Euroopan parlamentti on tunnetusti ihmisten perusoikeuksien ja demokratian vannoutunut tukija.
Euroopan parlamentissa, joka on EU:n ainoa välittömillä vaaleilla valittu toimielin, yksi osa jäsenten työtä on torjua sekä uusia että vanhoja keskeisiin vapauksiin kohdistuvia hyökkäyksiä.
Perusoikeuksien suojelu unionissa
Perusoikeudet koskevat EU:ssa kaikkia ihmisiä heidän asemastaan ja alkuperästään riippumatta.
Jotkin näistä vapauksista ovat yhtä vanhoja kuin Eurooppa: oikeus henkeen ja vapauteen, ajatuksenvapaus ja sananvapaus.
Joitakin vapauksia taas on ollut tarpeen määritellä uudelleen, jotta ne seuraisivat aikaansa. Ensimmäisten vaaleilla valittujen Euroopan parlamentin jäsenten mielessä ei nelisenkymmentä vuotta sitten ollut henkilötietojen suoja tai ihmisten kloonauksen kieltäminen.
Perusoikeuksien suojelu unionissa
Euroopan parlamentti ei usko, että ihmisten perusoikeudet päättyvät EU:n rajoille.
Parlamentin jäsenet ottavat säännöllisesti esiin EU:n ulkopuolisia maita koskevia ihmisoikeuskysymyksiä, ja näin tekee myös koko parlamentti. Koska nämä oikeudet katsotaan yleismaailmallisiksi, vastaus on sama riippumatta siitä, loukataanko niitä 8 000 kilometrin päässä Myanmarissa/Burmassa vai unionin rajanaapurissa Valko-Venäjällä.
Kamppailu ihmisoikeuksien puolesta on myös tuonut Euroopan parlamenttiin monia tunnettuja ihmisoikeuksien puolustajia.
Euroopan parlamentissa ovat päässeet ääneen muun muassa lasten koulutuksen puolesta kampanjoiva Malala Yousafzai Pakistanista, Isis-järjestön Irakissa vankina pitämät jesidinaiset, lääkäri Kongon demokraattisesta tasavallasta sekä poliittiset vangit Latinalaisesta Amerikasta.