Euroopan parlamentin toimivalta
Euroopan parlamentti osallistuu toimielimen盲 unionin p盲盲t枚ksentekoon monien teht盲viens盲 kautta. Parlamentti vaalii demokratian periaatteita unionissa toimimalla lains盲盲t盲j盲n盲, k盲ytt盲m盲ll盲 budjetti- ja valvontavaltaansa, osallistumalla perussopimusten tarkistusmenettelyyn ja saattamalla asioita Euroopan unionin tuomioistuimen k盲sitelt盲v盲ksi.
Oikeusperusta
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 223鈥�234听ja 314听artikla
Tavoitteet
Kansalaisia edustavana toimielimen盲 Euroopan parlamentti muodostaa unionin demokratian perustan. Unionin demokraattinen legitiimiys edellytt盲盲, ett盲 parlamentti voi osallistua t盲ysin valtuuksin lains盲盲d盲nt枚prosessiin ja valvoa poliittisesti muita EU:n toimielimi盲 kansalaisten puolesta.
Perussopimuksiin liittyv盲 toimivalta ja ratifiointivaltuudet (1.2.4)
Kaikki uusien j盲senvaltioiden liittymissopimukset ja assosiaatiosopimukset ovat voimaantulosta l盲htien edellytt盲neet parlamentin hyv盲ksynt盲盲. T盲t盲 vuonna听1975 k盲ytt枚枚n otetun neuvottelumenettelyn korvannutta menettely盲 sovellettiin yhten盲isasiakirjasta alkaen my枚s kansainv盲lisiin sopimuksiin, joilla oli huomionarvoisia vaikutuksia yhteis枚n talousarvioon. Maastrichtin sopimuksella hyv盲ksynt盲menettely盲 alettiin soveltaa sopimuksiin, joissa m盲盲r盲t盲盲n erityisist盲 toimielinj盲rjestelmist盲 tai jotka edellytt盲v盲t yhteisp盲盲t枚smenettelyss盲 annetun s盲盲d枚ksen muuttamista. Vaalimenettely盲 koskevat s盲盲d枚kset ovat Maastrichtin sopimuksesta alkaen edellytt盲neet parlamentin hyv盲ksynt盲盲. Amsterdamin sopimuksesta l盲htien on vaadittu parlamentin hyv盲ksynt盲 my枚s silloin, kun neuvosto haluaa todeta, ett盲 jokin j盲senvaltio on selv盲sti vaarassa loukata vakavasti EU:n perusperiaatteita, jotta se voi antaa sille suosituksia tai m盲盲r盲t盲 seuraamuksia. Parlamentin j盲senten asemaa koskevien s盲盲nt枚jen muuttaminen puolestaan edellytt盲盲 neuvoston hyv盲ksynt盲盲.
Lissabonin sopimuksen tultua voimaan parlamentti on voinut tehd盲 aloitteen perussopimusten muuttamiseksi, ja viime k盲dess盲 se p盲盲tt盲盲, onko kutsuttava koolle perussopimusten muutoksia valmisteleva valmistelukunta (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 48听artiklan 2 ja 3听kohta).
Lains盲盲d盲nt枚ty枚h枚n osallistuminen (1.2.3)
Parlamentti osallistuu unionin lains盲盲d盲nn枚n hyv盲ksymiseen vaihtelevassa m盲盲rin s盲盲d枚ksen oikeusperustan mukaan. Sen rooli on kehittynyt asteittain. Aluksi sen teht盲v盲 oli yksinomaan neuvoa-antava, mutta nykyisin se p盲盲tt盲盲 lains盲盲d盲nn枚st盲 tasavertaisesti yhdess盲 neuvoston kanssa.
A. Tavallinen lains盲盲t盲misj盲rjestys
Nizzan sopimuksen (1.1.4) voimaantulosta alkaen yhteisp盲盲t枚smenettely盲 sovellettiin Euroopan yhteis枚n perustamissopimuksessa vahvistettuihin 46听oikeusperustaan. Menettelyss盲 parlamentti oli l盲ht枚kohtaisesti tasavertainen neuvoston kanssa. Jos n盲m盲 toimielimet olivat asiasta yht盲 mielt盲, s盲盲d枚s hyv盲ksyttiin ensimm盲isess盲 tai toisessa k盲sittelyss盲. Muuten s盲盲d枚s voitiin antaa vasta menestyksekk盲盲n sovittelun j盲lkeen.
Lissabonin sopimuksen (1.1.5) tultua voimaan yhteisp盲盲t枚smenettelyst盲 tuli tavallinen lains盲盲t盲misj盲rjestys (SEUT:n 294听artikla). Sit盲 sovelletaan t盲stedes yli 40听uuteen politiikan alaan, esimerkiksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen, kansainv盲liseen kauppaan, ymp盲rist枚politiikkaan ja yhteiseen maatalouspolitiikkaan.
B. Kuuleminen
Kuulemismenettely盲 sovelletaan yh盲 SEU:n 27, 41 ja 48听artiklassa tarkoitettuihin tapauksiin sek盲 verotukseen, kilpailuun ja sellaisen lains盲盲d盲nn枚n l盲hent盲miseen, joka ei liity sis盲markkinoihin, sek盲 tiettyihin sosiaalipolitiikan n盲k枚kohtiin.
C. Yhteistoiminta (poistettu)
Yhteistoimintamenettely (aiempi EY:n perustamissopimuksen 252听artikla) otettiin k盲ytt枚枚n yhten盲isasiakirjalla, ja sit盲 laajennettiin Maastrichtin sopimuksella p盲盲osaan niist盲 lains盲盲d盲nn枚n aloista, joilla neuvosto tekee ratkaisunsa enemmist枚ll盲. Sen mukaan neuvoston oli otettava parlamentin esitt盲m盲t ehdottomalla enemmist枚ll盲 hyv盲ksytyt tarkistukset huomioon toisessa k盲sittelyss盲, jos my枚s komissio hyv盲ksyi ne. T盲m盲 merkitsi parlamentin todellisen lains盲盲d盲nt枚vallan alkua, mutta menettely poistettiin Lissabonin sopimuksen (1.1.5) tultua voimaan.
D. 贬测惫盲办蝉测苍迟盲
贬测惫盲办蝉测苍迟盲menettely otettiin alun perin k盲ytt枚枚n yhten盲isasiakirjalla vuonna 1986. Menettely盲 sovellettiin Maastrichtin sopimuksesta alkaen muutamiin lains盲盲d盲nn枚n aloihin, joilla neuvosto teki p盲盲t枚kset yksimielisesti. Amsterdamin sopimuksen j盲lkeen sit盲 sovellettiin vain rakenne- ja koheesiorahastoihin.
Lissabonin sopimuksen mukaisesti hyv盲ksynt盲menettely盲 alettiin soveltaa muutamiin uusiin aloihin muun muassa SEU:n 7, 14, 17, 27, 48 ja 50听artiklan sek盲 SEUT:n 19, 83, 86, 218, 223, 311 ja 312听artiklan nojalla sek盲 toimiin, jotka neuvoston on hyv盲ksytt盲v盲, kun jokin EU:n toimi osoittautuu tarpeelliseksi eik盲 perussopimuksissa ole m盲盲r盲yksi盲 sen toteuttamiseen tarvittavista valtuuksista (SEUT:n 352听artikla).
E. Aloiteoikeus
Maastrichtin sopimuksessa parlamentille annettiin aloiteoikeus lains盲盲d盲nt枚asioissa. Sen mukaan parlamentti voi kuitenkin ainoastaan pyyt盲盲 komissiota esitt盲m盲盲n lains盲盲d盲nt枚ehdotuksen. Oikeus s盲ilytettiin Lissabonin sopimuksessa (SEUT:n 225听artikla), ja sit盲 selitet盲盲n yksityiskohtaisemmin parlamentin ja komission v盲lisess盲 toimielinten sopimuksessa. Lis盲ksi parlamentille on muutamassa erityistapauksessa annettu suora aloiteoikeus. T盲t盲 suoraa oikeutta sovelletaan asetuksiin, jotka koskevat sen omaa kokoonpanoa, sen j盲senten vaalien toimittamista sek盲 sen j盲senten teht盲vi盲 ja velvollisuuksia koskevia yleisi盲 ehtoja samoin kuin v盲liaikaisten tutkintavaliokuntien asettamista. Sit盲 sovelletaan my枚s Euroopan oikeusasiamiehen ohjes盲盲nt枚枚n ja h盲nen teht盲viens盲 hoitamista koskeviin yleisiin ehtoihin.
Parlamentti totesi kes盲kuussa 2022 hyv盲ksym盲ss盲盲n 辫盲盲迟枚蝉濒补耻蝉别濒尘补蝉蝉补 olevansa 鈥漹akaasti sit盲 mielt盲, ett盲 perussopimuksia olisi tarkistettava niin, ett盲 ainoana v盲litt枚mill盲 vaaleilla valittuna ja siten kansalaisten 盲盲nt盲 EU:n p盲盲t枚ksentekoprosessissa edustavana toimielimen盲 parlamentille annetaan yleinen ja suora lains盲盲d盲nt枚aloiteoikeus鈥�.
Budjettivalta (1.2.5)
Lissabonin sopimuksella poistettiin erottelu pakollisiin menoihin ja ei-pakollisiin menoihin. Parlamentti nostettiin neuvoston kanssa yht盲l盲iseen asemaan vuotuisessa talousarviomenettelyss盲, joka nyt muistuttaa tavallista lains盲盲t盲misj盲rjestyst盲.
Parlamentti on toinen budjettivallan k盲ytt盲jist盲 (SEUT:n 314听artikla). Se osallistuu talousarviomenettelyyn valmisteluvaiheesta alkaen, etenkin kun laaditaan yleisi盲 suuntaviivoja ja tehd盲盲n menojen laatua koskevia p盲盲t枚ksi盲. Se vahvistaa talousarvion ja valvoo sen toteuttamista (SEUT:n 318听artikla). Se my枚nt盲盲 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden (SEUT:n 319听artikla).
Parlamentin on my枚s annettava hyv盲ksynt盲ns盲 monivuotiselle rahoituskehykselle (SEUT:n 312听artikla). Vuosien听2014鈥�2020 monivuotinen rahoituskehys on ensimm盲inen, joka on laadittu SEUT:ssa vahvistettujen s盲盲nt枚jen mukaisesti.
Toimeenpanoa koskeva valvontavalta
Parlamentilla on k盲ytett盲viss盲盲n useita valvontakeinoja. Se tarkastelee komission sille toimittamaa vuosittaista yleiskertomusta (SEUT:n 233听artikla) ja valvoo neuvoston kanssa komission antamia t盲yt盲nt枚枚npanos盲盲d枚ksi盲 ja delegoituja s盲盲d枚ksi盲 (SEUT:n 290 ja 291听artikla).
A. Komission valitseminen
Vuodesta 1981 alkaen muodostui k盲yt盲nn枚ksi, ett盲 parlamentti tarkastelee komission ohjelmaa ja ilmoittaa, hyv盲ksyyk枚 se sen. N盲in se osallistui ep盲virallisesti komission valintaan. Kuitenkin vasta Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1992 m盲盲r盲ttiin, ett盲 j盲senvaltioiden nime盲mien komission puheenjohtajan ja j盲senten valinta yhten盲 kokonaisuutena edellytt盲盲 parlamentin hyv盲ksynt盲盲. Amsterdamin sopimuksessa mentiin astetta pidemm盲lle edellytt盲m盲ll盲, ett盲 komission puheenjohtajan nimitt盲miselle on saatava parlamentin hyv盲ksynt盲 ennen muiden j盲senten nimitt盲mist盲. Parlamentti otti vuonna听1994 k盲ytt枚枚n komission j盲senehdokkaiden kuulemiset. Lissabonin sopimuksen mukaan komission puheenjohtajaehdokkaan valinnassa on otettava huomioon EU-vaalien tulos. Niinp盲 parlamentti kehotti Euroopan tason poliittisia puolueita nime盲m盲盲n ehdokkaat komission puheenjohtajaksi, jotta voitaisiin vahvistaa sek盲 parlamentin ett盲 komission poliittista oikeutusta. Vuodesta 2014 alkaen k盲yt枚ss盲 on ollut nk. k盲rkiehdokasmenettely, jossa Euroopan tason poliittiset puolueet nime盲v盲t ennen EU-vaaleja k盲rkiehdokkaansa komission puheenjohtajan teht盲v盲盲n. Vaikka k盲rkiehdokkaasta ei vuonna 2019 tullutkaan komission puheenjohtajaa, prosessia pidet盲盲n t盲rke盲n盲 EU:n toimielinten avoimuuden ja poliittisen oikeutuksen kannalta (1.3.3).
B. 贰辫盲濒耻辞迟迟补尘耻蝉濒补耻蝉别
Mahdollisuus antaa komissiolle ep盲luottamuslause on ollut olemassa Rooman sopimuksesta alkaen. Yleiset m盲盲r盲ykset parlamentin oikeudesta 盲盲nest盲盲 komissiolle annettavasta ep盲luottamuslauseesta sis盲ltyv盲t nykyisin SEU:n 17听artiklan 8听kohtaan ja SEUT:n 234听artiklaan. 贰辫盲濒耻辞迟迟补尘耻蝉濒补耻蝉别 tarvitsee tuekseen kaksi kolmasosaa annetuista 盲盲nist盲, jotka edustavat parlamentin j盲senten enemmist枚盲. Jos ep盲luottamuslause menee 盲盲nestyksess盲 l盲pi, kaikkien komission j盲senten on samalla kertaa erottava teht盲vist盲盲n. My枚s komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan on t盲ll枚in j盲tett盲v盲 teht盲v盲ns盲 komissiossa. Parlamentti on vuosien varrella yritt盲nyt useita kertoja kaataa komission perussopimusten m盲盲r盲ysten nojalla onnistumatta kuitenkaan siin盲.
C. Parlamentin esitt盲m盲t kysymykset
Parlamentin j盲senet voivat esitt盲盲 Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle kirjallisesti vastattavia kysymyksi盲. SEUT:n 230听artiklan mukaan komissio vastaa suullisesti tai kirjallisesti parlamentin tai sen j盲senten sille esitt盲miin kysymyksiin ja Eurooppa-neuvosto ja neuvosto k盲ytt盲v盲t parlamentissa puhevaltaansa Eurooppa-neuvoston ja neuvoston ty枚j盲rjestyksiss盲 m盲盲r盲tyin edellytyksin.
Parlamentin esitt盲m盲t kysymykset voivat siis olla kirjallisia tai suullisia, ja niist盲 voidaan keskustella. Kysymyksi盲 voidaan my枚s esitt盲盲 kyselytunnilla.
D. Tutkintavaliokunnat
SEUT:n 226 artiklan mukaisesti parlamentilla on valta asettaa v盲liaikainen tutkintavaliokunta tutkimaan ep盲ilyj盲 unionin oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta rikkomuksesta tai ep盲kohdasta. Artiklassa m盲盲r盲t盲盲n my枚s, ett盲 parlamentti m盲盲rittelee tutkintaoikeuden k盲ytt盲mist盲 koskevat yksityiskohtaiset s盲盲nn枚t omasta aloitteestaan annetuilla asetuksilla sek盲 neuvoston ja komission hyv盲ksynn盲n saatuaan. Ennen t盲llaisten asetusten antamista tutkintaoikeutta k盲ytet盲盲n parlamentin ty枚j盲rjestykseen liitetyn vuonna听1995 tehdyn toimielinten v盲lisen sopimuksen mukaisesti. Parlamentti on toistuvasti tuonut esiin tarpeen parantaa kolmen toimielimen v盲list盲 viestint盲盲 ja yhteisty枚t盲, jotta se voi toteuttaa SEUT:n 226听artiklaan perustuvan teht盲v盲ns盲. Vuonna听2014 se hyv盲ksyi . Ehdotusta koskevat kolmen toimielimen neuvottelut ovat kuitenkin olleet pitk盲盲n umpikujassa. Niinp盲 parlamentti hyv盲ksyi huhtikuussa听2019 , jossa se esitti voimakkaan paheksuntansa neuvoston ja komission asenteesta, joka est盲盲 edelleen, yli nelj盲n vuoden ep盲virallisten tapaamisten j盲lkeen, virallisen tapaamisen, jossa voitaisiin keskustella mahdollisista ratkaisuista todettuihin ongelmiin. Parlamentti katsoo 辫盲盲迟枚蝉濒补耻蝉别濒尘补蝉蝉补an, ett盲 neuvosto ja komissio eiv盲t noudata toimielinten v盲lisen yhteisty枚n periaatetta, ja kehottaa niit盲 aloittamaan neuvottelut uudelleen uuden parlamentin kanssa.
E. Yhteist盲 ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva valvonta
Parlamentilla on oikeus saada s盲盲nn枚llisesti t盲t盲 alaa koskevia tietoja, ja se voi esitt盲盲 neuvostolle kysymyksi盲 tai suosituksia. Parlamenttia on kuultava yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan t盲rkeimmist盲 osa-alueista ja perustavista valinnoista (SEU:n 36听artikla). t盲yt盲nt枚枚npano on my枚s parantanut yhteist盲 ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia kuulemismenettelyj盲 rahoitusn盲k枚kohtien osalta. Ulkopolitiikan alalla unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan toimen luominen on lis盲nnyt parlamentin vaikutusvaltaa, koska korkea edustaja on samalla komission varapuheenjohtaja.
Asioiden k盲sittely Euroopan unionin tuomioistuimessa
Parlamentilla on oikeus saattaa asia Euroopan unionin tuomioistuimen k盲sitelt盲v盲ksi, jos toinen toimielin rikkoo perussopimuksia.
Parlamentilla on oikeus olla v盲liintulijana eli tukea jonkun asianosaisen vaatimuksia unionin tuomioistuimessa vireill盲 olevassa asiassa. Tunnettu esimerkki t盲st盲 on, kun parlamentti k盲ytti t盲t盲 oikeutta ns. isoglukoosituomiossa (asiat听138 ja 139/79, 29.听lokakuuta 1980). Annetussa tuomiossa tuomioistuin kumosi neuvoston asetuksen, koska velvollisuutta kuulla parlamenttia ei ollut noudatettu. Nostamalla laiminly枚ntikanteen (SEUT:n 265听artikla) parlamentti voi haastaa unionin tuomioistuimeen toimielimen, joka on perussopimusten vastaisesti laiminly枚nyt ratkaisun tekemisen. N盲in tehtiin muun muassa asiassa 13/83, jossa neuvosto tuomittiin siit盲, ett盲 se ei ollut toteuttanut yhteiseen liikennepolitiikkaan liittyvi盲 toimenpiteit盲.
Amsterdamin sopimuksen my枚t盲 parlamentti sai toimivallan nostaa kumoamiskanne toisen toimielimen s盲盲d枚ksest盲 oikeuksiensa turvaamiseksi. Nizzan sopimuksesta l盲htien parlamentin ei ole tarvinnut osoittaa asianosaisuuttaan, vaan se voi nostaa kanteen samoin edellytyksin kuin neuvosto, komissio ja j盲senvaltiot. Parlamentti voi olla vastaajana, jos kanne on nostettu yhteisp盲盲t枚smenettelyss盲 annetun s盲盲d枚ksen johdosta tai kun sen antaman s盲盲d枚ksen tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin. SEUT:n 263听artiklassa vahvistetaan n盲in unionin tuomioistuimen asioissa 320/81, 294/83 ja 70/88 antama oikeusk盲yt盲nt枚.
Parlamentti voi lis盲ksi hankkia unionin tuomioistuimelta ennen kansainv盲lisen sopimuksen tekemist盲 lausunnon siit盲, onko sopimus sopusoinnussa perussopimusten kanssa (SEUT:n 218听artikla).
Vetoomukset (4.1.4)
Unionin kansalaisilla on oikeus esitt盲盲 parlamentille vetoomuksia, jotka osoitetaan sen puhemiehelle (SEUT:n 227听artikla).
Eurooppalainen kansalaisaloite (4.1.5)
Parlamentti j盲rjest盲盲 kuulemisen, johon osallistuvat vahvistettujen eurooppalaisten kansalaisaloitteiden j盲rjest盲j盲t. Kuulemistilaisuudesta vastaa vetoomusvaliokunta. Parlamentti ja neuvosto hyv盲ksyiv盲t 17.听huhtikuuta 2019 virallisesti , joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2020.
Euroopan oikeusasiamiehen nimitt盲minen
Lissabonin sopimuksen mukaisesti (SEUT:n 228听artikla) parlamentti valitsee Euroopan oikeusasiamiehen (1.3.16).
听
Eeva Pavy