- Suojelualueiksi 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista
- Kaupunkien biodiversiteetille sitovat tavoitteet, mm. viherkatot uusiin rakennuksiin
- Mehiläisten ja muiden pölyttäjien väheneminen pysäytettävä pikaisesti
Mepit toivovat biodiversiteetin ”Pariisin sopimusta” ja lakia ekosysteemien ennallistamiseen, vahvistamiseen ja riittävään suojeluun vuoteen 2050 mennessä.
Parlamentti hyväksyi tiistaina päätöslauselman ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia: Luonto takaisin osaksi elämäämme”. Päätöslauselma, joka koskee biodiversiteettikriisiä Euroopassa ja maailmalla, hyväksyttiin äänin 515 puolesta, 90 vastaan ja 86 tyhjää.
Luontokato etenee maailmalla ennennäkemätöntä vauhtia. Noin kahdeksasta miljoonasta lajista miljoonaa uhkaa sukupuutto (). Mepit pitävät EU:n biodiversiteettistrategian kunnianhimoisia tavoitteita tervetulleina. Strategian avulla varmistetaan, että ekosysteemien säilyvyys, kestävyys ja riittävä suojelu taataan vuoteen 2050 mennessä. Mepit myös vaativat EU:n ilmastolakia vastaavaa EU:n biodiversiteettilakia.
Mepit ovat pettyneitä siihen, että EU ei ole saavuttanut biodiversiteetin tavoitteitaan vuodelle 2020. He toivovat uudelta strategialta toimia viidellä osa-alueella, jotka muuttavat luontoa eniten: muutokset maan ja meren käytössä, organismien suora hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saastuminen ja haitalliset vieraslajit. Parlamentti vaatii, että Euroopassa käytetään luonnon monimuotoisuuden edistämiseen joka vuosi 20 miljardia euroa.
Lisäksi mepit ää, että lokakuun 2021 tehdään biologisen monimuotoisuuden ”Pariisin sopimus”.
Metsät ja niiden suojelu tärkeässä osassa
EU:lla on jo maailman suurin suojelualueverkosto, mutta meppien mukaan EU tarvitsee myös luonnon ennallistamissuunnitelman. He ää jälleen kerran, että ainakin 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista suojellaan vuoteen 2030 mennessä. Vähintään kolmannes alueista, esimerkiksi aarniometsät ja ikimetsät, on saatava entistä tiukemman suojelun piiriin. Kansallisissa tavoitteissa olisi otettava huomioon erot suojelualueiden maantieteellisessä koossa ja osuudessa.
Mepit painottivat myös metsien ja metsätalouden merkitystä kiertotalouteen siirtymisessä ja monimuotoisuuden suojelussa. Kestävä ja kaukokatseinen metsätalous sekä biotalous auttavat EU:ta pääsemään ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteisiinsa. Etusijalla tulee olla metsätalous ja biomassan käyttö, joka ei vaaranna suojelua tai ennallistamista.
Luonnonvaraisten kasvien ja eläinten suojelu
Mepit toteavat, että kaikkien ja luontotyyppien kohdalla olisi päästävä ”suotuisalle suojelutasolle”. Ainakin 30 prosenttia lajeista olisi suojeltava niin, että suojelutaso on suotuisa tai kehityssuunta erittäin myönteinen. Meppien mukaan EU:n pitää johtaa uhanalaisten lajien ja niiden osien kaupan torjuntaa.
Luonnon monimuotoisuus kaupunkialueilla
Parlamentti tukee kaupunkien viherryttämistä käsittelevää Euroopan unionin foorumia ja kaupunkialueiden sitovia biodiversiteettitavoitteita, muun muassa uusien rakennusten viherkattojen vähimmäisosuutta ja kemiallisten torjunta-aineiden käytön kieltämistä.
Mehiläiset ja muut pölyttäjät
Mepit vastustavat hyväksynnän uusimista 31. joulukuuta 2022 jälkeen. He ovat toistamiseen äԱ, että EU:n pölyttäjäaloitetta tarkistetaan kiireellisesti. Aloitteeseen pitäisi sisällyttää koko EU:n kattava kunnianhimoinen pölyttäjien valvontajärjestelmä. Sillä on oltava selkeät tavoitteet ja indikaattorit, jotta pölyttäjien väheneminen pysäytetään. Pölyttäjät ovat ensiarvoisen tärkeitä ympäristön ja elintarviketurvan kannalta. Vähentääkseen torjunta-aineita maanviljelijät tarvitsevat turvallisia vaihtoehtoja kasvinsuojeluun.
Kommentit
ٳٱä César Luena (S&D, Espanja) sanoi: ”Pyydämme tänään EU:n ilmastolain kaltaista EU:n biodiversiteettilakia, joka loisi puitteet monimuotoisuuden suojelulle vuoteen 2050 saakka ja sitovat tavoitteet vuoteen 2030 saakka. Olen tyytyväinen siihen, että hyväksyimme komission ehdotuksen päätavoitteet ja tuemme EU:n luonnon ennallistamissuunnitelmaa, jossa ainakin 30 % EU:n maa- ja merialueista palautetaan ennalleen. Laajaa kannatusta saavat myös laki maaperän suojeluun ja kestävään käyttöön sekä yhteissuunnitelma ilmasto- ja biodiversiteettikriisien varalta.”
Yhteystiedot:
-
Janne OJAMO
Lehdistötiedottaja, Bryssel