Miten EU toimii ilmansaasteiden vähentämiseksi?
Ilmanlaatu vaikuttaa ihmisten terveyteen. Euroopan parlamentti haluaa tiukempia sääntöjä saasteiden vähentämiseksi.
Kuinka paljon saastunutta ilmaa hengität elinaikanasi? Heikko ilmanlaatu voi aiheuttaa hengityselin- sekä sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta ja syöpää. Ilmanlaatu vaikuttaa lisäksi luonnon monimuotoisuuteen, ja ilmansaasteet voivat myrkyttää satoja ja metsiä aiheuttaen näin myös taloudellisia tappioita.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi saasteeton ilma, vesi ja maaperä. Euroopan parlamentti on hyväksynyt tiukempia ilmanlaadun raja-arvoja ja tavoitteita pienhiukkassaasteen vähentämiseksi.
Ilmansaasteiden vaikutukset terveyteen
Ilmanlaatua ovat heikentäneet vuosikymmeniä typpidioksidi, otsoni ja pienhiukkassaasteet. Kaupunkialueilla pitoisuudet ovat korkeampia kuin muualla.
Pienhiukkaset
Läpimittansa (2,5 mikrometriä) mukaan nimetyt PM2,5-pienhiukkaset ovat hiuksen halkaisijaa pienempiä ja voivat päästä hengityksen mukana suoraan verenkiertoon. Niitä on esimerkiksi orgaanisissa yhdisteissä, pölyssä, noessa ja metalleissa. Krooninen altistuminen pienhiukkasille voi johtaa hengityselin- ja sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään.
Vuonna 2020 ilmansaasteet aiheuttivat ainakin 238 000 ennenaikaista kuolemaa EU:ssa .
Typpidioksidi
Typpidioksidi on kemiallinen yhdiste, jota syntyy usein polttoprosessien yhteydessä, erityisesti dieselmoottoreissa. Sille altistuminen heikentää vastustuskykyä infektioille ja on yhteydessä kroonisten hengityselinsairauksien lisääntymiseen ja keuhkojen ennenaikaiseen vanhenemiseen. Typpidioksidi aiheutti 49 000 ennenaikaista kuolemaa EU:ssa vuonna 2020.
Otsoni
Lyhyellä aikavälillä otsonin hengittäminen ärsyttää silmiä, hengityselimiä ja limakalvoja. Se on erityisen vaarallista astmaatikoille ja voi jopa johtaa kuolemaan kroonisista hengityselin- tai sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien tapauksessa. Otsonille altistuminen johti 24 000 ihmisen ennenaikaiseen kuolemaan EU:ssa vuonna 2020.
Vaikka ilmansaasteet ovatkin yhä merkittävä ongelma, sääntelyn avulla ilmanlaatu Euroopassa on parantunut viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Vuosien 2005 ja 2020 välillä pienhiukkassaasteelle altistumisesta johtuvat ennenaikaiset kuolemat vähenivät 45 % EU:ssa.
Vaikutukset biodiversiteettiin
Euroopan ympäristökeskuksen analyysin mukaan altistui haitalliselle määrälle otsonia vuonna 2020. Vehnäsadoille koituvat taloudelliset tappiot olivat noin 1,4 miljardia euroa vuonna 2019 kaikkiaan 35 Euroopan maassa. Suurimmat tappiot aiheutuivat Ranskassa, Saksassa, Puolassa ja Turkissa.
Ilmansaasteiden lähteet
Yli puolet hiukkaspäästöistä syntyy kiinteiden polttoaineiden polttamisesta lämmitystä varten. Asuminen sekä kaupallinen ja institutionaalinen sektori ovat hiukkaspäästöjen merkittävimmät lähteet Euroopassa.
Myös maatalous saastuttaa - se aiheuttaa 94 % ammoniakki- ja 19 % typpioksidipäästöistä. Tieliikenne puolestaan tuottaa 37 % typpioksidipäästöistä.
Kaikki päästöt ovat vähentyneet vuoden 2005 jälkeen huolimatta EU:n bruttokansantuotteen merkittävästä kasvusta.
EU:n toimintasuunnitelma kohti saasteettomuutta
Osana vihreän kehityksen ohjelmaa EU asetti tavoitteekseen vähentää vuoteen 2050 mennessä ilman, veden ja maaperän saasteita tasolle, joka ei enää aiheuta vaaraa ihmisen tai ekosysteemien terveydelle ja joka on planeetan kantokyvyn rajoissa.
Suunnitelman avulla halutaan saavuttaa muun muassa seuraavat tavoitteet vuoteen 2030 mennessä:
- ilmansaasteiden aiheuttamien ennenaikaisten kuolemantapausten vähentäminen yli 55 %
- niiden ekosysteemien määrän, joissa ilmansaasteet uhkaavat biodiversiteettiä, vähentäminen 25 %
- meressä olevan muoviroskan määrän vähentäminen 50 % ja luontoon päätyvien mikromuovien määrän vähentäminen 30 %
Tiukempia raja-arvoja useille ilmansaasteille
Parlamentti hyväksyi uuden ilmanlaadun parantamiseen tähtäävään lain huhtikuussa 2024. Laki asettaa tiukempia raja-arvoja useille ilmansaasteille, mukaan lukien pienhiukkaset, typpidioksidin, rikkidioksidin ja otsonin. Tavoitteena on taata, että ilmanlaatu EU:ssa ei ole haitallista ihmisen terveydelle, ekosysteemeille tai luonnon monimuotoisuudelle.
EU-maiden tulee lisäksi valvoa sellaisten saasteiden määriä, joilla on todistettuja negatiivisia vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön. Näihin saasteisiin kuuluvat muun muassa ultrapienet hiukkaset, musta hiili, elohopea ja ammoniakki.
Komission tulee arvioida EU:n viitearvot uudelleen vuoden 2030 loppuun mennessä ja tarvittaessa päivittää ne vastaamaan WHO:n ohjeita ja tuoreimpia tieteellisiä suosituksia.
Kaikkien EU-maiden tulee laatia ilmanlaatua koskeva toimintasuunnitelma lyhyelle ja pitkälle aikavälille saavuttaakseen ilmanlaadulle asetetut tavoitteet. Ne voivat pyytää enintään kymmenen vuotta lisäaikaa saavuttaa tavoitteensa.
Jäsenmaiden tulee lisäksi tarjota kansalaisille mahdollisuutta hakea ja saada korvausta, jos heidän terveytensä on kärsinyt lain noudattamatta jättämisen vuoksi.