Mepit haluavat palauttaa finanssipolitiikkaa koskevaa valtaa EU-maille

EU:n vakaus- ja kasvusopimusta on päivitetty niin, että jäsenmaat voivat vapaammin päättää budjettinsa alijäämästä ja velkatasostaan.

Alhaalta ylöspäin kuvattuja betonisia tukipylväitä moottoritiesiltaa varten, ympärillään yhä metalliset rakennustelineet.
Uusien sääntöjen myötä EU-maat voivat investoida tarvittaessa esimerkiksi infrastruktuuriin, vaikka niiden velkataso olisikin korkea.

alaiset finanssipolitiikan säännöt palasivat voimaan koronapandemian jälkeen tammikuun alussa 2024. Sääntöihin tehty päivitys keventää tiukkojen budjettisääntöjen vaikutuksia EU-maihin.

Finanssipoliittiset säännöt ja euro

Kun yhteisvaluutta euro otettiin käyttöön vuosituhannen vaihteessa, tuli tarpeen yhtenäistää EU-maiden tapaa hallinnoida velkaansa ja budjettialijäämäänsä. Velka tai alijäämä eivät saa nousta liian korkeaksi, sillä muuten euro olisi vaikeuksissa.

Tämän vuoksi säädettiin EU:n vakaus- ja kasvusopimus. Euroopan komissiolle annettiin valta valvoa finanssipolitiikan koordinointia ja varmistaa, että kaikkien jäsenmaiden julkinen talous pysyy tasapainossa.

Koronaviruspandemian vaikutukset

Kun koronaviruspandemia saapui Eurooppaan vuoden 2020 alussa, kävi pian selväksi, että tarvittaisiin merkittäviä investointeja pelastamaan Euroopan talous. Tämä olisi ollut mahdotonta vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimien tiukkojen rajojen sisällä.

EU aktivoi niin kutsutun yleisen poikkeuslausekkeen, jota voidaan soveltaa, kun euroalue tai EU kokonaisuudessaan joutuu vakavaan talouden taantumaan. Lauseke keventää jäsenmaiden budjettivaatimuksia niin, että niiden alijäämä voi olla tavallista suurempi ja maat voivat tukea talouttaan kriisistä selvitäkseen.

Sopimuksen paluu voimaan

Pandemian päätyttyä yleinen poikkeuslauseke poistettiin käytöstä vuoden 2023 lopussa, ja vakaus- ja kasvusopimusta alettiin soveltaa normaaliin tapaan. Tämä uhkasi kuitenkin vaikeuttaa monien jäsenmaiden tilannetta, sillä niillä oli suuria velkoja maksettavanaan. Jos ne keskittyisivät ainoastaan velkansa lyhentämiseen, ne joutuisivat tinkimään investoinneista ja olisivat vakavassa vaarassa talouden uuteen taantumaan.

Vakaus- ja kasvusopimukseen tehdyt muutokset

Huhtikuussa 2024 parlamentti hyväksyi sopimukseen tehdyt muutokset, joista oli aiemmin sovittu neuvoston kanssa. Muutoksien on tarkoitus tehdä säännöistä yksinkertaisemmat ja joustavammat sekä antaa EU-maille enemmän päätäntävaltaa. Mepit haluavat varmistaa, että jäsenmaat ovat taloudellisesti varovaisia mutta kykenevät myös investoimaan.

Miten vakaus- ja kasvisopimus toimii jatkossa

Uusien sääntöjen sisältö on lyhyesti seuraava:

  • Kaikkien jäsenmaiden tulee laatia keskipitkän aikavälin investointi- ja menosuunnitelma.
  • Niiden maiden, joilla on paljon velkaa, saavat ohjausta EU-tasolta ennen kuin ne toimeenpanevat suunnitelmansa.
  • EU-tason ohjaus räätälöidään kunkin maan tarpeisiin.
  • Niiden maiden, joiden velkataakka on liian suuri, tulee pienentää velkaansa yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa, jos velkaa on yli 90 % BKT:stä. Jos velkaa on 60–90 % BKT:stä, velkaa on vähennettäväkeskimäärin 0,5 prosenttiyksiköllä.
  • Jos jäsenmaan alijäämä on yli 3 % BKT:stä, sitä on vähennettävä nousukausien aikana 1,5 %:iin, jotta maa saa kerrytettyä varoja vaikeiden tilanteiden varalle.
  • Myös niillä mailla, joilla on paljon velkaa tai suuri alijäämä, on mahdollisuus investoida yhteiskunnallisiin hankkeisiin.


EU-maiden tulee palauttaa niiden ensimmäiset kansalliset suunnitelmat 20. syyskuuta 2024 mennessä.


äپٴDz

Jaa tämä artikkeli aiheesta: