Ϸվ

Euroopan unioni on kehittänyt toimintapolitiikan, jolla tuetaan äԲ-첹in maiden asteittaista yhdentymistä EU:hun. Kroatiasta tuli 1.heinäkuuta 2013 ensimmäinen seitsemästä maasta, joka liittyi unioniin, ja Albanialla, Bosnia ja Hertsegovinalla, Montenegrolla, Pohjois-Makedonialla ja Serbialla on ehdokasmaan asema. Liittymisneuvottelut on käynnistetty ja neuvottelulukuja on avattu Montenegron ja Serbian kanssa. Neuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa aloitettiin heinäkuussa2022 ja Bosnia ja Hertsegovinan kanssa maaliskuussa2024. Kosovo jätti EU-jäsenyyshakemuksensa joulukuussa2022.

Oikeusperusta

  • Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) Vosasto: EU:n ulkoinen toiminta
  • Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207artikla: kansainväliset kauppasopimukset
  • SEU:n 49 artikla: haku- ja jäsenyyskriteerit.

Tavoitteet

EU:n tavoitteena on saada aikaan rauhaa, vakautta ja talouskehitystä äԲ-첹illa sekä tarjota alueen maille mahdollisuus yhdentyä unioniin.

Tausta

Vuonna 1999 EU käynnisti vakautus- ja assosiaatioprosessin, joka muodostaa kehyksen EU:n ja alueen maiden suhteille. Se laati myös vakaussopimuksen, joka on laajempi aloite ja jossa olivat mukana kaikki merkittävät kansainväliset toimijat. Vakaussopimus korvattiin vuonna2008 alueellisella yhteistyöneuvostolla. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuonna2003 huippukokouksessa Thessalonikissa, että kaikki vakautus- ja assosiaatioprosessin maat ovat mahdollisia EU:n jäsenehdokkaita. Nämä liittymisnäkymät vahvistettiin komission helmikuussa2018 antamassa äԲ-첹in strategiassa ja peräkkäisten EU:n ja äԲ-첹in maiden huippukokousten jälkeen annetuissa julistuksissa.

äԱ

A. Vakautus- ja assosiaatioprosessi

Vuonna 1999 käynnistetty vakautus- ja assosiaatioprosessi on strateginen väline, jolla tuetaan äԲ-첹in maiden asteittaista yhdentymistä unioniin. Se perustuu kahdenvälisiin sopimussuhteisiin, taloudelliseen tukeen, poliittiseen vuoropuheluun, kauppasuhteisiin ja alueelliseen yhteistyöhön.

Sopimussuhteet on vahvistettu vakautus- ja assosiaatiosopimusten muodossa. Näissä sopimuksissa määrätään poliittisesta ja taloudellisesta yhteistyöstä ja vapaakauppa-alueiden perustamisesta alueen maiden kanssa. Kukin sopimus perustuu yhteisiin demokratian periaatteisiin, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen, ja siinä vahvistetaan pysyvät yhteistyörakenteet. Vakautus- ja assosiaationeuvosto, joka kokoontuu vuosittain ministeritasolla, valvoo sopimuksen soveltamista ja täytäntöönpanoa. Sen apuna toimii vakautus- ja assosiaatiokomitea. Parlamentaarinen vakautus- ja assosiaatiovaliokunta – ja Pohjois-Makedonian tapauksessa parlamentaarinen sekavaliokunta – varmistaa yhteistyön äԲ-첹in maiden parlamenttien ja Euroopan parlamentin välillä.

Kosovon kanssa tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tultua voimaan huhtikuussa2016 kaikkien äԲ-첹in ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden kanssa on nyt voimassa oleva vakautus- ja assosiaatiosopimus. Kosovon tapauksessa vakautus- ja assosiaatiosopimuksen toisena sopimuspuolena on yksinomaan EU, eikä jäsenvaltioiden tarvitse ratifioida sitä (viisi jäsenvaltiota ei tunnusta Kosovoa itsenäiseksi valtioksi). Vakautus- ja assosiaatiosopimusten kauppa-asiat ja kauppaan liittyvät näkökohdat sisältyvät väliaikaisiin sopimuksiin. Ne tulevat yleensä voimaan pian allekirjoittamisen jälkeen, koska kauppa kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan.

B. Liittymisprosessi

Unionin jäsenyyttä hakevien maiden on täytettävä Kööpenhaminan poliittiset arviointiperusteet (ks. ”Unionin laajentuminen”5.5.1). Kun maa on tunnustettu ehdokasvaltioksi, se käy läpi prosessin eri vaiheet tahdissa, joka riippuu enimmäkseen sen omista ansioista ja edistymisestä.

Ehdokasvaltion on hyväksyttävä ja pantava täytäntöön koko EU:n lainsäädäntö. Komissio raportoi edistymisestä vuotuisissa maakohtaisissa edistymiskertomuksissaan. Neuvosto tekee kaikki tärkeät päätökset yksimielisesti neuvottelujen aloittamisesta niiden päättämiseen. Parlamentti ja neuvosto hyväksyvät mahdollisen liittymissopimuksen, ja sen jälkeen kaikkien sopimuksen osapuolina olevien valtioiden, myös liittyvän valtion, on ratifioitava se asiaankuuluvassa parlamentaarisessa prosessissa tai kansanäänestyksellä.

Ehdokasvaltiot ja mahdolliset ehdokasvaltiot saavat taloudellista tukea tarvittavien uudistusten tekemiseen. Vuodesta2007 liittymistä valmisteleva EU:n tuki on kanavoitu yhden yhtenäisen välineen eli liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) kautta.

Useimmat ehdokasvaltiot ja mahdolliset ehdokasvaltiot saavat myös osallistua EU:n ohjelmiin.

C. Alueellinen yhteistyö

Yhdentyminen unioniin ja alueellinen yhteistyö ovat tiiviisti sidoksissa keskenään. Vakautus- ja assosiaatioprosessin keskeisiä tavoitteita on kannustaa alueen maita tekemään yhteistyötä keskenään monilla aloilla, myös sellaisissa asioissa kuin sotarikoksista syytteeseen asettaminen, rajakysymykset, pakolaisasiat ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. Erityinen osa IPA-välineestä on tarkoitettu alueelliseen yhteistyöhön ja rajat ylittäviin ohjelmiin.

Alueellinen yhteistyöneuvosto (RCC), jonka toimipaikka on Sarajevossa, toimii Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessin ohjauksessa. Se pyrkii tukemaan EU:n ulkopuolisten jäsentensä EU-pyrkimyksiä ja euroatlanttisia pyrkimyksiä ja kehittämään yhteistyötä muun muassa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen, energian ja infrastruktuurin, oikeus- ja sisäasioiden, turvallisuuden, inhimillisen pääoman kehittämisen ja parlamenttien välisten suhteiden aloilla. EU ja useat sen jäsenvaltiot tukevat RCC:tä ja osallistuvat siihen.

Toinen merkittävä alueellinen aloite on Keski-Euroopan vapaakauppasopimus. äԲ-첹in maat osallistuvat myös moniin alueellisiin rakenteisiin.

D. Viisumivapaus

Viisumivapaa matkustaminen Schengen-alueen maihin sallittiin entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian (nykyään Pohjois-Makedonian tasavalta), Montenegron ja Serbian kansalaisille joulukuusta2009 ja Albanian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisille marraskuusta2010 alkaen. Viisumivapautta koskeva vuoropuhelu Kosovon kanssa aloitettiin tammikuussa2012. Komissio vahvisti heinäkuussa2018, että Kosovo oli täyttänyt kaikki vaatimukset. Toimielinten välisten pitkittyneiden neuvottelujen ja huhtikuussa2023 Euroopan parlamentissa toimitetun lopullisen äänestyksen tuloksena kosovolaiset voivat nyt matkustaa Schengen-alueelle viisumivapaasti.

Nykyinen tilanne

A. Albania

Albania haki EU:n jäsenyyttä 28.huhtikuuta 2009. Komissio suositti lokakuussa2013 yksiselitteisesti EU:n ehdokasvaltion aseman myöntämistä Albanialle, ja asema myönnettiin sille kesäkuussa2014. Komissio oli toistuvasti suositellut liittymisneuvottelujen aloittamista Albaniassa tapahtuneen edistymisen perusteella. Kesäkuussa2018 neuvosto päätti, että liittymisneuvottelut Albanian kanssa voitaisiin mahdollisesti aloittaa seuraavan vuoden kesäkuussa edellyttäen, että vaadittavat ehdot täyttyvät. Neuvosto hyväksyi liittymisneuvottelujen aloittamisen lopulta maaliskuussa2020, kunhan tietyt jäljellä olevat ehdot täytettäisiin. Heinäkuussa2020 komissio esitteli jäsenvaltioille alustavan neuvottelukehyksen, joka oli ensimmäinen, jossa otettiin huomioon helmikuussa2020 julkistettu äԲ-첹ille laajentumista koskeva tarkistettu menetelmä. Liittymisneuvotteluja Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa käsiteltiin yhdessä, koska komissio oli antanut molemmista myönteisen suosituksen. Neuvottelut aloitettiin virallisesti heinäkuussa2022 pitkien viivästysten jälkeen, jotka johtuivat pääasiassa Pohjois-Makedonian ja Bulgarian välisistä identiteettiin, kieleen ja historiaan liittyvistä ongelmista.

B. Bosnia ja Hertsegovina

Vakautus- ja assosiaatiosopimus Bosnia ja Hertsegovinan kanssa neuvoteltiin ja allekirjoitettiin jo kesäkuussa2008, mutta sen voimaantulo kuitenkin jäädytettiin lähinnä siksi, että maa ei ole pannut täytäntöön erästä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen keskeistä tuomiota. Vakautus- ja assosiaatiosopimus tuli lopulta pitkän odotuksen jälkeen voimaan 1.kesäkuuta2015, kun EU otti käyttöön Bosnia ja Hertsegovinaa koskevan uudistetun lähestymistavan, jossa keskitytään enemmän talouden hallintaan. Maa jätti jäsenyyshakemuksensa 15.helmikuuta2016. Komissio julkaisi toukokuussa2019 lausunnon, johon sisältyi luettelo Bosnia ja Hertsegovinalle asetetuista 14ensisijaisesta tavoitteesta, jotka maan oli saavutettava, jotta liittymisneuvottelut voitaisiin aloittaa. Yksi niistä on varmistaa parlamentaarisen vakautus- ja assosiaatiovaliokunnan asianmukainen toiminta vakautus- ja assosiaatiosopimuksen parlamentaarisena ulottuvuutena (ensisijainen tavoite 3). EU:n ja Bosnia ja Hertsegovinan parlamentaarisen vakautus- ja assosiaatiovaliokunnan ensimmäinen, marraskuussa2015 järjestetty kokous oli epäonnistunut. Lähes kahdeksan vuotta myöhemmin 30.ja 31.lokakuuta2023 se kuitenkin kokoontui Sarajevossa kolmanteen kokoukseensa, joka oli onnistunut ja täysivaltainen. Tämän perusteella komissio totesi Bosnia ja Hertsegovinaa koskevassa vuoden2023 maakohtaisessa edistymiskertomuksessaan, että ensisijainen tavoite3 oli saavutettu. Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan syttymisen ja EU:n kesäkuussa2022 tekemän päätöksen jälkeen, jolla Moldovalle ja Ukrainalle myönnettiin ehdokasmaan asema, Eurooppa-neuvosto päätti myöntää ehdokasmaan aseman myös Bosnia ja Hertsegovinalle joulukuussa2022. Liittymisneuvottelut Bosnia ja Hertsegovinan kanssa aloitettiin virallisesti maaliskuussa2024 komission annettua myönteisen suosituksen aiemmin samassa kuussa.

C. Pohjois-Makedonian tasavalta

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (nykyään Pohjois-Makedonian tasavalta) haki EU:n jäsenyyttä maaliskuussa2004, ja sille myönnettiin EU:n ehdokasvaltion asema joulukuussa2005. Maa ei kuitenkaan pystynyt aloittamaan liittymisneuvotteluja useaan vuoteen johtuen pääasiassa kiistasta, joka sillä oli Kreikan kanssa nimen ”Makedonia” käytöstä. Kiista ratkaistiin onnistuneesti muuttamalla maan nimi Pohjois-Makedonian tasavallaksi (tai lyhyemmin pelkäksi Pohjois-Makedoniaksi) Prespan sopimuksella, joka tuli voimaan helmikuussa2019. Vuodesta2009 lähtien komissio on johdonmukaisesti ja Euroopan parlamentin horjumattomalla tuella suosittanut liittymisneuvottelujen aloittamista. Kesäkuussa2018 neuvosto päätti, että liittymisneuvottelut Pohjois-Makedonian kanssa voitaisiin mahdollisesti aloittaa kesäkuussa2019 edellyttäen, että vaadittavat ehdot täyttyvät. Neuvosto hyväksyi liittymisneuvottelujen aloittamisen lopulta maaliskuussa2020 ilman lisäehtoja. Heinäkuussa2020 komissio esitteli jäsenvaltioille neuvottelukehyksiä koskevan luonnoksen, joka on ensimmäinen, jossa otetaan huomioon äԲ-첹ille laajentumista koskeva tarkistettu menetelmä. Liittymisneuvotteluja Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa käsiteltiin yhdessä, koska komissio oli antanut molemmista myönteisen suosituksen. Neuvottelut aloitettiin virallisesti heinäkuussa2022 pitkien viivästysten jälkeen, jotka johtuivat pääasiassa Pohjois-Makedonian ja Bulgarian välisistä identiteettiin, kieleen ja historiaan liittyvistä ongelmista.

D. Kosovo

Kosovo on EU:n mahdollinen jäsenehdokas. Se julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi helmikuussa2008. Viisi EU:n jäsenvaltiota (Kypros, Kreikka, Romania, Slovakia ja Espanja), kaksi alueen maata (Serbia sekä Bosnia ja Hertsegovina), kolme uutta hakijavaltiota (Georgia, Moldova ja Ukraina) ja kaksi YK:n turvallisuusneuvoston pysyvää jäsentä (Kiina ja Venäjän federaatio) eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä. Kuusi vuotta viisumivapauteen tähtäävän toimintasuunnitelman laatimisen jälkeen komissio vahvisti heinäkuussa2018, että Kosovo oli täyttänyt kaikki kriteerit. Toimielinten välisten pitkittyneiden neuvottelujen ja huhtikuussa2023 Euroopan parlamentissa toimitetun lopullisen äänestyksen tuloksena kosovolaiset voivat nyt matkustaa Schengen-alueelle viisumivapaasti. Sen jälkeen, kun huhtikuussa2013 oli saatu aikaan historiallisen tärkeä sopimus suhteiden normalisoinnista Serbian ja Kosovon välillä (Brysselin sopimus), Eurooppa-neuvosto päätti kesäkuussa2013 aloittaa Kosovon kanssa neuvottelut vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta, joka tuli voimaan 1.huhtikuuta 2016. Kosovon, kuten Serbiankin, tuleva yhdentyminen unioniin liittyy yhä tiiviisti EU:n tukemaan Kosovon ja Serbian vuoropuheluun, jonka pitäisi johtaa oikeudellisesti sitovaan ja kattavaan sopimukseen niiden suhteiden normalisoinnista. Kosovon, samoin kuin Serbian, on tehostettava vielä toimiaan pannakseen täytäntöön velvoitteet, joista sovittiin vuoden2023 alussa tehdyssä uudistetussa sopimuksessa. Tällä on tarkoitus elvyttää maiden välistä vuoropuhelua, joka on pitkään ollut pysähdyksissä.

E. Montenegro

Vuonna 2006 itsenäistynyt Montenegro haki EU:n jäsenyyttä joulukuussa2008. Sille myönnettiin ehdokasvaltion asema joulukuussa2010, ja liittymisneuvottelut aloitettiin kesäkuussa2012. EU:n uutena lähestymistapana liittymisprosessiin on aloittaa neuvottelut keskeisistä oikeusvaltiota koskevista luvuista, eli luvusta23 (oikeuslaitoksen uudistaminen ja perusoikeudet) ja luvusta24 (vapaus, turvallisuus ja oikeus). Montenegron kanssa nämä neuvotteluluvut avattiin neuvottelujen aikaisessa vaiheessa joulukuussa2013. Tähän mennessä on avattu kaikki33 tarkastelun perusteella valittua neuvottelulukua, joista vain kolmen käsittely on päätetty toistaiseksi. Viimeinen keskeinen luku (kilpailupolitiikka) avattiin kesäkuussa2020. Poliittinen kuohunta ja epävakaus Montenegrossa ovat kuitenkin johtaneet maan EU-integraatioprosessin pysähtymiseen viime vuosina.

F. Serbia

Serbia jätti EU-jäsenyyshakemuksensa joulukuussa2009, ja sille myönnettiin ehdokasvaltion asema maaliskuussa2012 sen jälkeen, kun Serbia ja Kosovo pääsivät sopimukseen Kosovon alueellisesta edustuksesta. Liittymisneuvottelut aloitettiin virallisesti 21.tammikuuta2014. Ensimmäiset kaksi neuvottelulukua, mukaan lukien suhteiden normalisoimista Kosovoon koskeva luku, avattiin joulukuussa2015. Tärkeimmät oikeusvaltioperiaatetta koskevat neuvotteluluvut 23ja 24 avattiin 18.heinäkuuta2016. Tähän mennessä 35neuvotteluluvusta on avattu22, joista kahden käsittely on päätetty toistaiseksi. Neljä lukua, jotka muodostavat neljännen temaattisen kokonaisuuden vihreästä toimintasuunnitelmasta ja kestävästä yhteenliitettävyydestä avattiin joulukuussa 2021 kaksi vuotta kestäneen kauden jälkeen, jolloin ei ollut avattu yhtään uutta lukua. Sen jälkeen ei ole avattu uusia lukuja tai temaattisia kokonaisuuksia. Serbian, kuten Kosovonkin, tuleva yhdentyminen unioniin liittyy yhä tiiviisti EU:n tukemaan Serbian ja Kosovon vuoropuheluun, jonka pitäisi johtaa oikeudellisesti sitovaan ja kattavaan sopimukseen niiden suhteiden normalisoinnista. Serbian, samoin kuin Kosovon, on tehostettava vielä toimiaan pannakseen täytäntöön velvoitteet, joista sovittiin vuoden2023 alussa tehdyssä uudistetussa sopimuksessa. Tällä on tarkoitus elvyttää maiden välistä vuoropuhelua, joka on pitkään ollut pysähdyksissä.

Euroopan parlamentin rooli

Parlamentti osallistuu täysipainoisesti vakautus- ja assosiaatioprosessiin, ja kaikkien vakautus- ja assosiaatiosopimusten tekeminen edellyttää parlamentin hyväksyntää (SEUT:n 218artiklan 6kohta). Sen on hyväksyttävä myös kaikkien uusien jäsenten liittyminen unioniin (SEU:n 49artikla). Lisäksi budjettivallan käyttäjänä se vaikuttaa suoraan liittymistä valmistelevalle tukivälineelle myönnettyihin määrärahoihin. Parlamentin ulkoasiainvaliokunta nimittää pysyvät esittelijät kaikille ehdokasvaltioille ja mahdollisille ehdokasvaltioille. Parlamentin vuosittaisissa laajentumista koskevissa päätöslauselmissa tarkastellaan komission viimeisimpiä vuotuisia maakohtaisia edistymiskertomuksia.

Kesäkuussa2020 (verkossa) järjestetyn EU:n ja äԲ-첹in Zagrebin huippukokouksen jälkeen parlamentti antoi myös äԲ-첹ia koskevat suositukset. Se antoi 23.marraskuuta2022 lisäsuosituksia EU:n uudesta laajentumisstrategiasta. Niihin lukeutui neuvottelujen päätökseen saattaminen liittymisneuvotteluja käyvien maiden kanssa viimeistään kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Parlamentti antoi 29.helmikuuta2024 päätöslauselman EU:n yhdentymisen syventämisestä tulevaa laajentumista ajatellen.

Sillä on lisäksi valtuuskuntiensa välityksellä kahdenväliset suhteet äԲ-첹in maiden parlamentteihin. Valtuuskunnat tapaavat säännöllisesti äԲ-첹in vastapuoltensa kanssa keskustellakseen vakautus- ja assosiaatio- ja EU-jäsenyysprosessien kannalta merkittävistä aiheista keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Parlamentti tarkkailee kutsusta useimpia vaaleja äԲ-첹illa, ja se on jo tehnyt niin kaikissa äԲ-첹in maissa. Se on myös kehittänyt useita toimia ja ohjelmia, jotka koskevat parlamentaarista demokratiaa ja valmiuksien kehittämistä ja jotka on räätälöity vastaamaan äԲ-첹in kumppanimaiden parlamenttien tarpeita. Viime vuosina parlamentti on myös helpottanut poliittisten puolueiden lähentymistä Pohjois-Makedoniassa ja Serbiassa.

André De Munter