Terrorismin torjunta: mihin toimiin EU on ryhtynyt?
Terrorismin vastaisiin toimiin kuuluvat mm. vierastaistelijoiden pysäyttäminen, terrorismin rahoituksen estäminen ja rajatarkastukset.
äܱٳٱ
- Miten terrorismi määritellään?
- Tehostetut tarkastukset EU:n ulkorajoilla
- Väliaikaiset rajatarkastukset
- Turvalliset ulkorajat
- Vierastaistelijoiden pysäyttäminen
- Matkustajatietorekisteri (PNR)
- Lisää tietojenvaihtoa rikollisuuden ja terrorismin vähentämiseksi
- Terrorismin rahoituksen estäminen
- Vaarallisimmat aseet pois siviilien käsistä
- Radikalisoitumisen estäminen
- EU:n tuoma lisäarvo
Uusien iskujen estämiseksi EU on tehostanut tarkastuksia ulkorajoillaan, parantanut poliisien ja oikeuslaitosten yhteistyötä epäiltyjen löytämiseksi ja syyllisten kiinnisaamiseksi, etsinyt keinoja terrorismin rahoituksen estämiseksi, pyrkinyt vähentämään järjestelmällistä rikollisuutta ja ehkäisemään radikalisoitumista ä paljon muuta.
Miten terrorismi määritellään?
Euroopan unionin yhteinen on, että niiden tarkoituksena on:
- pelotella vakavasti väestöä, tai
- pakottaa aiheettomasti viranomaiset tai kansainvälinen järjestö johonkin tekoon tai pidättymään jostakin teosta, tai
- horjuttaa vakavasti jonkin maan tai kansainvälisen järjestön poliittisia, perustuslaillisia, taloudellisia tai sosiaalisia perusrakenteita tai tuhota ne
Tehostetut tarkastukset EU:n ulkorajoilla
Useiden Euroopassa tehtyjen terroristi-iskujen jälkeen, Schengen-alueen sisäisen turvallisuuden takaamiseksi kaikkien EU-alueelle saapuvien ihmisten (myös EU-kansalaisten) tiedot alettiin äٱäپ huhtikuussa 2017.
Muiden kuin EU-kansalaisten liikkeitä Schengen-alueella aletaan jatkossa valvoa uuden biometrisen , jonka EU hyväksyi marraskuussa 2017. Järjestelmän käyttöönottoa odotetaan yhä.
Viisumivapaasti EU-alueelle saapuvat muut kuin EU-maiden kansalaiset tarkastetaan vuodesta 2025 alkaen etukäteen EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmä ETIAS:in kautta.
Väliaikaiset rajatarkastukset
Vuonna 2015 kasvanut muuttoliikevirta Eurooppaan ä turvallisuusuhat, kuten terrori-iskut ja kansainvälinen rikollisuus ovat vaikuttaneet Schengen-alueen toimivuuteen. Osa jäsenmaista on turvautunut . Myös vuonna 2020 käynnistynyt koronaviruspandemia sai monet maat ottamaan sisärajatarkastuksia taas käyttöön viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.
Parlamentti on toistuvasti tuominnut sisärajatarkastusten jatkumisen Schengen-alueella ja vaatinut, että niiden tulisi olla hyväksyttäviä ainoastaan silloin, kun muita keinoja ei ole. Parlamentti hyväksyi 17. huhtikuuta 2020 päätöslauselman EU:n yhteisistä toimista pandemiaa vastaan. Päätöslauselmassa parlamentti kehotti jäsenmaita hyväksymään ainoastaan välttämättömiä ja oikeasuhtaisia sisärajatarkastustoimia. Mepit painottivat lisäksi täysin toimivan Schengen-alueen palauttamisen tärkeyttä.
Parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2024 Schengen-sääntöjen päivityksen, jossa asetetaan selkeät aikarajat sisärajatarkastuksille. Neuvosto hyväksyi päivityksen toukokuussa 2024.
Turvalliset ulkorajat
Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexille perustetaan 10 000 rajavartijan pysyvät joukot vuoteen 2027 mennessä suojelemaan tehokkaammin EU:n ulkorajoja niin maalla kuin merelläkin. EU-rajavartijat voivat jäsenmaan pyynnöstä hoitaa rajavalvontaa, valvoa siirtolaisia ä torjua rajat ylittävää rikollisuutta.
Mepit hyväksyivät uuden, yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston (IBMF) perustamisen heinäkuussa 2021 ja päättivät ohjata sille 6,24 miljardia euroa rahoitusta. Rahaston tavoitteena on auttaa jäsenmaita parantamaan rajavalvontavalmiuksiaan, varmistaen samalla perusoikeuksien toteutuminen. Lisäksi rahasto tukee yhteistä viisumipolitiikkaa ja haavoittuvassa asemassa olevien Eurooppaan saapuvien ihmisten - erityisesti ilman huoltajaa liikkuvien lasten - auttamiskeinoja.
Rahasto toimii yhteistyössä EU:n uuden sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) kanssa, keskittyen rajat ylittävien uhkien torjuntaan. Tällaisia uhkia ovat esimerkiksi terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus ja kyberrikollisuus. Parlamentti hyväksyi ISF-rahaston ja sen budjetin (1,9 miljardia euroa) heinäkuussa 2021.
Vierastaistelijoiden pysäyttäminen
Vuoden 2015 jälkeen uskonnollisen terrorismin määrä EU:ssa on kasvanut. Vuoteen 2017 mennessä noin 5000 yksityishenkilön ja Irakiin liittyäkseen terroristiryhmiin. Lähtijöiden määrä on kuitenkin laskenut merkittävästi sittemmin. Vuoteen 2019 mennessä vain harvojen vierastaistelijoiden on kerrottu palanneen Eurooppaan, mutta satoja eurooppalaisia, , on yhä Irakissa ja Syyriassa.
Muun muassa ulkomaille matkustaminen terrorismiryhmään liittymisen vuoksi, kyseisten matkojen järjestäminen ja rahoittaminen tai terroristiksi kouluttaminen ja kouluttautuminen ovat nykyään kriminalisoitua toimintaa mukaan. Ulkorajatarkastuksiin yhdistettyinä näiden sääntöjen odotetaan auttavan vierastaistelijoiden vastaisessa taistelussa.
Matkustajatietorekisteri (PNR)
EU-alueen ulkopuolelta ja ulkopuolelle lentävien lentoyhtiöiden on nykyään luovutettava kansallisille viranomaisille , kuten nimi, matkustuspäivä, matkan reitti ja maksutapa.
Matkustajatietorekisterin tietoja käytetään terrorismin ja muiden vakavien rikosten estämiseen, paljastamiseen, tutkimiseen ja syytteiden nostamiseen. Lakialoitteen neuvottelut kestivät yli viisi vuotta ja parlamentti vaati, että tietokantaan matkustajien etnisestä alkuperästä, uskonnosta, poliittisista mielipiteistä, terveydentilasta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Lisäksi henkilötietojen suoja on varmistettava.
Lisää tietojenvaihtoa rikollisuuden ja terrorismin vähentämiseksi
Rikolliset ja terroristit käyttävät moensti useita eri henkilöllisyyksiä väistelläkseen raja- ja oikeusviranomaisia. Tämä osoittaa tehokkaan tiedonjakamisen merkityksen eri viranomaisten välillä (poliisi, oikeuslaitos, tiedusteluviranomaiset) jäsenmaissa.
Vuonna 2018 sovittiin uusista säännöistä, joilla vahvistetaan Schengen-tietojärjestelmää (SIS) lisäämällä siihen uusia terrorismiin liittyviä kuulutuksia. Tietojärjestelmän ansiosta poliisi ja rajavartijat näkevät ja voivat tehdä kuulutuksia etsintäkuulutetuista tai kadonneista henkilöistä ja kadonneesta tai varastetusta omaisuudesta.
Jotta olemassa olevia ja tulevia tietokantoja käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti, EU:n rajavalvontaan, turvallisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvien tietokantojen tulisi kommunikoida keskenään. Jatkossa haut ja biometrinen tunnistaminen toimisivat kaikki samalla alustalla.
Euroopan poliisiviranomainen Europol tukee kansallisten poliisiviranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Toukokuussa 2016 Euroopan parlamentti hyväksyi taistella terrorismia vastaan ja perustaa erikoistuneita lisäyksiköitä, kuten Euroopan terrorismin vastainen tilannekeskus (perustettu 25. tammikuuta 2016).
Komissio ehdotti 9. joulukuuta 2020 terrorisminvastaisen toimintasuunnitelmansa ohella, että Europolin asemaa vahvistettaisiin antamalla sille mahdollisuus tehdä tietohälytyksiä epäillyistä ja rikollisista. Lisäksi virastolle tulisi komission mukaan antaa mahdollisuus käsitellä suuria ja monimutkaisia tietokokonaisuuksia. Lainsäädäntöehdotus antaisi virastolle myös oikeuden vaihtaa tietoja suoraan yksityisten tahojen kanssa. Europolin päivitettyä mandaattia koskevat säännöt ovat olleet voimassa kesäkuusta 2022 asti.
Terrorismin rahoituksen estäminen
Tehokas keino torjua terroristeja on estää heidän toimintansa rahoittaminen ja häiritä logistiikkaa. Tämän vuoksi Euroopan parlamentti päivitti rahanpesun vastaista direktiiviä vuonna 2018. Sen tavoitteena on parantaa yritysten omistajuutta koskevaa läpinäkyvyyttä ja vastata virtuaalivaluuttoja ja anonyymeja pre-paid-kortteja koskeviin ongelmiin.
Rahanpesu on rikos kaikissa EU-maissa, mutta määritelmät ja rangaistukset vaihtelevat maiden välillä. Vuoden 2018 terrorismin rahoituksen ja rahanpesun vastaiset säännöt pyrkivät vastaamaan tähän ongelmaan.
Euroopassa tuotetaan vuosittain noin 110 miljardia euroa rikollisin keinoin. Kuitenkin vain 1,1 % rikollisten voitoista saadaan perittyä takaisin. Jotta rikollisten varojen jäädyttäminen ja pidättäminen olisi helpompaa EU:ssa, lokakuussa 2018 sovittiin niitä koskevista uusista säännöistä.
Parlamentti toivotti komission toimintasuunnitelman rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisystä tervetulleeksi 10. heinäkuuta 2020. Parlamentti kannattaa päätöslauselmassaan tiukkaa nollatoleranssia sellaisia maita kohtaan, jotka ovat jäljessä rahanpesun torjuntaa koskevien sääntöjen käyttöön ottamisessa.
Parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2024 rahanpesun torjuntaa koskevan lakipaketin, joka takaa kansallisille viranomaisille lisää valtuuksia tutkia ja havaita rahanpesua ja terrorismin rahoitusta koskevia tapauksia ä keskeyttää epäilyttävät liiketoimet.
Vaarallisimmat aseet pois siviilien käsistä
Euroopan unioni tekee kaikkensa estääkseen päätymisen väärien ihmisten käsiin. tukkii ne porsaanreiät laissa, joiden ansiosta terroristit saattoivat käyttää paukkupatruuna-aseita esimerkiksi Pariisin iskuissa vuonna 2015. Direktiivi vaatii jäsenvaltioita valvomaan tarkemmin aseita, mutta ne voivat kuitenkin myöntää aselupia metsästäjille, museoille ja keräilijöille.
Valtaosassa EU:ssa tehdyistä terrori-iskuista käytössä oli kotitekoisia räjähteitä. Parlamentin huhtikuussa 2019 hyväksymien sääntöjen myötä terroristien on jatkossa vaikeampi saada käsiinsä räjähteiden valmistamisessa tarvittavia aineita.
Radikalisoitumisen estäminen
Terroristit ja ääriliikkeet käyttävät nettiä levittääkseen propagandaa ja radikalisoidakseen ihmisiä. Parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2021 uudet säännöt, jotka velvoittavat Facebookin ja YouTuben kaltaiset nettiyhtiöt poistaamaan terroristisen sisällön sivuiltaan tunnin sisällä viranomaisilta saadusta pyynnöstä. Uudet säännöt eivät koske journalistista tai koulutuksellista sisältöä.
Radikalisoituminen ja sen estäminen oli yksi terrorismia käsitelleen erityisvaliokunnan tärkeimmistä huolenaiheista. Valiokunta päätti vuoden kestäneen työnsä joulukuussa 2018 ja suositteli EU:n laajuisen listan perustamista vihapuheen lietsojista, sillä nyt he voivat toimia huomaamattomasti vaihtaessaan jäsenmaata. Mepit suosittelivat myös radikalisoituneiden vankien eristämistä vankiloissa ä erityistä radikalisoitumista koskevaa koulutusta EU:n ja jäsenmaiden viranomaisille.
Suurimman osan terrori-iskuista Euroopassa tekivät . Parlamentti ehdottikin jo vuonna 2015 toimia vankiloissa ja verkossa syrjäytymisen estämisen ja koulutuksen kautta.
Joulukuussa 2020 parlamentti antoi tukensa ä , jotka pyrkivät estämään radikalisoitumista muun muassa tarjoamalla riskiryhmään kuuluville nuorille mahdollisuuksia ä tukemalla radikalisoituneiden vankien kuntouttamista.
EU:n tuoma lisäarvo
EU-taso on jäsenvaltioiden pääasiallinen yhteistyöfoorumi terrorismin vastaisessa taistelussa, vaikka rikollisuuden torjuminen ja turvallisuuden varmistaminen kuuluvatkin pääasiassa jäsenmaiden toimivaltaan.
Mepit päättävät yhdenvertaisina lainsäätäjinä EU-maiden ministerien kanssa EU:n terrorismilaeista. Perinteisesti parlamentti on valvonut perusoikeuksien ja henkilötietojen suojan kunnioittamista, mikä on usein tarpeen kriisien luodessa painetta lainsäädäntöprosessiin.
Turvallisuus on kaikkien EU-toimielimien yhteinen huolenaihe. perustuu neljälle peruspilarille: ennaltaehkäisy, suojautuminen, toiminnan estäminen ja varautuminen. Euroopan komission tarkoituksena on helpottaa jäsenmaiden välistä yhteistyötä kolmella keskeisellä alalla: järjestäytyneen rikollisuuden ja verkkorikollisuuden torjumisessa, terrorismin vastaisessa taistelussa ja radikalisoitumisen ehkäisyssä. EU tekee lisäksi yhteistyötä alueensa ulkopuolisten maiden kanssa parantaakseen ulkoista turvallisuuttaan.