Kansanterveys
Kansanterveyspolitiikka nousi jokin aika sitten keskeiselle sijalle unionin päätöksenteossa covid-19-pandemian myötä. Tähän on vaikuttanut myös se, että parlamentti määritti syöväntorjunnan yhdeksi painopistealoistaan, ja se, että on toteutettu toimia vahvemman Euroopan terveysunionin rakentamiseksi. Euroopan terveysunionia koskevassa aloitteessa käsitellään välittömiä ja tulevia terveyteen liittyviä kysymyksiä. Näitä ovat rajat ylittävien terveysuhkien sietokyvyn kehittäminen, syöväntorjuntasuunnitelman täytäntöönpano, Euroopan lääkestrategian edistäminen ja terveydenhuollon digitalisoinnin parantaminen.
Oikeusperusta
(SEUT) 168 artikla (kansanterveys), 114 artikla (sisämarkkinat) ja 153 artikla (sosiaalipolitiikka) ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan (perusoikeuskirja) 35 artikla.
Tavoitteet
on seuraavat tavoitteet:
- suojellaan ja parannetaan unionin kansalaisten terveyttä
- tuetaan terveydenhuoltojärjestelmien ja -infrastruktuurin uudistamista ja digitalisointia
- parannetaan Euroopan terveydenhuoltojärjestelmien häiriönsietokykyä
- annetaan unionin jäsenvaltioille paremmat valmiudet ehkäistä ja torjua tulevia pandemioita.
Taustaa
Vuonna 1992 tehdyllä Maastrichtin sopimuksella luotiin selkeä oikeusperusta terveyspoliittisten toimenpiteiden hyväksymiselle. Vuonna 1997 tehdyllä Amsterdamin sopimuksella vahvistettiin asiaa koskevia määräyksiä ja annettiin EU:lle mahdollisuus hyväksyä toimenpiteitä, joilla varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.
Samalla kun on noussut esiin monia merkittäviä terveyteen liittyviä kysymyksiä, potilaat ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat hyödyntäneet vapaata liikkuvuutta EU:n sisällä, mikä on lisännyt kansanterveysasioiden merkitystä unionin asialistalla. Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) perustaminen korosti unionin yhä suurempaa roolia terveyspolitiikassa. Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) kaltaiset virastot edistävät edelleen EU:n terveyspolitiikan vahvistamista. käynnistettiin vastauksena koronaviruspandemiaan ja vahvistamaan EU:n kriisivalmiutta. Covid-19-kriisin aikana tehostettiin yleisesti toimia, ja kollektiivisen selviytymiskyvyn ja rajat ylittävän terveysturvan tarve korostui. Tämän seurauksena EU siirtyi kohti vahvaa Euroopan terveysunionia.
Euroopan terveysunionin vuosien 2021–2027 yleistavoitteet koskevat erityisesti välittömiä ja pysyviä terveyteen liittyviä kysymyksiä. Näitä ovat muun muassa covid-19-kriisin torjuminen, rajatylittävien terveysuhkien torjumisen vahvistaminen, ja kaltaisten aloitteiden täytäntöönpano ja digitaalisen terveydenhuollon edistäminen. EU tekee edelleen myös maailmanlaajuista yhteistyötä terveyshaasteisiin vastaamiseksi muun muassa rokotteiden kehittämisen ja mikrobilääkeresistenttien infektioiden torjunnan aloilla.
Saavutukset ja nykytilanne
A. Terveys kaikissa politiikoissa (HiAP)
(HiAP) määriteltiin EU:n lähestymistavaksi vuonna 2006, ja se on vahvistettu SEUT:n 9 artiklassa ja 168 artiklan 1 kohdassa ä perusoikeuskirjan 35 artiklassa. Siinä otetaan huomioon kansanterveyskysymysten monialainen luonne ja pyritään sisällyttämään terveysnäkökohdat kaikkiin asiaankuuluviin politiikkoihin kansanterveyden ja terveydenhuollon oikeudenmukaisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi edistetään paitsi kestävien myös terveellisempien elintarvikkeiden tuotantoa. saadaan aikaan puhtaampi ja terveellisempi elinympäristö. ja muilla rahastoilla ja ohjelmilla autetaan käsittelemään terveyskysymyksiä erilaisista näkökulmista. Erilaisilla politiikkatoimilla pyritään ehkäisemään ilmastonmuutoksesta johtuvia terveyteen kohdistuvia haittoja, joita ovat muun muassa helleaalloista ja luonnonkatastrofeista johtuvien kuolemantapausten lisääntyminen ä muutokset veden välityksellä tarttuvien ja hyönteisten, etanoiden ja muiden vaihtolämpöisten eläinten levittämien tautien tarttumistavoissa.
B. Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen
EU:n ennaltaehkäisytoimia toteutetaan monenlaisilla aloilla, ja niitä ovat muun muassa aloitteet syövän ä tarttuvien ja ei-tarttuvien tautien torjumiseksi, rokottaminen ja mikrobilääkeresistenssin torjuminen.
Syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy EU:ssa. Sen vaikutukset eivät tunnu vain henkilökohtaisella ja perhetasolla, vaan myös terveydenhuoltojärjestelmissä ja talouden yleisessä tuottavuudessa. Unionin tasolla toteutetaan useita syöpää koskevia aloitteita. Parlamentti perusti vuosiksi 2020–2022 syöväntorjuntaa käsittelevän erityisvaliokunnan (BECA) kartoittamaan toimenpiteitä, joita EU voi toteuttaa syövän torjumiseksi. kattaa ennaltaehkäisyn, varhaisen diagnosoinnin, hoidon ja seurannan. Se edustaa EU:n toimia syövänhoidon alan kasvaviin haasteisiin vastaamiseksi. Komissio esitteli syyskuussa 2022 , jolla tuetaan jäsenvaltioiden ponnisteluja syöpäseulontojen käyttöönoton vauhdittamiseksi. Suunnitelman tavoitteena on myös nostaa rinta-, paksu- ja peräsuolisyövän ä kohdunkaulan syövän seulonta-astetta siten, että vuoteen 2050 mennessä näitä seulontoja suoritetaan 90 prosentille seulontoihin oikeutetusta väestöstä.
Komissio käynnisti joulukuussa 2021 ei-tarttuvia tauteja koskevan EU:n aloitteen, , jonka avulla pyritään auttamaan unionin jäsenvaltioita ei-tarttuvista taudeista aiheutuvan taakan vähentämisessä ja kansalaisten hyvinvoinnin parantamisessa. Arvioiden mukaan yli 84 miljoonalla ihmisellä EU:ssa on mielenterveysongelmia. oli voimassa2013–2018, ja sen pohjalta laadittiin , jolla edistetään mielenterveyttä. Itsemurha on toiseksi yleisin kuolinsyy 15–29-vuotiaiden ikäryhmässä, ja itsemurhien ehkäiseminen, niistä puhuminen, leimaamisen välttäminen ja avunsaanti ovat edelleen keskeisen tärkeitä. Parlamentti antoi 13. syyskuuta 2022 covid-19-sulkutoimien vaikutuksista nuoriin, ja kehotti siinä komissiota nimeämään Euroopan mielenterveyden teemavuoden. Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy EU:ssa. Huumeet, alkoholi ja tupakka ovat elintapoihin liittyviä tekijöitä, joilla on vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Niiden käytön torjuminen on kansanterveyspolitiikan tärkeimpiä tehtäviä. Tupakkatuotedirektiivi () ja tupakkaverodirektiivi () olivat virstanpylväitä tässä prosessissa. Huumeiden käytöstä aiheutuu myös kustannuksia ja haittaa kansanterveydelle ja yleiselle turvallisuudelle. Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2020 EU:n huumausainestrategian (2021–2025). Strategia muodostaa EU:n huumausainepolitiikalle kattavan toimintapoliittisen kehyksen, ja siinä määritellään laittomia huumausaineita koskevan politiikan strategiset painopisteet seuraavilla kolmella keskeisellä politiikka-alalla: huumausaineiden tarjonnan vähentäminen, huumausaineiden kysynnän vähentäminen ä huumausaineisiin liittyviin haittoihin puuttuminen. tarkistaminen .
Tartuntatautien ja varalta ECDC on perustanut varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän, ja terveysturvakomitea koordinoi toimia epidemioiden puhjetessa. Yhteistyö YK:n alaisen Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa on näissä tapauksissa ratkaisevan tärkeää, kuten koronapandemian puhkeaminen vuoden2020 alussa osoitti. Useita tilapäisiä toimenpiteitä hyväksyttiin kiireellisellä menettelyllä (ks. asiaa koskeva ä ).
laajennettiin vuonna 2022, ja laajennettiin ECDC:n toimeksiantoa ja annettiin (HERA) lisävaltuuksia.
C. Yhteiskunnan muutokset ja väestökehitys
tarkastellaan ikääntymisestä, väestön vähenemisestä ja työikäisten määrän vähenemisestä johtuvia haasteita. Keskeisiä haasteita ovat väestön ikääntyminen unionissa, ikääntyneiden hyvän elämänlaadun varmistaminen ja terveydenhuoltojärjestelmien kestävyydestä huolehtiminen. Vuonna2020 WHO käynnisti terveen ikääntymisen vuosikymmenen, ja komissio julkisti tässä yhteydessä tammikuussa 2021 .
Vuonna 2016 hyväksyttiin muuttoliikekriisistä aiheutuvien haasteiden seurauksena . Toimintasuunnitelmassa käsitellään muun muassa maahanmuuttajien kokemia terveyteen liittyviä ongelmia, jotka koskevat esimerkiksi terveyspalvelujen saatavuutta. Komissio esitti vuonna 2020 ja , joiden avulla pyritään virtaviivaistamaan edelleen unionin toimintapolitiikkoja tällä alalla.
Jo vuonna 2015 parlamentti vaati vähentämään lasten epätasa-arvoisuutta muun muassa terveyden alalla ja lapsitakuun käyttöönottoa osana . Neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2021 komission ehdotuksen . Seuraavana askeleena jäsenvaltiot laativat kansalliset suunnitelmansa, joissa esitetään, miten ne aikovat panna lapsitakuun täytäntöön vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelmia tarkastellaan uudelleen kahden vuoden välein.
D. Lääkkeet (2.2.5)
Lääkkeellä tarkoitetaan kaikkia aineita tai aineiden yhdistelmiä, joita käytetään ihmisten sairauksien hoitoon tai ehkäisyyn. ja vahvistetaan myyntilupia koskevat vaatimukset ja menettelyt ä luvan saaneiden valmisteiden valvontaa koskevat säännöt. muutettiin näitä säädöksiä ja otettiin käyttöön erityisiä toimia lääkkeiden saatavuuden takaamiseksi ja lääkepulan torjumiseksi koko EU:ssa. Lääkevirasto on vastuussa lääkkeiden kehittämisen edistämisestä, myyntilupien arvioinnista, lääkkeiden turvallisuuden seurannasta ja tiedottamisesta terveydenhuollon ammattilaisille. Kliiniset tutkimukset ovat ihmisillä suoritettavia lääketutkimuksia, joissa tutkitaan lääkkeen tehoa ja turvallisuutta. Tammikuussa 2022 voimaan tulleessa vahvistettiin yhdenmukaistetut säännöt kliinisten lääketutkimusten hyväksymisestä ja suorittamisesta EU:ssa.
Osana yleisen lääkelainsäädännön meneillään olevaa tarkistamista komissio esitteli huhtikuussa 2023 , jonka parlamentti hyväksyi 10. huhtikuuta 2024. Paketin tarkoituksena on parantaa lääkkeiden saatavuutta ja tehdä niistä kohtuuhintaisempia. Komissio esitti samanaikaisesti ehdotuksen mikrobilääkeresistenssin torjuntatoimien tehostamisesta yhteinen terveys -mallin pohjalta. Suositus annettiin 13. kesäkuuta 2023.
E. Sähköiset terveyspalvelut
EU:ssa toteutetaan parhaillaan toimia terveydenhuoltojärjestelmien digitalisoimiseksi. Terveydenhuollon digitalisoinnilla tarkoitetaan digitaaliteknologian ja tiedonhallintajärjestelmien käyttöönottoa terveydenhuollon eri osa-alueilla. Siihen kuuluu sähköisten potilaskertomusten, terveydenhuollon etäpalvelujen, puettavien laitteiden, mobiilisovellusten, data-analyysien ja muiden digitaalisten välineiden käyttö. Terveydenhuoltoalan digitalisointi on osa , jolla pyritään yhdenmukaistamaan jäsenvaltioiden digitaalista kehitystä.
Sähköisten terveyspalvelujen verkosto on 14 artiklalla perustettu vapaaehtoinen verkosto, joka toimii sähköisistä terveyspalveluista vastaavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten foorumina. Vuonna 2018 annetussa esitetään painopisteinä kansalaisten turvallinen pääsy terveystietoihinsa, myös yli rajojen, yksilöllinen lääketiede ja parempi tutkimus EU:n yhteisen tietoinfrastruktuurin avulla ä kansalaisten voimaannuttaminen käyttäjäpalautteen antamiseen ja potilaskeskeiseen hoitoon käytettävien digitaalisten välineiden avulla (terveysalan mobiilisovellukset ja yksilöllinen lääketiede). avulla varmistetaan unionin kansalaisten hoidon jatkuvuus heidän matkustaessaan EU:ssa. Toukokuussa 2022 esitetyllä koskevalla lainsäädäntöehdotuksella pyritään antamaan EU:n kansalaisille mahdollisuus hallita terveystietojaan ja tutkijoille ja innovojille mahdollisuus vaihtaa tietoja rajojen yli ja varmistamaan samalla tietosuojasäännösten noudattaminen. Parlamentti hyväksyi 24. huhtikuuta 2024 neuvoston kanssa aikaansaadun alustavan sopimuksen eurooppalaisesta terveystietoalueesta.
F. Terveydenhuollon menetelmien arviointi
Terveydenhuollon menetelmien arvioinnin tavoitteena on tarjota näyttöön perustuvaa tietoa terveydenhuollon menetelmistä, jotta voidaan varmistaa turvallinen, tehokas, potilaskeskeinen ja kustannustehokas terveyspolitiikka. Kansalliset viranomaiset hyödyntävät terveydenhuollon menetelmien arvioinnin tuloksia myös tehdessään päätöksiä siitä, mistä menetelmistä olisi maksettava korvauksia kansallisella tasolla. Kyseisessä arvioinnissa arvioidaan terveydenhuollon menetelmän lisäarvoa. Tässä yhteydessä terveydenhuollon menetelmillä tarkoitetaan lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita ja diagnoosivälineitä, kirurgisia toimenpiteitä ä toimenpiteitä sairauksien ehkäisemiseksi, diagnosoimiseksi tai hoitamiseksi. Joulukuussa 2021 annettiin . Sitä sovelletaan asteittain tammikuusta 2025 alkaen.
Euroopan parlamentin rooli
Parlamentti on jatkuvasti edistänyt yhtenäistä kansanterveyspolitiikkaa lukuisten lausuntojen, selvitysten, keskustelun ja mietintöjen avulla. Vuonna 2019 se asetti syöväntorjunnan unionin terveyspolitiikan keskeiseksi painopisteeksi ja alkoi siten toimia aktiivisemmin poliittisen asialistan laatimisen alalla. Parlamentti edisti covid-19-kriisin yhteydessä aktiivisesti Euroopan tason koordinoituja toimia ja korosti tarvetta sitoutua huomattavasti tiiviimpään yhteistyöhön terveyden alalla Euroopan terveysunionin luomiseksi.
Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta (ENVI) on parlamentin tärkein toimija . Vuoden 2023 alussa parlamentti päätti uuden pysyvän kansanterveyden alivaliokunnan (SANT) asettamisesta. Se vahvistaa parlamentin roolia EU:n terveyspolitiikan valvonnassa ja sen kehityksen edistämisessä. Parlamentti nosti yhdeksännellä vaalikaudella myös tarpeen koordinoida syöväntorjuntaa paremmin unionin tasolla poliittisen asialistan keskeiseksi painopisteeksi asettamalla syöväntorjuntaa käsittelevän erityisvaliokunnan.
Parlamentti vaati erillistä eurooppalaista terveysohjelmaa ja EU4Health-ohjelman tukemisen takaamista. Lisäksi se valvoo elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa vuoropuhelujen, kysymysten, selvitysten ja sisäisen tutkimuksen avulla ja korostaa terveysuudistusten merkitystä. Parlamentti on myös puhunut johdonmukaisesti henkisen hyvinvoinnin edistämisen puolesta EU:n politiikkojen laadinnassa.
Lisätietoja aiheesta on ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ä kansanterveyden alivaliokunnan verkkosivuilla.
Filip Karan / Christian Kurrer