Parlamentti tuomitsee Iranin ihmisoikeusrikkomukset
Iranin ja EU:n suhteet ovat kärsineet viime vuosina Iranin ihmisoikeusrikkomusten vuoksi. Parlamentti on toistuvasti vaatinut lisää toimia tilanteen korjaamiseksi.
Iranilaiset mieltään osoittavat naiset saivat Saharov-palkinnon
Parlamentti myönsi vuoden 2023 mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon edesmenneelle Jina Mahsa Aminille ja Iranin Nainen, elämä, vapaus -liikkeelle, joka on vaatinut naisten oikeuksien vahvistamista maassa.
Iranissa alkoi valtava mielenosoitusten aalto, kun Amini kuoli poliisin pidätettyä hänet syyskuussa 2022 väärin puetun päähuivin vuoksi. Hallitus aloitti vastatoimena väkivaltaisia ratsioita, pidätti mielenosoittajia ja sulki sosiaalisen median.
Euroopan parlamentti peräänkuulutti tammikuussa 2023 lisää pakotteita Iranin hallitukselle ja sanoi, että kaikkien ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneiden tulisi olla EU:n pakotelistalla ja että Iranin vallankumouskaarti tulisi lisätä EU:n terroristilistalle.
Parlamentin Irania koskevat päätöslauselmat
Aminin kuolema Iranin poliisin käsissä ei ollut ensimmäinen tai ainoa tapaus, joka on saanut mepit huolestumaan Iranin ihmisoikeustilanteesta.
Maaliskuussa 2023 hyväksymässään päätöslauselmassa parlamentti tuomitsi satojen koulutyttöjen myrkyttämisen Iranissa. Myrkyllisten kemikaalien avulla pyrittiin raporttien mukaan estämään tyttöjen osallistumista koulutukseen.
Marraskuussa 2023 mepit toistivat vaatimuksensa aloittaa rikostutkinta Iranin viranomaisten tekemistä rikoksista.
Parlamentti on seurannut ihmisoikeustilannetta Iranissa läheisesti. Viime vuosina se on hyväksynyt lukuisia päätöslauselmia, joissa kiinnitetään huomiota muun muassa vankina pidettyjen EU:n ja Iranin kaksoiskansalaisten tilanteeseen samoin kuin ihmisoikeuksien puolustajien, kuten vuoden 2012 Saharov-palkinnon saajan Nasrin Sotoudehin tai naisten oikeuksien puolustajien tilanteeseen.
Mepit ovat myös kritisoineet hallituksen vastaisten mielenosoitusten väkivaltaista tukahduttamista sekä tuominneet kuolemantuomion käytön maassa.
EU:n aiemmat toimet Iranin ihmisoikeusrikkomusten vuoksi
EU:n suhteet Iraniin ovat olleet monimutkaiset alkaen vuoden 1979 islamilaisesta vallankumouksesta, joka johti muun muassa naisten oikeuksien rajoittamiseen ja ihmisoikeustilanteen heikkenemiseen vuosien saatossa.
EU on ollut huolissaan Iranin tilanteesta vuosia ja vuonna 2011 se asetti kohdistettuja pakotteita vastauksena vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin maassa. Lisää pakotteita asetettiin maaliskuussa 2012, ja niitä on sittemmin jatkettu vuosittain.
EU oli mukana neuvottelemassa Iranin kanssa vuonna 2015 solmittua sopimusta, jossa Iran sitoutui olemaan kehittämättä ydinasetta sitä vastaan, että pakotteita aletaan poistaa. Tilanne jumiutui vuonna 2018, kun Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta.