Ϸվ

Petostentorjunta ja Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Euroopan unioni noudattaa talousarvion valvonnassa kahta toimintaperiaatetta: toisaalta se varmistaa, että unionin varoja käytetään asianmukaisesti, ja toisaalta se huolehtii EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) tutkii EU:n talousarvioon kohdistuvia petoksia, korruptiota ja vakavia väärinkäytöksiä sekä kehittää petostentorjuntapolitiikkaa. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) tutkii EU:n talousarvioon kohdistuvia rikoksia sekä asettaa niiden tekijät syytteeseen ja tuo heidät oikeuden eteen.

Oikeusperusta

  • (SEUT) 310artiklan 6kohta ja 325artikla, joka koskee petostentorjuntaa
  • SEUT:n 287 artikla, joka koskee Euroopan tilintarkastustuomioistuinta
  • SEUT:n 86artikla, joka koskee Euroopan syyttäjänviraston perustamista
  • unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o1296/2013, (EU) N:o1301/2013, (EU) N:o1303/2013, (EU) N:o1304/2013, (EU) N:o1309/2013, (EU) N:o1316/2013, (EU) N:o223/2014, (EU) N:o283/2014 ja päätöksen N:o541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o966/2012 kumoamisesta 18.heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston XIII ja XIVosasto
  • talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen Dz
  • Euroopan parlamentin työjärjestyksen IIosan 6luvun 92, 93 ja 94 artikla, Vosan 1luvun 129artikla, 2luvun 134artikla ja 4luvun 142artikla sekä liite V.

Tavoitteet

Euroopan unionin on yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa suojattava unionin taloudellisia etuja, jotta kansalaiset voivat luottaa siihen, että veronmaksajien varoja käytetään moitteettomasti. On myös tärkeää seurata ja valvoa OLAFin ja EPPOn toimintaa ja tukea niiden toimia, kun ne pyrkivät torjumaan unionin talousarvion toteuttamiseen liittyviä petoksia ja sääntöjenvastaisuuksia.

Tausta

Petosten ja korruption torjunta ja EU:n taloudellisten etujen suojaaminen virallistettiin perustamalla petostentorjunnan koordinointiyksikkö vuonna1988. Yleissopimus yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta otettiin käyttöön 26.heinäkuuta 1995 annetulla . OLAF perustettiin vuonna 1999. EPPO perustettiin 12.lokakuuta 2017 annetulla , ja se aloitti toimintansa kesäkuussa2021.

Säädösten ja suositusten tavoitteena on ennen kaikkea

  • huolehtia taloudellisten etujen suojaamisesta rikosoikeuden ja hallinnollisten tutkimusten keinoin; tätä varten toteutetaan kokonaisvaltaista politiikkaa veronmaksajien rahojen suojaamiseksi ja noudatetaan komission
  • parantaa hallintoa ja vahvistaa sen tutkimuksissa sovellettavia menettelytakeita
  • Tukea

ԲäääԳö

A. Petostentorjuntamekanismien lujittaminen

Vuonna2004 käynnistettiin ensimmäinen Herkules-ohjelma. Sen tarkoituksena oli suojata EU:n taloudellisia etuja torjumalla EU:n talousarvioon vaikuttavia sääntöjenvastaisuuksia, petoksia ja korruptiota. Herkules I -ohjelmaa seurasivat (2007–2013) ja (2014–2020). Kaikkia Herkules-ohjelmia hallinnoi OLAF. Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä otettiin käyttöön uusi . Se perustuu Herkules III -ohjelmaan, johon on tehty parannuksia. Lisäksi siihen on yhdistetty petostentorjunnan tietojärjestelmä (AFIS) ja sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmä (IMS), joita kumpaakin hallinoi OLAF.

on tekninen infrastruktuuri kansallisten ja EU:n viranomaisten väliseen petoksiin liittyvää tietojenvaihtoa varten, ja se tukee tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön soveltamista tarjoamalla välineitä tietojenvaihtoon ja avustamiseen operatiivisessa toiminnassa petosten ja korruption havaitsemiseksi. on sähköinen järjestelmä, joka helpottaa sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamista eri aloilla. Tämä järjestelmä annetaan jäsenvaltioiden ja EU:n rahoituksen edunsaajien käyttöön. IMS-järjestelmä on osa AFIS-tietojärjestelmää, ja sitä käyttää tällä hetkellä 35 maata.

Parlamentti on tukenut veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamista koskevaa komission toimintasuunnitelmaa, jota ehdotettiin osana . Se edellyttäisi vahvistettua ja moniulotteista yhteistyö- ja koordinointistrategiaa sekä jäsenvaltioiden kesken että jäsenvaltioiden ja komission välillä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ennaltaehkäisyä, varhaisen vaiheen havaitsemista ja tullipassituksen valvontaa koskevien mekanismien kehittämiseen.

Uusi on ollut toiminnassa 1.tammikuuta 2024 alkaen. Siihen kirjataan tiedot rajatylittävistä maksuista EU:n sisällä sekä maksuista kolmansiin maihin tai alueille. Näin veroviranomaiset voivat valvoa asianmukaisesti, että rajatylittävän kuluttajakaupan tavaroita ja palveluja koskevat alv-velvoitteet täytetään moitteettomasti. Parlamentti on viime vuosina pyytänyt komissiota asettamaan avoimesti saataville tiedot kaikista EU:n rahoituksen saajista jäsenvaltioissa julkaisemalla edunsaajien luettelon komission verkkosivustolla. Parlamentti on myös kehottanut jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä komission kanssa toimittamalla komissiolle täydelliset ja luotettavat tiedot niiden hallinnoiman EU-rahoituksen saajista.

Komissio otti 1.tammikuuta 2016 käyttöön . Järjestelmää käytetään EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen havaitsemalla epäluotettavat henkilöt tai yhteisöt, jotka hakevat EU:lta rahoitusta tai ovat tehneet oikeudellisia sitoumuksia EU:n toimielinten, elinten ja laitosten kanssa.

on tiedonlouhintaan ja datan rikastamiseen tarkoitettu tietotekninen työkalu. Sitä käytetään rakennerahastojen hallinnollisiin tarkastuksiin ja hallinnon tarkastuksiin. Arachne kykenee tunnistamaan hankkeiden edunsaajat, sopimukset ja toimeksisaajat, jotka saattavat syyllistyä petoksiin, eturistiriitoihin ja muihin säännönvastaisuuksiin. Varainhoitoasetuksen ehdotettu tarkistus tekisi järjestelmän käytöstä pakollista.

(PIF-direktiivi) parannetaan EU:n talousarvion suojaa yhdenmukaistamalla unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavien rikosten määritelmiä, seuraamuksia ja vanhentumisaikoja. Komissio antaa EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta vuosikertomuksen (), jossa arvioidaan petosten torjunnassa ja EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa vuoden aikana saavutettuja tuloksia.

B. Uusi EU:n petostentorjuntapolitiikka ja ohjelmat

Euroopan tilintarkastustuomioistuin korosti vuoden2019 alussa , että EU:n on tehostettava petostentorjuntaa ja että komission olisi otettava tässä johtava rooli ja harkittava uudelleen petostentorjuntavirastonsa roolia ja vastuuta.

Komissio esitti huhtikuussa2019 (komission petostentorjuntastrategia – CAFS), jolla päivitettiin vuoden 2011 petostentorjuntastrategiaa. Uuden strategian tavoitteena oli lisätä petostentorjunnan johdonmukaisuutta ja koordinointia komission eri osastojen välillä. Strategian on myös tarkoitus pohjustaa datavetoisempia petostentorjuntatoimia tulevina vuosina. Kyseinen petostentorjuntastrategia on edelleen voimassa mutta siihen liitettyä päivitettiin vuonna 2023, koska haluttiin löytää ratkaisuja ongelmiin, jotka liittyvät inflaatioon, pandemian jälkeiseen elpymiseen, ilmastonmuutokseen ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan. Toimintasuunnitelma sisältää nyt 44toimea, jotka on jaettu seitsemään eri lukuun.

käyttöönotto johti uuteen operaatioon EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi Europolin valvonnassa. keskitytään erityisesti petoksiin, jotka kohdistuvat covid-19-pandemiasta elpymiseen tarkoitettuihin EU:n varoihin. Operaatio käynnistettiin 15.lokakuuta 2021, ja se sisältää Europolin, EPPOn, Eurojustin, OLAFin ja 19 jäsenvaltion välistä yhteistyötä.

Oikeusvaltioperiaatetta koskeva yleinen ehdollisuusjärjestelmä EU:n talousarvion suojaamiseksi otettiin käyttöön . Sen tarkoituksena on puuttua oikeusvaltioperiaatteen jatkuviin loukkauksiin. Asetus tuli voimaan 1.tammikuuta 2021.

Elimet

A. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF)

OLAF toimii komissiosta riippumattomana ja tutkii EU:n talousarvioon kohdistuvia petoksia, korruptiota ja vakavia väärinkäytöksiä EU:n toimielimissä sekä kehittää petostentorjuntapolitiikkaa komissiolle. Parlamentti, neuvosto ja komissio allekirjoittivat vuonna1999 OLAFin tutkimusten sujuvuuden varmistamiseksi. Nämä säännöt on sittemmin sisällytetty . Ne velvoittavat toimielinten henkilöstön yhteistyöhön OLAFin kanssa ja sisältävät lausekkeita niiden virkamiesten suojelemiseksi, jotka paljastavat mahdollisiin petoksiin tai korruptioon liittyviä tietoja.

Uusi OLAF- hyväksyttiin vuonna2013, ja sitä muutettiin heinäkuussa2016. Uusi teksti tuo mukanaan huomattavia parannuksia, jotka ovat tehneet OLAFista vaikuttavamman, tehokkaamman ja vastuullisemman siten, että samalla turvataan sen tutkinnallinen riippumattomuus. Siinä on erityisesti tarkennettu petostutkinnan sääntelykehystä ja määritelty, mitä tarkoitetaan ”väärinkäytöksellä” tai ”petoksella, lahjonnalla tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavalla muulla laittomalla toiminnalla”. Siihen on myös sisällytetty ”talouden toimijan” käsite. Siinä viitataan perusoikeuskirjaan, jossa taataan oikeus puolustukseen ja menettelytakeet, todistajien ja väärinkäytösten paljastajien oikeudet sekä oikeus tutustua aineistoon ja muihin tärkeisiin asiakirjoihin OLAFin tutkimusten aikana.

viimeisimmässä versiossa järjestetään OLAFin tutkimukset EPPOn perustamisen jälkeen, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri täydentävyys ja tehostetaan OLAFin tutkimustoimintaa muun muassa paikan päällä suoritettavien tarkastusten ja todentamisten, kansallisten viranomaisten avustamisen, pankkitilitietojen, OLAFin keräämien todisteiden hyväksyttävyyden sekä petostentorjunnan koordinointiyksiköiden ja koordinointitoimien osalta.

B. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO)

EPPOn perustamista koskevat säännöt vahvistetaan SEUT:n 86 artiklassa, jossa todetaan seuraavaa: ”Unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten torjumiseksi neuvosto voi erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla perustaa Eurojustin pohjalta Euroopan syyttäjänviraston.”

EPPOn perustamisasetus hyväksyttiin tiiviimpää yhteistyötä koskevaa menettelyä noudattaen 12.lokakuuta 2017, ja se tuli voimaan 20.marraskuuta 2017. Tällä hetkellä sen toimintaan osallistuvia maita on 22.

EPPO on hajautettu unionin syyttäjänvirasto, jolla on yksinomainen toimivalta tutkia EU:n talousarvioon kohdistuvia rikoksia sekä asettaa niiden tekijät syytteeseen ja tuoda heidät oikeuden eteen. Sillä on siihen osallistuvissa jäsenvaltioissa yhdenmukaiset tutkintavaltuudet. Ne perustuvat jäsenvaltioiden kansallisiin oikeusjärjestelmiin, joihin ne sisällytetään.

EPPO aloitti toimintansa 1.kesäkuuta 2021.

Euroopan parlamentin rooli

Parlamentti toimi toisena lainsäätäjänä EU:n petostentorjuntaohjelmassa 2021–2027, joka hyväksyttiin 29.huhtikuuta 2021. Se toimi toisena lainsäätäjänä myös PIF-direktiivissä, jonka parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 5.heinäkuuta 2017.

Parlamentti tarkastelee joka vuosi PIF-kertomusta ja ottaa siihen kantaa päätöslauselmassa. Viimeisin niistä hyväksyttiin 18.tammikuuta 2024.

Parlamentin talousarvion valvontavaliokunta kuulee tilintarkastustuomioistuimen jäsenehdokkaita sekä esivalinnan läpäisseitä ehdokkaita OLAFin pääjohtajan toimeen. Näitä toimia ei voida täyttää ilman parlamentissa järjestettyjä kuulemisia. Komissio nimittää OLAFin pääjohtajan parlamenttia ja neuvostoa kuultuaan. OLAFin valvontakomitean jäsenet nimitetään parlamentin, neuvoston ja komission yhteisellä sopimuksella.

Parlamentti ja neuvosto sopivat myös EPPOn Euroopan pääsyyttäjän nimittämisestä. .

Lisätietoja tästä aiheesta on talousarvion valvontavaliokunnan verkkosivustolla.

Alexandra Cynthia Jana Pouwels