合法博彩网站

EU:n rajaturvallisuuspolitiikkaan on vuoden 2015 puoliv盲list盲 l盲htien jouduttu tekem盲盲n merkitt盲vi盲 muutoksia, kun unionin alueelle on saapunut ennenn盲kem盲tt枚m盲n paljon pakolaisia ja laittomia muuttajia ja EU:n ulkoraja- ja muuttoliikepolitiikassa on paljastunut useita puutteita. Erilaisten EU:hun suuntautuvien muuttovirtojen kasvun aiheuttamat haasteet, covid-19-pandemia sek盲 lis盲盲ntynyt huoli turvallisuudesta ovat johtaneet uuteen toiminnan kauteen unionin ulkorajojen suojelussa, mik盲 on vaikuttanut my枚s unionin sis盲rajoihin.

Oikeusperusta

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3听artiklan 2听kohta.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 67 ja 77听artikla.

Tavoitteet

Schengen-alue eli yhten盲inen alue ilman sis盲rajatarkastuksia edellytt盲盲 my枚s yhteist盲 rajaturvallisuuspolitiikkaa ulkorajoilla. SEU:n 3听artiklan 2听kohdan mukaisesti on toteutettava 鈥漸lkorajoilla teht盲vi盲 tarkastuksia koskevia aiheellisia toimenpiteit盲鈥�. EU:n tavoitteena onkin luoda yhteiset s盲盲nn枚t ulkorajoilla teht盲ville tarkastuksille ja ottaa asteittain k盲ytt枚枚n yhdennetty j盲rjestelm盲 ulkorajojen valvontaa varten.

Saavutukset

Ensimm盲inen askel kohti yhteist盲 rajaturvallisuuspolitiikkaa otettiin 14.听kes盲kuuta 1985, jolloin viisi Euroopan talousyhteis枚n silloisesta kymmenest盲 j盲senvaltiosta allekirjoitti kansainv盲lisen sopimuksen, niin kutsutun Schengenin sopimuksen, luxemburgilaisessa Schengenin rajakaupungissa. Sit盲 t盲ydennettiin viisi vuotta my枚hemmin Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyll盲 yleissopimuksella[1]. Schengenin s盲盲nn枚st枚ll盲 (kuten n盲it盲 sopimuksia ja s盲盲nt枚j盲 yhteisesti kutsutaan) luotu rajaton Schengen-alue k盲sitt盲盲 nykyisin 27听Euroopan valtiota[2].

A. Schengenin s盲盲nn枚st枚 ulkorajojen ylitt盲misest盲

Nykyinen ulkorajoja koskeva Schengenin s盲盲nn枚st枚 perustuu EU:n oikeusj盲rjestykseen Amsterdamin sopimuksella (1.1.3) sis盲llytettyyn alkuper盲iseen s盲盲nn枚st枚枚n. Sen s盲盲nn枚t k盲sitt盲v盲t useita erilaisia toimenpiteit盲, jotka voidaan jakaa karkeasti viiteen aiheeseen:

1. Schengenin rajas盲盲nn枚st枚

Ulkorajojen valvonnan keskeinen pilari on Schengenin rajas盲盲nn枚st枚[3], jossa vahvistetaan ulkorajojen ylitt盲mist盲 koskevat s盲盲nn枚t ja rajavalvonnan v盲liaikaista palauttamista sis盲rajoille koskevat edellytykset. Siin盲 velvoitetaan j盲senvaltiot tarkastamaan j盲rjestelm盲llisesti asiaa koskevista tietokannoista kaikkien henkil枚iden tiedot heid盲n ylitt盲ess盲盲n EU:n ulkorajan. T盲m盲 koskee my枚s henkil枚it盲, joilla on EU:n oikeuden perusteella oikeus vapaaseen liikkuvuuteen (eli EU:n kansalaiset ja heid盲n perheenj盲senens盲, jotka eiv盲t ole EU:n kansalaisia). Tarkastuksissa k盲ytett盲viin tietokantoihin kuuluvat Schengenin tietoj盲rjestelm盲 (SIS) sek盲 Interpolin varastettujen ja kadonneiden matkustusasiakirjojen tietokanta. S盲盲nt枚j盲 sovelletaan kaikilla ulkorajoilla (ilma-, meri- ja maarajoilla) kaikissa rajanylityksiss盲. Schengenin arviointimekanismi, josta s盲盲det盲盲n neuvoston asetuksessa (EU) N:o听1053/2013[4], tuli voimaan marraskuussa 2014, ja siin盲 vahvistettu viisivuotinen monivuotinen arviointiohjelma kesti 31.听joulukuuta 2019 asti. Mekanismin avulla oli tarkoitus tarkastella kaikkia Schengenin s盲盲nn枚st枚n osia, muun muassa tarkastelemalla ja arvioimalla sit盲, miten j盲senvaltiot suorittavat ulkorajoilla teht盲vi盲 tarkastuksia, sek盲 kaikkia asiaankuuluvia lakeja ja operaatioita. Mekanismissa kiinnitet盲盲n erityist盲 huomiota perusoikeuksien kunnioittamiseen. Arvioinnit voivat kattaa my枚s ulkorajoihin, viisumipolitiikkaan, poliisiyhteisty枚h枚n ja oikeudelliseen yhteisty枚h枚n (rikosasioissa), SIS-j盲rjestelm盲盲n ja tietosuojaan liittyvi盲 toimenpiteit盲.

2. Schengenin tietoj盲rjestelm盲 (SIS)

SIS on tietojenvaihtoj盲rjestelm盲 ja tietokanta, jonka avulla varmistetaan kansainv盲linen turvallisuus Schengen-alueella, jolla ei ole sis盲rajatarkastuksia. Se on EU:n laajimmin k盲ytetty ja tehokkain tietoj盲rjestelm盲 vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella (4.2.1). Viranomaiset kaikkialla EU:ssa k盲ytt盲v盲t SIS-j盲rjestelm盲盲 kuulutusten tekemiseksi etsint盲kuulutetuista tai kadonneista henkil枚ist盲 ja esineist盲 tai niiden tutkimiseksi. J盲rjestelm盲ss盲 on yli 80听miljoonaa kuulutusta, ja viranomaiset tekiv盲t siin盲 vuonna 2017 yli viisi miljardia hakua. Niiden pohjalta saatiin yli 240听000听osumaa jossakin toisessa maassa tehdyist盲 kuulutuksista. SIS-j盲rjestelm盲盲 on 盲skett盲in parannettu p盲ivitetyill盲 s盲盲nn枚ill盲, joilla korjataan j盲rjestelm盲n mahdollisia puutteita ja tehd盲盲n useita kuulutustyyppej盲 koskevia olennaisia muutoksia.

Viimeisimm盲n, vuonna 2018 tehdyn uudistuksen j盲lkeen SIS-j盲rjestelm盲n soveltamisala on m盲盲ritelty kolmella asetuksella (joilla korvataan SIS听II -j盲rjestelm盲) seuraavilla aloilla:

• poliisiyhteisty枚 ja oikeudellinen yhteisty枚 rikosasioissa[5]
• rajatarkastukset[6]
• laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen[7].

N盲iss盲 kolmessa asetuksessa otetaan k盲ytt枚枚n j盲rjestelm盲盲n lis盲tt盲vi盲 kuulutusluokkia, kuten tuntemattomia ep盲iltyj盲 tai etsint盲kuulutettuja henkil枚it盲 koskevat kuulutukset, ennaltaehk盲isev盲t kuulutukset lapsista, jotka ovat vaarassa joutua vanhempiensa kaappaamiksi, palauttamista varten teht盲v盲t kuulutukset ja kuulutukset, jotka edellytt盲v盲t p盲盲t枚st盲 laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisesta.

3. Sis盲isen turvallisuuden rahasto: rajaturvallisuus ja viisumipolitiikka

Kaikilla EU:n j盲senvaltioilla ei ole ulkorajoja, eiv盲tk盲 rajat ylitt盲v盲t liikennevirrat vaikuta niihin samalla tavoin. EU pyrkiikin rahastojensa avulla korvaamaan osan niille j盲senvaltioille aiheutuvista kustannuksista, joiden rajat ovat my枚s EU:n ulkorajoja. Rahoituskaudella听2014鈥�2020 otettiin k盲ytt枚枚n taakanjakomekanismi, johon varattiin yhteens盲 3,8听miljardia euroa seitsem盲n vuoden ajaksi. Rahaston p盲盲tavoitteena on edist盲盲 turvallisuuden korkean tason varmistamista unionissa ja samalla helpottaa laillista matkustamista. Rahaston puitteissa toteutettavien ohjelmien edunsaajina voivat olla valtion tai liittovaltion viranomaiset, paikallisviranomaiset, kansalaisj盲rjest枚t, humanitaariset j盲rjest枚t, yksityisoikeudelliset ja julkisoikeudelliset yritykset ja koulutus- ja tutkimusorganisaatiot.

4. Rajanylitystietoj盲rjestelm盲 (EES)

Rajanylitystietoj盲rjestelm盲 (EES)[8] on tietoj盲rjestelm盲, jolla vauhditetaan ja tehostetaan EU:hun matkustavien kolmansien maiden kansalaisten rajatarkastuksia. Siin盲 passien manuaalinen leimausj盲rjestelm盲 korvataan s盲hk枚isell盲 rekister枚imisell盲 tietokantaan.

EES:n t盲rkeimm盲t tavoitteet ovat seuraavat:

• v盲hent盲盲 odotusaikoja rajatarkastuksissa ja parantaa rajatarkastusten laatua laskemalla automaattisesti kunkin matkustajan sallitun oleskelun kesto
• tunnistaa j盲rjestelm盲llisesti ja luotettavasti sallitun oleskeluajan ylitt盲neet henkil枚t
• vahvistaa sis盲ist盲 turvallisuutta ja tukea terrorismin torjuntaa antamalla lainvalvontaviranomaisille p盲盲sy matkustushistoriatietoihin.

J盲rjestelm盲盲 saavat k盲ytt盲盲 j盲senvaltioiden lainvalvontaviranomaiset ja Europol mutta eiv盲t turvapaikkaviranomaiset. Tietojen siirto kolmansiin maihin ja EES-j盲rjestelm盲盲n kuulumattomiin EU:n j盲senvaltioihin lainvalvonta- ja palauttamistarkoituksessa on sallittua tietyin edellytyksin. J盲rjestelm盲盲n kirjataan Schengen-alueen ulkorajat ylitt盲vien matkustajien tiedot (nimi, matkustusasiakirjan tyyppi, sormenj盲ljet, valokuva sek盲 maahantulo- ja maastal盲ht枚p盲iv盲 ja -paikka). Sit盲 sovelletaan kaikkiin kolmansien maiden kansalaisiin riippumatta siit盲, vaaditaanko heilt盲 viisumi vai ei. Sit盲 k盲ytt盲v盲t my枚s konsuli- ja rajaviranomaiset.

5. Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex)

Eurooppalaisen raja- ja merivartioston muodostavat yhdess盲 Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) ja kansalliset viranomaiset[9].

Euroopan raja- ja merivartiovirasto eli Frontex aloitti toimintansa lokakuussa 2016. T盲m盲 vastaa EU:n ulkorajojen valvonnasta ja ty枚skentelee yhdess盲 j盲senvaltioiden kanssa, jotta voidaan tunnistaa mahdolliset EU:n ulkorajoihin kohdistuvat turvallisuusuhat ja puuttua niihin. Parlamentti oli ennen vuotta 2015 jo usean vuoden ajan vaatinut tehostamaan Frontexin roolia ja n盲in lis盲盲m盲盲n sen valmiutta reagoida tehokkaammin muuttuviin muuttovirtoihin. [10] se esimerkiksi totesi, ett盲 Schengen-alueen rajojen valvomiseksi tarvitaan eurooppalaisia rajavartijoita. My枚s Eurooppa-neuvosto ilmaisi lokakuussa 2015 antamissaan p盲盲telmiss盲 tukevansa 鈥漷oimia, joilla otetaan vaiheittain k盲ytt枚枚n yhdennetty ulkorajojen valvontaj盲rjestelm盲鈥�. Parlamentin mielest盲 viraston uudet toimivaltuudet oli otettava k盲ytt枚枚n neuvostossa kokoontuvien j盲senvaltioiden p盲盲t枚ksell盲 eik盲 komission p盲盲t枚ksell盲, kuten alun perin oli ehdotettu. Asetuksella laajennettiin Frontexin teht盲vi盲 siten, ett盲 niihin kuului j盲senvaltioiden tukeminen entist盲 tehokkaammin muuttoliikkeen hallinnassa, rajat ylitt盲v盲n rikollisuuden torjunnassa sek盲 etsint盲- ja pelastusoperaatioissa. Sen my枚t盲 Frontex sai suuremman roolin maahantulijoiden palauttamisessa n盲iden l盲ht枚maihin kansallisten viranomaisten p盲盲t枚sten mukaisesti. Neuvosto voi komission ehdotuksesta pyyt盲盲 virastoa puuttumaan tilanteeseen ja avustamaan j盲senvaltioita poikkeuksellisissa olosuhteissa. T盲m盲 koskee tapauksia, joissa

• j盲senvaltio ei (tietyn ajan kuluessa) noudata viraston hallintoneuvoston antamaa sitovaa p盲盲t枚st盲 rajaturvallisuutensa haavoittuvuuteen puuttumisesta sek盲
• ulkorajaan kohdistuu erityisi盲 ja suhteettomia haasteita, jotka vaarantavat Schengen-alueen toimivuuden. Jos j盲senvaltio vastustaa neuvoston p盲盲t枚st盲 avun antamisesta, muut EU-maat voivat tilap盲isesti ottaa uudelleen k盲ytt枚枚n sis盲rajoilla teht盲v盲t tarkastukset.

Marraskuussa 2019 virastoa vahvistettiin uudella toimeksiannolla ja omilla keinoilla ja valtuuksilla ulkorajojen suojeluun, palautusten tehokkaampaan toteuttamiseen ja yhteisty枚h枚n EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Keskeinen osa t盲t盲 vahvistettua virastoa on pysyv盲 joukko, jonka 10听000听rajavartijalla on toimeenpanovaltuudet tukea j盲senvaltioita aina tarvittaessa. Se saa my枚s vahvemman toimeksiannon palautusten alalla ja tekee tiiviimp盲盲 yhteisty枚t盲 kolmansien maiden kanssa, my枚s sellaisten, jotka sijaitsevat EU:n naapurialueiden ulkopuolella. Eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyv盲 joukko saavutti t盲yden toimintavalmiuden vuonna听2021. Se saavuttaa t盲yden vahvuutensa vuonna听2024, jolloin siin盲 on 10听000听rajavartijaa.

B. EU:n ulkorajojen valvonnan kehitys

Muutoksia ovat vauhdittaneet lukuisten ihmisten hukkuminen V盲limerell盲 viime vuosina sek盲 pakolais- ja muuttajavirtojen valtava kasvu syyskuusta听2015 l盲htien.

Ennen pakolaiskriisi盲 ainoastaan kolme maata oli turvautunut aitojen pystytt盲miseen ulkorajoille est盲盲kseen pakolaisten ja muiden tulijoiden p盲盲syn alueelleen: Espanja (jossa rakennusty枚t saatiin p盲盲t枚kseen vuonna听2005 ja niit盲 laajennettiin vuonna听2009), Kreikka (jossa ty枚t saatiin p盲盲t枚kseen vuonna听2012) ja vastauksena Kreikan toimiin Bulgaria (jossa ty枚t saatiin p盲盲t枚kseen vuonna听2014). Vastoin Schengenin rajas盲盲nn枚st枚n 14听artiklan 2听kohtaa, jossa s盲盲det盲盲n, ett盲 鈥漰盲盲sy voidaan ev盲t盲 vain perustellulla p盲盲t枚ksell盲, jossa ilmoitetaan ep盲盲misen t盲sm盲lliset syyt鈥�, yh盲 suurempi m盲盲r盲 j盲senvaltioita on v盲hitellen ryhtynyt rakentamaan rajamuureja tai -aitoja tarkoituksenaan est盲盲 valikoimatta muuttajien ja turvapaikanhakijoiden p盲盲sy alueelleen. Koska ei ole olemassa selkeit盲 EU:n s盲盲nt枚j盲 aitojen pystytt盲misest盲 Schengen-alueen ulkorajoilla, j盲senvaltiot ovat lis盲ksi asettaneet turvapaikkas盲盲nt枚jen vastaisesti esteit盲 kolmansien maiden (erityisesti Valko-Ven盲j盲n, Marokon ja Ven盲j盲n) rajoille ja my枚s liittymist盲 edelt盲v盲ss盲 vaiheessa olevien ehdokasmaiden (Pohjois-Makedonian tasavalta, Serbia ja Turkki) rajoille. Lis盲ksi aitoja on rakennettu Schengen-alueella, esimerkiksi It盲vallan ja Slovenian v盲lille, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Strasbourgissa on tutkinut Espanjan toimia Melillassa. Ihmisoikeusj盲rjest枚t ovat julmuuksia alueilla, joilla on rakennettu aitoja[11].

Kansainv盲lisen siirtolaisuusj盲rjest枚n kadonneita muuttajia koskevassa hankkeessa on yli 29听000 kuolemaa ja katoamista Eurooppaan suuntautuvilla muuttomatkoilla vuodesta 2014 l盲htien.

1. Euroopan matkustustieto- ja -lupaj盲rjestelm盲 (ETIAS)

Syyskuussa听2018 perustettiin EU:n matkustustieto- ja -lupaj盲rjestelm盲 (ETIAS).

T盲m盲n keskitetyn tietoj盲rjestelm盲n tarkoituksena on ker盲t盲 tietoja kolmansien maiden kansalaisista, jotka eiv盲t tarvitse viisumia p盲盲st盲kseen Schengen-alueelle, ja tunnistaa mahdolliset turvallisuuteen tai laittomaan muuttoliikkeeseen liittyv盲t riskit. Tietokantaa k盲ytet盲盲n viisumipakosta vapautettujen matkustajien ennakkotarkastuksiin ja heid盲n matkustuslupansa ep盲盲miseen, jos heid盲n katsotaan aiheuttavan riskin. Tietokanta muistuttaa nykyisin esimerkiksi Yhdysvalloissa (ESTA), Kanadassa ja Australiassa k盲yt枚ss盲 olevia j盲rjestelmi盲.

Se esimerkiksi lyhent盲盲 odotusaikoja rajoilla, parantaa sis盲ist盲 turvallisuutta, auttaa ehk盲isem盲盲n laitonta maahanmuuttoa ja v盲hent盲盲 kansanterveydellisi盲 riskej盲. Vaikka tietokanta suorittaa ennakkotarkastuksia, lopullisen p盲盲t枚ksen maahan p盲盲syn my枚nt盲misest盲 tai ep盲盲misest盲 tekev盲t Schengenin rajas盲盲nn枚st枚n mukaisesti rajatarkastuksia suorittavat kansalliset rajavartijat niiss盲kin tapauksissa, joissa henkil枚ll盲 on voimassa oleva matkustuslupa. J盲rjestelm盲ll盲 on kolme p盲盲toimintoa:

• viisumipakosta vapautettujen kolmansien maiden kansalaisten ennen EU:hun matkustamista verkossa antamien tietojen tarkistaminen
• hakemusten k盲sittely vertaamalla niit盲 muihin tietoj盲rjestelmiin (esimerkiksi SIS, VIS, Europolin tietokanta, Interpolin tietokanta, EES ja Eurodac eli tietokanta sormenj盲lkitietojen vertailua varten)
• matkustuslupien my枚nt盲minen, jos osumia tai tarkempaa arviointia edellytt盲vi盲 seikkoja ei l枚ydy.

Matkustusluvan saamisen pit盲isi kest盲盲 vain muutamia minuutteja. Neuvosto p盲盲tti kes盲kuussa听2017 ehdotuksen jakamisesta kahdeksi s盲盲d枚kseksi[12], koska ehdotuksen oikeusperusta (Schengenin s盲盲nn枚st枚) ei kata Europol-asetukseen teht盲vi盲 muutoksia. ETIAS-j盲rjestelm盲n kehitt盲misest盲 vastaa eu-LISA-virasto, ja se otetaan k盲ytt枚枚n vuonna 2025.

2. eu-LISA

Vuonna 2011 perustettu vastaa kolmen EU:n keskitetyn tietoj盲rjestelm盲n operatiivisesta hallinnoinnista. N盲m盲 j盲rjestelm盲t ovat SIS, VIS ja Eurodac[13]. Viraston teht盲v盲n盲 on ottaa k盲ytt枚枚n oikeus- ja sis盲asioiden alan uusi tietotekniikka-arkkitehtuuri. Marraskuussa听2019 eu-LISAn toimeksiantoa tarkistettiin ja viraston valmiuksia my枚t盲vaikuttaa rajaturvallisuuteen, lainvalvontayhteisty枚h枚n ja muuttoliikkeen hallintaan EU:ssa kehitettiin edelleen.

3. EU:n tietoj盲rjestelmien yhteentoimivuus rajaturvallisuuden alalla

EU on kehitt盲nyt laaja-alaisia keskitettyj盲 tietoj盲rjestelmi盲 (SIS, VIS, Eurodac, EES ja ETIAS) turvallisuusyhteisty枚n kannalta keskeisten tietojen ker盲盲miseksi, k盲sittelemiseksi ja jakamiseksi, ulkorajaturvallisuuden varmistamiseksi ja muuttoliikkeen hallitsemiseksi. Vuodesta听2019 l盲htien n盲m盲 tietoj盲rjestelm盲t ovat olleet EU:n tasolla yhteentoimivia eli ne pystyv盲t vaihtamaan ja jakamaan tietoja niin, ett盲 viranomaisilla on aina ja kaikkialla k盲yt枚ss盲盲n kaikki tarvitsemansa tiedot. Yhteentoimivuudella viitataan tietoteknisten j盲rjestelmien kykyyn vaihtaa tietoa ja tiet盲myst盲, jotta v盲ltet盲盲n j盲rjestelmien monimutkaisuudesta ja pirstoutuneisuudesta aiheutuvat aukot tiedoissa[14].

N盲m盲 kaksi voimassa olevaa asetusta mahdollistavat sen, ett盲 j盲rjestelm盲t t盲ydent盲v盲t toisiaan, jotta voidaan helpottaa henkil枚iden virheet枚nt盲 tunnistamista ja edist盲盲 henkil枚llisyyspetosten torjumista. Niill盲 ei muuteta kunkin EU:n tietoj盲rjestelm盲n oikeusperustassa vahvistettuja k盲ytt枚oikeuksia, mutta niiss盲 vahvistetaan

• eurooppalainen hakuportaali, jonka ansiosta toimivaltaiset viranomaiset voivat tehd盲 hakuja samanaikaisesti useissa tietoj盲rjestelmiss盲 k盲ytt盲en sek盲 biografisia ett盲 biometrisi盲 tietoja
• yhteinen biometrinen tunnistuspalvelu, jonka ansiosta biometrisi盲 tietoja (sormenj盲lki盲 ja kasvokuvia) voidaan etsi盲 useista j盲rjestelmist盲 ja verrata kesken盲盲n
• yhteinen henkil枚llisyystietovaranto, johon kootaan EU:n eri tietoj盲rjestelmiss盲 t盲ll盲 hetkell盲 olevat kolmansien maiden kansalaisten biografiset ja biometriset tiedot
• rinnakkaishenkil枚llisyyksien tunnistin, joka tarkistaa, ovatko hakuun sis盲ltyv盲t biografiset henkil枚llisyystiedot muissa j盲rjestelmiss盲, jotta voidaan tunnistaa samoihin biometrisiin tietoihin liittyv盲t rinnakkaishenkil枚llisyydet.

4. Vuoden 2020 covid-19-pandemia

Kansainv盲list盲 ja EU:n sis盲ist盲 henkil枚iden liikkumista koskevista rajoituksista tuli yksi n盲kyvimmist盲 toimista koronaviruspandemian torjumiseksi maaliskuun 2020 alusta alkaen. Useat EU:n j盲senvaltiot keskeyttiv盲t kansainv盲lisen matkustajaliikenteen, mink盲 j盲lkeen asetettiin lis盲盲 EU:n kansainv盲lisi盲 matkustusrajoituksia sulkemalla osittain EU:n ulkorajoja ja rajoittamalla EU:hun p盲盲sy盲 kolmansista maista[15] sek盲 rajoittamalla henkil枚iden liikkuvuutta EU:ssa[16]. Monissa tapauksissa t盲m盲 oli mielivaltaista, tehotonta ja syrjiv盲盲 ja yksityisyyden suojaa koskevan lains盲盲d盲nn枚n ja turvapaikkalains盲盲d盲nn枚n vastaista, kuten Euroopan parlamentin tilaamat tutkimukset[17] osoittavat.

5. Ukrainan kriisi

Ven盲j盲n hy枚k盲tty盲 Ukrainaan helmikuussa 2022 yli kuusi miljoonaa ihmist盲 on jo joutunut hakemaan turvaa p盲盲asiassa naapurimaista[18]. Euroopan unioni p盲盲tti antaa EU:n laajuista tilap盲ist盲 suojelua Ukrainasta saapuville henkil枚ille[19]. [20] antaa EU:n j盲senvaltioille mahdollisuuden toimia nopeasti suojelun ja oikeuksien antamiseksi kiireellisen suojelun tarpeessa oleville henkil枚ille.

Euroopan parlamentin rooli

Parlamentti on aiemmin suhtautunut kaksijakoisesti ulkorajaturvallisuuspolitiikan kehitt盲miseen. Se on laajalti tukenut Frontexin ja muiden asiaankuuluvien EU:n virastojen vahvempaa roolia toiminnan organisoinnissa ja kehottanut usein lujittamaan t盲t盲 roolia entisest盲盲n, kun EU pyrkii ratkaisemaan V盲limeren alueen muuttoliikekriisi盲. Parlamentin n盲kemys Frontexin kehityksest盲 on ollut suurelta osin my枚nteinen, mutta se on suhtautunut selv盲sti varauksellisemmin 盲lykk盲it盲 rajoja koskevaan pakettiin. Komission esitetty盲 ehdotuksensa vuonna听2013 parlamentti esitti ep盲ilyksens盲 siit盲, ett盲 henkil枚tietoja ker盲t盲盲n teknisesti valtavia m盲盲ri盲 ja niit盲 k盲sitell盲盲n laajamittaisesti, kuten ulkorajoilla oli ehdotettu teht盲v盲ksi. Parlamentin huolenaiheena olivat my枚s 盲lykk盲isiin rajoihin liittyv盲n tekniikan ennustetut kustannukset samoin kuin sen hy枚tyihin liittyv盲t ep盲ilyt. Parlamentti totesi , ett盲 鈥漨aahanmuuton ja rajaturvallisuuden alaan liittyvien uusien tietotekniikkaj盲rjestelmien, kuten niin sanottujen 盲lykk盲it盲 rajoja koskevien aloitteiden, mahdollista kehitt盲mist盲 olisi tutkittava tarkoin erityisesti v盲ltt盲m盲tt枚myys- ja suhteellisuusperiaate huomioon ottaen鈥�. Se palasi t盲h盲n asiaan komissiolle ja neuvostolle syyskuussa听2015 esitt盲m盲ss盲盲n suullisessa kysymyksess盲, jossa se pyysi niiden n盲kemyksi盲 j盲rjestelm盲n k盲yt枚st盲 lainvalvontatarkoituksiin ja siit盲, mik盲 merkitys on unionin tuomioistuimen tuomiolla, jonka se antoi huhtikuussa听2014 tietojen s盲ilytt盲misest盲 annetusta direktiivist盲 (4.2.8). Schengen-alueen toimintaa koskevasta vuosikertomuksesta antamassaan p盲盲t枚slauselmassa[21] parlamentti kehotti j盲senvaltioita ja my枚s niit盲, jotka eiv盲t sijaitse ulkoisilla maarajoilla, tekem盲盲n parhaansa varmistaakseen ulkorajojensa valvonnan korkean tason kohdentamalla riitt盲v盲sti resursseja eli henkil枚kuntaa, kalustoa ja asiantuntemusta ja ottamalla k盲ytt枚枚n tarvittavat komento- ja valvontatoimet turvallisia, hallittuja ja sujuvia rajanylityksi盲 varten.

Parlamentti on my枚s vaatinut, ett盲 kaikessa t盲m盲n alan toiminnassa noudatetaan EU:n raja- ja turvapaikkas盲盲nn枚st枚盲 sek盲 EU:n perusoikeuskirjaa. Parlamentti on siten jo jonkin aikaa vaatinut luotettavia ja oikeudenmukaisia menettelyj盲 sek盲 kokonaisvaltaista l盲hestymistapaa muuttoliikkeeseen EU:n tasolla[22]. Sill盲 on aktiivinen rooli Schengenin s盲盲nn枚st枚n soveltamisen ja noudattamisen valvonnassa. Parlamentin kansalaisvapauksien sek盲 oikeus- ja sis盲asioiden valiokunnan Schengenin valvontaa k盲sittelev盲 ty枚ryhm盲 pit盲盲 yhteytt盲 komissioon ja neuvostoon arviointi- ja seurantaprosessin asianmukaisissa vaiheissa, kuten lopullisen arviointikertomuksen, hyv盲ksyttyjen suositusten ja toimintasuunnitelman osalta.

Covid-19-pandemian osalta parlamentti antoi Schengen-alueen tilanteesta covid-19-pandemian puhkeamisen j盲lkeen. Siin盲 parlamentti piti valitettavana, ettei se ollut saanut asiasta tietoa. Se muistutti, ett盲 kaikkien v盲liaikaisten matkustusrajoitusten, joita sovelletaan muuhun kuin v盲ltt盲m盲tt枚m盲盲n matkustukseen kolmansista maista Schengen-alueelle, tai p盲盲syn ep盲盲mist盲 ulkorajoilla koskevien p盲盲t枚sten on oltava Schengenin rajas盲盲nn枚st枚n s盲盲nn枚sten mukaisia[23]. Parlamentin tilaamassa tutkimuksessa korostettiin, ett盲 pandemian johdosta k盲ytt枚枚n otetuissa rajoituksissa oli tapahtunut hyvin 盲killisi盲 ja nopeita muutoksia, jotka olivat aiheuttaneet vakavaa oikeudellista ep盲varmuutta yksitt盲isille ihmisille ja vaikuttaneet kielteisesti EU:n oikeuksiin ja vapauksiin[24]. Er盲盲ss盲 toisessa tuoreessa tutkimuksessa todettiin, ett盲 j盲senvaltiot k盲ytt盲v盲t hyvin yleisesti biometrisi盲 teko盲lyteknologioita muuttajien laajamittaisessa valvonnassa[25].

Parlamentti suhtautui my枚nteisesti tilap盲ist盲 suojelua koskevan direktiivin aktivointiin ensimm盲ist盲 kertaa sen j盲lkeen, kun se tuli voimaan vuonna 2001[26]. Parlamentin j盲senet kehottivat 9.听maaliskuuta 2022 EU:ta luomaan toimivan muuttoliikej盲rjestelm盲n, jotta vastuita pakolaisista voidaan jakaa. Parlamentin kansalaisvapauksien sek盲 oikeus- ja sis盲asioiden valiokunta (LIBE) 丑测惫盲办蝉测颈 4.听huhtikuuta 2023 尘颈别迟颈苍苍枚苍 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toiminnasta muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakuun liittyviss盲 kriisitilanteissa ja 14.听huhtikuuta 2023 尘颈别迟颈苍苍枚苍 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmansien maiden kansalaisia ulkorajoilla koskevan seulonnan k盲ytt枚枚notosta sek盲 尘颈别迟颈苍苍枚苍 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta.

Huhtikuun 10.听p盲iv盲n盲 2024 parlamentti keskusteli kymmenest盲 lains盲盲d盲nt枚tekstist盲, joilla uudistetaan EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaa, ja 丑测惫盲办蝉测颈 ne. Parlamentti vahvisti 24.听huhtikuuta 2024 kantansa Schengenin rajas盲盲nn枚st枚n muuttamisesta Schengen-alueen h盲iri枚nsietokyvyn parantamiseksi vakavien uhkien varalta ja Schengenin s盲盲nt枚jen mukauttamiseksi muuttuviin haasteisiin.

Tutustu Schengen-aluetta k盲sittelev盲盲n Euroopan parlamentin verkkosivuun.

听

Pablo Abril Marti / Mariusz Maciejewski

05-2024