesta2014 lähtien armeija on tukahduttanut opposition saattamalla voimaan sotatilan, ja ihmisoikeusloukkauksista on raportoitu. Sotilasjunttaa kannattava puolue voitti maaliskuussa 2019 järjestetyt parlamenttivaalit, joiden yhteydessä esitettiin syytteitä vaalivilpistä. Prayut Chan-ocha, joka toimi pääministerinä jo vuosina 2014–2019 ”Rauhan ja järjestyksen kansallisen neuvoston” valitsemana, nimitettiin uudestaan pääministeriksi kesäkuussa2019. Vaikka sotilasjuntan hallinto päättyi virallisesti heinäkuussa2019, armeijalla on edelleen vaikutusvaltaa hallitukseen. Thaimaan , koska hän oli väitetysti ylittänyt toimikautensa enimmäisajan. Perustuslakituomioistuimen syyskuussa 2022 antamassa lopullisessa päätöksessä kuitenkin todettiin, että pääministeri Prayuth Chan-ocha ei ollut ylittänyt toimikautensa kahdeksan vuoden enimmäisaikaa.

Kuningas Maha Vajiralongkorn kruunattiin toukokuussa2019. Sotilashallituksen vastaisissa thaimaalaisten mielenosoituksissa on esitetty vaatimuksia Thaimaan monarkian uudistamisesta. Ensimmäinen protestiaalto sai alkunsa helmikuussa 2020, kun . Se sai maaliskuun2019 vaaleissa kolmanneksi eniten paikkoja edustajainhuoneessa. Thaimaan hallitus julisti poikkeustilan lokakuussa2020 ja varasi itselleen oikeuden määrätä ulkonaliikkumiskielto ja julistaa sotatila. Thaimaan hallitus jatkoi syyskuussa 2021 poikkeustilaa, joka yhdessä mielenosoittajia vastaan majesteettirikoksista nostettujen syytteiden lisääntymisen kanssa on hillinnyt mielenosoituksia. Opiskelijajohtoinen liike jatkaa kuitenkin vielä kansan mobilisointia ajoittain.

. Eniten paikkoja sai reformistinen Liike eteenpäin -puolue, mutta neuvottelujen jälkeen se suljettiin pois hallituksesta. Monet konservatiiviset kansanedustajat estivät silloisen puoluejohtajan Pita Limjaroenratin pääsyn pääministeriksi parlamentin ensimmäisessä äänestyksessä heinäkuussa 2023. Pheu Thai -puolueen Srettha Thavisinista tuli uusi pääministeri, joka johti hallitsevaa koalitiota armeijan tukemien puolueiden eli Pheu Thain aiempien vastustajien kanssa.

Thaimaa käynnisti tammikuussa2020 Kuala Lumpurissa virallisesti rauhanprosessin maan eteläosan muslimienemmistöisissä maakunnissa toimivien kapinallisryhmien kanssa. Malesia toimi neuvotteluissa välittäjänä. Vaikka tulitauko julistettiin huhtikuussa2020, joitakin pommi-iskuja tehtiin edelleen vuosina 2021 ja 2022.

Thaimaan parlamentti antoi syyskuussa2021 alustavan hyväksyntänsä suojelua kidutukselta ja tahdonvastaiselta katoamiselta ja näiden lopettamista koskevalle lakiesitykselle viivytettyään lain antamista 14vuoden ajan siitä, kun Thaimaa vuonna2007 allekirjoitti kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen. Euroopan parlamentti on antanut useita päätöslauselmia ihmisoikeuskysymyksistä, siirtotyöläisistä ja työelämän oikeuksista Thaimaassa.

Parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2023 päätöslauselman EU:n ja Thaimaan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta ja antoi hyväksyntänsä Brysselissä joulukuussa 2022 pidetyssä EU:n ja ASEANin huippukokouksessa allekirjoitetulle EU:n ja Thaimaan kumppanuus- ja yhteistyösopimukselle. Parlamentti suhtautui myönteisesti kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemiseen ja piti sitä kattavana ja nykyaikaisena sopimuksena, joka auttaa vastaamaan paremmin nykyisiin haasteisiin. Parlamentti kehotti myös varmistamaan kaikille EU:n kansalaisille viisumivapaan matkustamisen Thaimaahan ja kannatti toimia viisumivapauden luomiseksi Thaimaan kansalaisille EU:hun matkustamista varten.

H. ǻž

EU:n suhteet ǻžan perustuvat . EU on maan suurin avunantaja ja osoitti sille 410miljoonaa euroa käytettäviksi vuosina 2014–2020 hallinnon parantamiseen, oikeusvaltion kehittämiseen ja punaisten khmerien tuomioistuinta varten. myönnetään ǻžlle 500miljoonaa Yhdysvaltain dollaria tukea maan talouskehityksen vauhdittamiseksi.

arvo oli 6,3miljardia euroa vuonna2022. EU on ǻžn viidenneksi suurin kauppakumppani, ja sen osuus maan kokonaiskaupasta on 9prosenttia.

Vuosia kestäneen sisällissodan takia ǻž on yksi Kaakkois-Aasian köyhimmistä valtioista. Vuoden1991 Pariisin rauhansopimusten jälkeen ǻž hyväksyi vuonna1993 perustuslain, jolla luotiin perusta liberaalille monipuoluejärjestelmään perustuvalle demokraattiselle valtiolle. Hun Sen ja hänen edustamansa valtaa pitävä ǻžn kansanpuolue voittivat parlamenttivaalit heinäkuussa2018, mutta oppositio väitti, että vaaliprosessi ei ollut vapaa eikä oikeudenmukainen. Oppositiota edustaneen ǻžn kansallisen pelastuksen puolueen entinen johtaja Kem Sokha pidätettiin syyskuussa2017, ja entinen johtaja Sam Rainsy on ollut omaehtoisessa maanpaossa vuodesta2015. Puolue lakkautettiin marraskuussa2017. Maaliskuussa2021 Phnom Penhin kaupungin tuomioistuin tuomitsi Sam Rainsyn poissaolevana 25vuodeksi vankeuteen väittäen hänen osallistuneen yritykseen syrjäyttää pääministeri Hun Senin hallitus. Se myös eväsi häneltä äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden.

Komissio päätti helmikuussa 2020 peruuttaa osan ǻžlle ”Kaikki paitsi aseet” -kauppajärjestelyssä myönnetyistä tullietuuksista kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa vahvistettujen ihmisoikeusperiaatteiden vakavan ja järjestelmällisen rikkomisen vuoksi. ǻžn talous on riippuvainen kansainvälisestä avusta ja vaatetusalan viennistä ja erittäin herkkä työvoimakustannusten muutoksille. Tullietuuksien peruuttaminen ja niiden korvaaminen EU:n vakiotariffeilla vaikuttaa pääasiassa vaatetus- ja jalkinetuotantoon, jonka osuus ǻžn vuotuisesta viennistä EU:hun oli noin viidennes eli miljardi euroa.

.Hallitseva CPP, joka on liitossa pitkäaikaisen itsevaltaisen johtajan Hun Senin kanssa, sai 120 paikkaa kansalliskokouksen 125 paikasta. Ainoa merkityksellinen oppositio, kynttiläpuolue, hylättiin vaaleista teknisestä syystä, ja kaikkia, jotka boikotoivat vaaleja, uhattiin rangaistuksilla. CPP:n voitto tasoitti tietä pääministeri Hun Senin ilmoitukselle, että hän luopuu tehtävästään ja siirtää johtajuuden pojalleen Hun Manetille, josta tuli pääministeri elokuussa 2023.

Hallitus lykkäsi helmikuussa 2022 kiistanalaisen ”kansallisen verkkopalveluväylän” voimaantuloa. Palvelun avulla olisi reititetty kaikki internetliikenne maassa samankaltaisen palomuurin kautta kuin Kiinassa. Hallitus pani lykkäyksen pandemiaan liittyvien viivästysten syyksi ja kiisti, että siihen olisi vaikuttanut sananvapauden puolustajien ankara kritiikki.

, jossa se kehotti ǻžn hallitusta lopettamaan Kem Sokhan vastaiset poliittisiin vaikuttimiin perustuvat syytetoimet. , jossa se kehotti luopumaan kaikista Kem Sokhaa vastaan nostetuista syytteistä.

ja covid-19-pandemian varjolla toteutetut sortotoimet. Se kehotti turvallisuusjoukkoja pidättymään tarpeettomasta ja liiallisesta voimankäytöstä rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan ja lopettamaan kaikenlaisen häirinnän, myös oikeudellisen häirinnän.

ǻžlainen tuomioistuin tuomitsi 20oppositiopoliitikkoa ja aktivistia oikeudenkäynnissä, ”noitavainoksi”. Maaliskuussa2022 tuomittuihin kuuluvat muiden ohella maanpaossa olevat oppositiojohtajat Sam Rainsy, Eng Chai Eang ja Mu Sochua. . Parlamentti antoi .

, jossa vaadittiin hänen välitöntä ja ehdotonta vapauttamistaan samoin kuin kaikkien opposition virkamiesten ja aktivistien, jotka on tuomittu tai pidätetty poliittisin perustein nostettujen syytteiden perusteella.

I. Singapore

EU ja Singapore tekevät hyvin tiivistä yhteistyötä kaupan, tieteen ja teknologian alalla. EU ja Singapore ratifioivat helmikuussa2019 kolme ”uuden sukupolven” sopimusta: , ja . Singaporen kanssa tehty vapaakauppasopimus tuli voimaan marraskuussa2019. Näiden sopimusten tarkoituksena on vahvistaa osapuolten poliittisia, taloudellisia ja kaupallisia suhteita, ja ne alentavat merkittävästi tulleja. Tavarakaupan teknisiä ja tullien ulkopuolisia esteitä poistetaan monilta eri aloilta.

vuonna 2022 ja EU:n toiseksi suurin kauppakumppani tavarakaupassa. EU:n ja Singaporen tavarakaupan arvo vuonna 2022 oli 52,4miljardia euroa. EU:n vienti Singaporeen oli 31,7miljardia euroa ja tuonti Singaporesta 20,7miljardia euroa. Singapore oli EU:n 22:nneksi suurin tavarakaupan kumppani maailmassa vuonna 2022. EU:n ja Singaporen kauppavaihdon kokonaisarvo oli 57,5miljardia euroa vuonna2022. Vuonna 2022 EU:n suorien ulkomaisten sijoitusten kanta Singaporessa oli 263,3miljardia euroa. Singapore on merkittävä kohde eurooppalaisille investoinneille Aasiassa ja toiseksi suurin aasialainen investoija EU:ssa.

Joulukuun 2021 alussa EU ja Singapore kävivät neuvotteluja kahdenvälisen digitaalisen kaupan vahvistamisesta, muun muassa EU:n ja Singaporen kattavan digitaalisen kumppanuuden edistämisestä ja tekoälyä ja datahallintoa koskevan yhteistyön tehostamisesta., jotta voidaan rakentaa kuluttajien luottamusta, varmistaa ennustettavuus ja oikeusvarmuus yrityksille sekä poistaa perusteettomat esteet digitaalisesta kaupasta ja estää niiden syntyminen.

. Lee Hsien Loong ja hänen Kansan toimintapuolueensa (PAP) saivat parlamentin 93paikasta 83, kun taas suurin oppositioryhmä, työväenpuolue, sai tähän mennessä parhaan tuloksensa eli kymmenen paikkaa. PAP ei ole koskaan hävinnyt vaaleja, ja se on hallinnut kaupunkivaltiota vuodesta1959. Pääministeri Lee Hsien Loong oli jo kauan sitten ilmoittanut luopuvansa vallasta ennen kuin täyttää 70vuotta vuonna2022. Lee Hsien Loongin seuraajaksi nimetty varapääministeri Heng Swee Keat ilmoitti huhtikuussa2021 päätöksestään jättäytyä syrjään. Lawrence Wongista tuli hallitsevan PAP:n uusi johtaja ja näin ollen varapääministeri. Hän seurasi Lee Hsien Loongia pääministerinä toukokuussa 2024.

, ja Tharman Shanmugaratnam valittiin maan yhdeksänneksi valtionpäämieheksi.

, jolla pyritään torjumaan ulkomaista sekaantumista maan politiikkaan. Euroopan parlamentti tukee kansalaisyhteiskunnan työtä Singaporessa mutta on samalla vaatinut kuolemanrangaistuksen poistamista.

koskeva vuoropuhelu kokosi yhteen erilaisia sidosryhmiä keskustelemaan tavoista helpottaa vihreitä ja kestäviä investointeja Kaakkois-Aasiassa.

J. Brunei Darussalam

Brunein sulttaani Hassanal Bolkiah on hallinnut valtiota vuodesta 1967, ja prinssi Billah Bolkiah on saamassa entistä enemmän vastuuta. Minkäänlaista poliittista vapautumista ei ole tapahtunut. Huhtikuussa2019 tuli voimaan rikoslaki, johon sisällytettiin šaria-lakiin perustuva lähestymistapa ja otettiin käyttöön uusia rangaistusmuotoja, kuten kivitys homoseksistä ja aviorikoksesta sekä raajojen amputointi varkaudesta. Kansainvälisen yhteisön vastalauseiden jälkeen Brunei pidensi kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon keskeyttämistä.

EU on aktiivisesti vahvistamassa suhteitaan Bruneihin, mutta niille ei vielä ole puitesopimusta. Parhaillaan neuvotellaan EU:n ja Brunein kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta, joka kattaa useita politiikan ja talouden aloja. EU:n ja Brunein kauppa koostuu pääasiassa koneista, moottoriajoneuvoista ja kemikaaleista.

EU:n ja Brunein suhteita hoidetaan lähinnä ASEANin kautta, jonka puheenjohtajana Brunei toimi vuonna2021 teemanaan ”We Care, We Prepare, We Prosper”. Brunein varaulkoministeri Erywan Yusof nimitettiin elokuussa2021 ASEANin Myanmarin-erityislähettilääksi, jonka tehtävänä on toimia välittäjänä Myanmarin juntan suuntaan.

Jännitteet Kiinan ja kanteita nostaneiden Kaakkois-Aasian maiden välillä Etelä-Kiinan meren aluekiistoissa ovat lisääntyneet vuonna 2022. Vaikka Brunei on tähän asti pysynyt vaiti, se antoi heinäkuussa 2022 ensimmäisen yksipuolisen lausuman Etelä-Kiinan merestä maana, jolla on kilpailevia vaateita. Brunei välttää politiikassaan kuitenkin vastakkainasettelua Kiinan kanssa Etelä-Kiinan meren aluekiistassa, sillä se pelkää vahingoittavansa kahdenvälisiä taloussuhteita.

Brunein sulttaani ilmoitti ennenaikaisista ministerinvaihdoksista kesäkuussa2022. Sulttaani hoitaa edelleen pääministerin tehtävää, ja hänellä on myös puolustus-, ulko- sekä rahoitus- ja talousministerin salkut. Ensimmäistä kertaa ministeriksi nimitettiin nainen (vastaamaan koulutusasioista).

. Se järjesti ilmastonmuutosseminaarin aiheesta ”Alueellisten valmiuksien kehittäminen ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä varten”.

Euroopan parlamentti . Se muistutti tuomitsevansa kuolemanrangaistuksen käytön ja korosti, että šaria-rikoslain säännökset rikkovat velvoitteita, joita Bruneilla on ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden nojalla.

K. Laos

. Laos on siirtymässä pois vähiten kehittyneiden maiden asemasta vuoteen 2026 mennessä, ja sen yhdeksäs kansallinen sosioekonominen kehityssuunnitelma vuosiksi 2021–2025 on yhdenmukainen YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman kanssa, jolla pyritään edistämään kestävää, vihreää ja osallistavaa kasvua. EU on sitoutunut tukemaan Laosin demokraattista kansantasavaltaa sen pyrkiessä kestävään ja osallistavaan kehitykseen.

Laos käynnisti lokakuussa 2021 ensimmäisen kansallisen digitaalisen opetus- ja oppimisalustansa EU:n, Unicefin ja maailmanlaajuisen koulutuskumppanuuden tuella. Alustan oli määrä helpottaa opiskelijoiden ja opettajien etätyöskentelyä covid-19-pandemian aikana. myönnetään 83miljoonan euron ohjeelliset kokonaismäärärahat ensimmäistä vaihetta 2021–2024 varten.

(Thaimaan, Kiinan ja Vietnamin jälkeen). Sen osuus maan kokonaiskaupasta on 4,2prosenttia. EU:n ja Laosin kauppavaihdon kokonaisarvo oli 533miljoonaa euroa vuonna2022. Talousuudistuksista huolimatta maa on edelleen köyhä ja riippuvainen kansainvälisestä avusta. Vähiten kehittyneenä maana Laos hyötyy EU:n ”Kaikki paitsi aseet” -kauppajärjestelystä.

Laosissa on yksipuoluejärjestelmä. Laosin kansan vallankumouspuolue, joka on ollut vallassa sisällissodan päättymisestä vuodesta1975 lähtien, hallitsee maata rautaisella otteella eikä salli opposition haastaa itseään. Laosissa järjestettiin helmikuussa 2021 parlamenttivaalit, joissa yhdeksänteen kansalliskokoukseen oli jaossa 164paikkaa. Niistä158 sai hallitseva puolue, ja parlamenttiin valittiin myös kuusi riippumatonta ehdokasta. Kansalliskokouksen avajaisistunnossa maaliskuussa 2021 Laosin presidentiksi valittiin hallitsevan puolueen pääsihteeri Thongloun Sisoulith, joka oli aiemmin toiminut pääministerinä huhtikuusta2016 lähtien.

Laos on syventämässä suhteitaan Kiinaan ja ASEANiin ja yrittää houkutella maahan lisää investointeja. Taloudelliset uudistukset ovat johtaneet kestävään talouskasvuun, joka on ollut yli seitsemän prosenttia vuodesta 2014 lähtien. Covid-19-pandemia on tuonut tähän kehitykseen uusia haasteita, jotka vaikuttavat vakavasti talouskasvuun.

EU kiinnittää erityistä huomiota ihmisoikeustilanteeseen, muun muassa Mekongjoen valtavien patorakennelmien vuoksi kotiseudultaan siirtymään joutuneiden ihmisten ahdinkoon. Kiinan ja Laosin pääkaupungin Vientianen välinen uusi 414kilometrin pituinen rautatie, joka maksoi lähes kolmanneksen Laosin vuotuisesta BKT:stä, avattiin joulukuun2021 alussa osana Kiinan uutta silkkitietä koskevaa aloitetta.

Kansainvälisen työjärjestön konferenssissa Genevessä EU on kehottanut Laosia käsittelemään lasten seksuaalista riistoa koskevaa kysymystä. Heinäkuussa2022 EU toi esiin huolensa siitä, että Laosin pitkäaikaisten ihmisoikeusloukkausten käsittelyssä ei ole edistytty, ja kehotti viranomaisia noudattamaan maan ihmisoikeusvelvoitteita Kansainvälisen ihmisoikeusliiton (FIDH) ja sen jäsenjärjestön Lao Movementin puitteissa. Nämä kaksi järjestöä julkaisivat tausta-asiakirjan, jossa esitettiin yhteenveto ihmisoikeuksien kehityksestä Laosissa. .

Parlamentti on toistanut Laosin hallitukselle esittämänsä kehotuksen lopettaa ihmisoikeuksien puolustajien, riippumattomien toimittajien ja yhteiskunnallisten aktivistien häirintä, mielivaltaiset pidätykset ja vangitsemiset sekä kunnioittaa sananvapautta ja yhdistymisvapautta sekä vähemmistöjen oikeuksia ja muistuttaa Laosia sen ratifioimien ihmisoikeussopimusten mukaisista kansainvälisistä velvoitteista.

L. Malesia

Vuonna 2015 alkaneiden neuvottelujen päätteeksi Brysselissä pidetyssä EU:n ja ASEANin huippukokouksessa. Kumppanuus- ja yhteistyösopimus tarjoaa kattavan kehyksen, jolla pyritään vahvistamaan kahdenvälistä yhteistyötä erityisesti kaupan ja investointien, rahoituksen ja energian aloilla.

Neuvottelut EU:n ja Malesian vapaakauppasopimuksesta keskeytettiin huhtikuussa2012 Malesian pyynnöstä seitsemän neuvottelukierroksen jälkeen. EU ja Malesia keskustelivat maaliskuussa 2017 uusien määräysten lisäämisestä ja sopivat niistä periaatteessa. Parhaillaan neuvotellaan kahdesta sopimuksesta, vapaakauppasopimuksesta ja metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevasta vapaaehtoisesta kumppanuussopimuksesta. Malesian kehittyvä talous tarjoaa EU:lle houkuttelevia kauppamahdollisuuksia. EU:n ja Malesian välinen kauppa on kasvussa, ja se on kasvanut yli 50prosenttia vuodesta2010. EU on Malesian neljänneksi suurin kauppakumppani ja Malesia on EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani ASEANissa (Singaporen ja Vietnamin jälkeen). EU:n tuonti Malesiasta on vähitellen kasvanut, ja se oli 35,5miljardia euroa vuonna2022, kun taas EU:n vienti Malesiaan oli 14,7miljardia euroa. Malesian kokonaiskauppatase EU:n kanssa on ylijäämäinen. Se on kasvanut tasaisesti vuosien mittaan ja oli 20,8miljardia euroa vuonna2022. EU:n ja Malesian kahdenvälisessä kaupassa ovat tärkeimmässä asemassa teollisuustuotteet, joiden osuus kaupasta on yli 90prosenttia. Malesian harjoittaman kaupan vapauttamispolitiikan ja vapaakauppasopimuksen tulevaisuudennäkymien seurauksena EU:n sijoitukset Malesiaan kasvoivat 28,7miljardiin euroon vuonna2021.

Komissio ilmoitti maaliskuussa2019, että palmuöljyn käyttö liikennepolttoaineena olisi lopetettava vaiheittain uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin perusteella. Direktiivissä asetetaan kestävää bioenergiaa koskevaksi tavoitetasoksi 32prosenttia. Indonesia ja Malesia vastustivat päätöstä ja valittivat siitä Maailman kauppajärjestölle (WTO). Tammikuussa 2021 Malesia – maailman toiseksi suurin palmuöljyn tuottaja – seurasi Indonesian esimerkkiä ja teki WTO:lle valituksen EU:n biopolttoainesäännöistä. Neuvosto hyväksyi lokakuussa2021 . Malesia lisättiin ensimmäistä kertaa liitteenII ”harmaaseen luetteloon”. Vaikka palmuöljyä pidetään merkittävänä kysymyksenä EU:n ja Malesian vapaakauppasopimuksesta käytävissä neuvotteluissa, palmuöljyn osuus EU:n tuonnista Malesiasta on alle viisi prosenttia. ձään hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin aiheuttanut maailmanlaajuisen ruokaöljypulan, joka saattaa auttaa Malesiaa saamaan takaisin palmuöljyn markkinaosuuden EU:ssa. Ruokaöljyn kokonaiskysynnän odotetaan kasvavan EU:ssa lähitulevaisuudessa auringonkukka- ja soijaöljytoimitusten niukkuuden vuoksi. , kun paneeli hylkäsi malesialaisen valituksen EU:n päätöksestä, jonka mukaan palmuöljystä valmistettua biodieseliä ei pitäisi enää laskea uusiutuvaksi biopolttoaineeksi.

vielä viideksi vuodeksi ja ulotti toimenpiteet koskemaan Malesiaa, koska maassa toimivat yritykset toivat tärkeimmät ruostumattomasta teräksestä valmistettujen liitososien tuottamiseen tarvittavat osat Kiinasta.

Malesian hallitus ilmoitti kesäkuussa2022 poistavansa pakollisen kuolemanrangaistuksen. Tämä on edistysaskel ja esimerkillinen päätös alueella. EU on kannustanut maan viranomaisia ryhtymään konkreettisiin toimiin päätöksen saattamiseksi nopeasti osaksi lainsäädäntöä. , jotka voitti oppositiojohtaja Anwar Ibrahimin johtama koalitio. Niiden jälkeen tuli koalitio, johon kuului maan islamilainen puolue.

viisivuotiskaudeksi osana Malesian kiertävän monarkian järjestelmää. Sulttaani Ibrahim on Malesian Johorin osavaltion sulttaani.

Euroopan parlamentti on tuominnut päätöslauselmissaan kuolemanrangaistuksen käytön Malesiassa, hlbtiqa+-ihmisten puutteelliset oikeudet ja kansalaisten tyytymättömyyden ilmaisujen vaientamisen sekä mielipiteiden rauhanomaisen ilmaisemisen ja julkisen keskustelun kieltämisen.

Kesäkuussa 2023 EU:n ja Malesian kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta ja totesi, että se tarjoaa vankan oikeudellisen kehyksen kahdenvälisten poliittisten ja taloudellisten suhteiden lujittamiselle ja keskustelulle alueellisesti ja maailmanlaajuisesti tärkeistä kysymyksistä, kuten demokratian, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden edistämisestä, joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevan kansainvälisen kehyksen vahvistamisesta sekä terrorismin ja korruption torjunnasta.

Samuel Cantell / Jorge Soutullo