Euroopan komissio
Euroopan unionin toimielimist盲 vain komissio saa tehd盲 lains盲盲d盲nt枚aloitteita. Sill盲 on my枚s merkitt盲v盲盲 toimeenpanovaltaa esimerkiksi kilpailua ja kansainv盲list盲 kauppaa koskevan toimintapolitiikan aloilla. Komissio onkin unionin p盲盲asiallinen toimeenpanoelin. Siihen kuuluu yksi j盲sen kustakin j盲senvaltiosta. Komissio valvoo unionin oikeuden soveltamista ja sit盲, ett盲 j盲senvaltiot noudattavat perussopimuksia. Se toimii my枚s unionin lains盲盲d盲nn枚n t盲yt盲nt枚枚npanosta vastaavien komiteoiden puheenjohtajana. Aiempi komiteamenettely on korvattu uusilla s盲盲d枚styypeill盲 eli t盲yt盲nt枚枚npanos盲盲d枚ksill盲 ja delegoiduilla s盲盲d枚ksill盲.
Oikeusperusta
(SEU) 17听artikla, (SEUT) 234, 244鈥�250, 290 ja 291听artikla sek盲 (sulautumissopimus)
Tausta
Yhdentymiskehityksen alussa jokaisella yhteis枚ll盲 oli erillinen toimeenpanoelimens盲: vuonna听1951 perustetulla Euroopan hiili- ja ter盲syhteis枚ll盲 (EHTY) korkea viranomainen ja vuonna听1957 Rooman sopimuksella perustetuilla Euroopan talousyhteis枚ll盲 (ETY) ja Euratomilla kullakin oma komissionsa. EHTY:n, ETY:n ja Euratomin t盲yt盲nt枚枚npanoelimet ja talousarviot yhdistettiin sulautumissopimuksella 8.听huhtikuuta 1965. N盲in syntyi Euroopan yhteis枚jen yhteinen komissio (1.1.2). EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolo p盲盲ttyi vuonna听2002, kun EHTY:n perustamisesta oli kulunut 50听vuotta. Tuolloin , ett盲 EHTY:n varat siirtyisiv盲t komissiolle, joka vastaisi keskener盲isten toimien p盲盲tt盲misest盲, EHTY:n varojen hallinnoinnista ja hiili- ja ter盲steollisuuteen liittyvien tutkimustoimien rahoituksen varmistamisesta.
Kokoonpano ja oikeudellinen asema
A. J盲senten lukum盲盲r盲
Komissiossa oli pitk盲盲n v盲hint盲盲n yksi ja enint盲盲n kaksi edustajaa kustakin j盲senvaltiosta. Lissabonin sopimuksessa m盲盲r盲ttiin alun perin komission j盲senm盲盲r盲ksi 1.听marraskuuta 2014 alkaen kaksi kolmasosaa j盲senvaltioiden lukum盲盲r盲st盲. Samalla luotiin mahdollisuus joustoon, sill盲 Eurooppa-neuvosto sai oikeuden m盲盲ritt盲盲 komission j盲senten lukum盲盲r盲n (SEU:n 17听artiklan 5听kohta). Vuonna听2009 Eurooppa-neuvosto p盲盲tti, ett盲 komissiossa on jatkossakin yksi j盲sen kutakin j盲senvaltiota kohden.
B. 狈颈尘颈迟迟盲尘颈苍别苍
Lissabonin sopimuksessa m盲盲r盲t盲盲n, ett盲 Eurooppa-neuvosto ehdottaa Euroopan parlamentin vaalituloksen huomioon ottaen ja aiheellisten kuulemisten j盲lkeen (kuten on esitetty perussopimuksiin liitetyss盲 julistuksessa N:o听11 SEU:n 17听artiklan 6 ja 7听kohdasta) m盲盲r盲enemmist枚ll盲 parlamentille ehdokasta komission puheenjohtajaksi. Parlamentti valitsee t盲m盲n ehdokkaan j盲sentens盲 enemmist枚ll盲 (SEU:n 17听artiklan 7听kohta).
Unionin j盲senvaltioiden hallitusten ministereist盲 koostuva Euroopan unionin neuvosto (j盲ljemp盲n盲 neuvosto) hyv盲ksyy m盲盲r盲enemmist枚ll盲 ja yhteisymm盲rryksess盲 valitun komission puheenjohtajan kanssa komission muiden j盲senehdokkaiden luettelon, joka on laadittu j盲senvaltioiden ehdotusten perusteella.
Parlamentti 盲盲nest盲盲 komission puheenjohtajan ja muiden komission j盲senten, my枚s unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, hyv盲ksymisest盲 yhten盲 kokoonpanona. Hyv盲ksynn盲n j盲lkeen komission nimitt盲盲 m盲盲r盲enemmist枚ll盲 Eurooppa-neuvosto, jonka muodostavat EU:n j盲senvaltioiden valtion- tai hallitusten johtajat.
Maastrichtin sopimuksesta l盲htien komission j盲senten toimikausi on ollut yht盲 pitk盲 kuin Euroopan parlamentin vaalikausi eli viisi vuotta. Toimikausi voidaan uusia.
C. Vastuu
1. Henkil枚kohtainen vastuu (SEUT:n 245听artikla)
Komission j盲senilt盲 edellytet盲盲n, ett盲
- he hoitavat teht盲v盲盲ns盲 unionin yleisen edun mukaisesti t盲ysin riippumattomina eiv盲tk盲 pyyd盲 tai ota ohjeita milt盲盲n ulkopuoliselta taholta (kuten hallitukselta tai muulta toimielimelt盲, elimelt盲 tai laitokselta)
- he eiv盲t toimikautensa aikana harjoita muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa.
Unionin tuomioistuin voi p盲盲tt盲盲 neuvoston tai komission pyynn枚st盲, ett盲 komission j盲sen erotetaan, jos h盲n ei en盲盲 t盲yt盲 edell盲 mainittuja vaatimuksia tai on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen (SEUT:n 247听artikla).
2. Kollektiivinen vastuu
Komissio on kollektiivisesti vastuussa Euroopan parlamentille (SEUT:n 234听artikla). Jos parlamentti antaa komission toimintaa koskevan ep盲luottamuslauseen, komission kaikki j盲senet joutuvat eroamaan. T盲m盲 koskee my枚s unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa, jos ongelmat liittyv盲t h盲nen teht盲viins盲 komissiossa.
Organisaatio ja toiminta
Komission ty枚t盲 ohjaa puheenjohtaja, joka p盲盲tt盲盲 toimielimen sis盲isest盲 organisaatiosta. Puheenjohtaja jakaa toiminta-alat j盲senten kesken. Jokaisella komission j盲senell盲 on oma aihekohtainen vastuualueensa, jonka hallintoyksik枚iden toimintaa h盲n johtaa. Kollegion hyv盲ksynn盲n saatuaan puheenjohtaja nimitt盲盲 varapuheenjohtajat komission j盲senten keskuudesta. Korkea edustaja on my枚s automaattisesti komission varapuheenjohtaja. Komission j盲senen on esitett盲v盲 eronpyynt枚ns盲, jos puheenjohtaja kollegion hyv盲ksynn盲n saatuaan sit盲 h盲nelt盲 pyyt盲盲.
Komission p盲盲sihteerist枚 koostuu 33 p盲盲osastosta, jotka kehitt盲v盲t, hallinnoivat ja panevat t盲yt盲nt枚枚n EU:n toimintapolitiikkaa, lains盲盲d盲nt枚盲 ja rahoitusta. Lis盲ksi siin盲 on 20听osastoa (yksik枚t ja virastot), jotka k盲sittelev盲t yksitt盲isi盲 tai monialaisia kysymyksi盲. N盲it盲 ovat muun muassa Euroopan petostentorjuntavirasto, oikeudellinen yksikk枚, historialliset arkistot, julkaisutoimisto, EU:n poliittisen strategian keskus ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa 50听artiklan nojalla k盲yt盲vist盲 neuvotteluista vastaava ty枚ryhm盲. Toimeenpanovirastoja on kuusi, esimerkiksi tutkimuksen toimeenpanovirasto. Ne hoitavat komission niille siirt盲mi盲 teht盲vi盲, mutta ne ovat erillisi盲 oikeushenkil枚it盲. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta komissio tekee ratkaisunsa j盲sentens盲 enemmist枚ll盲 (SEUT:n 250听artikla).
Komissio kokoontuu viikoittain keskustelemaan poliittisesti arkaluonteisista kysymyksist盲 ja hyv盲ksym盲盲n ehdotukset, jotka on hyv盲ksytt盲v盲 suullisessa k盲sittelyss盲. V盲hemm盲n arkaluonteiset asiat hyv盲ksyt盲盲n kirjallisella menettelyll盲. Hallinnointi- ja hallintotoimenpiteet voidaan hyv盲ksy盲 valtuutusmenettelyll盲, jossa kollegio valtuuttaa yhden tai useamman j盲senist盲盲n tekem盲盲n p盲盲t枚ksi盲 puolestaan (t盲m盲 koskee etenkin maataloustukia ja polkumyynnin vastaisia toimenpiteit盲), tai edelleenvaltuutuksella, jolloin p盲盲t枚kset siirret盲盲n hallintotasolle, yleens盲 p盲盲johtajalle.
Toimivalta
A. Aloiteoikeus
Yleiss盲盲nt枚n盲 on, ett盲 komissiolla on yksinomainen aloiteoikeus, kun tarvitaan unionin s盲盲d枚st盲 (SEU:n 17听artiklan 2听kohta). Se laatii lains盲盲d盲nt枚ehdotukset, joiden hyv盲ksymisest盲 vastaavat parlamentti ja neuvosto.
1. T盲ysi aloiteoikeus: oikeus tehd盲 ehdotuksia
a. Lains盲盲d盲nt枚盲 koskeva aloiteoikeus
Oikeus tehd盲 ehdotuksia ilment盲盲 t盲ytt盲 aloiteoikeutta. Se on aina yksinomainen ja sitoo melko pitk盲lle p盲盲t盲nt盲vallan k盲ytt盲j盲盲, joka ei voi tehd盲 p盲盲t枚st盲 ilman ehdotusta ja jonka p盲盲t枚ksen on my枚s perustuttava esitettyyn ehdotukseen.
Komissio laatii perussopimusten t盲yt盲nt枚枚n panemiseksi tarpeelliset lains盲盲d盲nt枚ehdotukset (asetukset ja direktiivit) ja esitt盲盲 ne neuvostolle ja parlamentille (1.2.3).
b. Talousarvioon liittyv盲 aloiteoikeus
Komissio laatii talousarvioesityksen, joka annetaan neuvoston ja parlamentin k盲sitelt盲v盲ksi (SEUT:n 314听artikla) (1.2.5). Kukin muu unionin toimielin kuin komissio laatii vuosittain ennakkoarvion tuloistaan ja menoistaan ja toimittaa sen komissiolle ennen hein盲kuun 1.听p盲iv盲盲 (varainhoitoasetuksen 39听artiklan 1听kohta). Lis盲ksi kukin perussopimusten mukaisesti perustettu elin, joka on oikeushenkil枚 ja saa talousarviosta avustusta, toimittaa komissiolle vuosittain ennakkoarvion viimeist盲盲n tammikuun 31.听p盲iv盲n盲. Komissio toimittaa sen j盲lkeen EU:n virastojen ennakkoarviot parlamentille ja neuvostolle ja tekee ehdotuksen kullekin EU:n elimelle maksettavan avustuksen m盲盲r盲st盲 sek盲 henkil枚st枚m盲盲r盲st盲, jonka se katsoo t盲m盲n tarvitsevan seuraavana varainhoitovuonna.
Komissio tekee omia varoja koskevasta p盲盲t枚ksest盲 ehdotuksen (SEU:n 17 artikla). P盲盲t枚s on hyv盲ksytt盲v盲 neuvostossa yksimielisesti, ja sit盲 ennen neuvoston on kuultava parlamenttia erityisen lains盲盲t盲misj盲rjestyksen mukaisesti. Uusia omien varojen luokkia voidaan ottaa k盲ytt枚枚n tai olemassa olevia poistaa milloin tahansa (SEUT:n 311听artiklan 3听kohta), mutta p盲盲t枚s siit盲 voidaan tehd盲 vain komission ehdotuksesta (SEU:n 17听artiklan 2听kohta). Neuvosto puolestaan vahvistaa komission ehdotuksesta sek盲 parlamenttia ja tilintarkastustuomioistuinta kuultuaan yksityiskohtaiset s盲盲nn枚t ja menettelyn, joita noudattaen talousarvioon otetut tulot annetaan komission k盲ytt枚枚n (SEUT:n 322听artiklan 2听kohta).
c. Suhteet unionin ulkopuolisiin maihin
Komissio neuvottelee neuvoston valtuuttamana kansainv盲liset sopimukset (SEUT:n听207 ja 218听artikla), jotka neuvosto sen j盲lkeen tekee. T盲ll盲 tavoin neuvotellaan my枚s liittymisest盲 ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen (SEU:n 6听artiklan 2听kohta). Jos sopimus koskee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja vastaa neuvotteluista. SEU:n 50听artiklan ja SEUT:n 218听artiklan 3听kohdan nojalla komissio esitt盲盲 my枚s suosituksia unionista eroamista koskevien neuvottelujen aloittamisesta.
2. Rajoitettu aloiteoikeus: oikeus antaa suosituksia ja lausuntoja
a. Talous- ja rahaliiton yhteydess盲 (2.6.2)
Komissio osallistuu talous- ja rahaliiton (EMU) hallintoon. Se antaa neuvostolle
- suosituksia j盲senvaltioiden talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja koskevan ehdotuksen laatimiseksi sek盲 varoituksia, jos kyseinen talouspolitiikka vaikuttaa suuntaviivojen vastaiselta (SEUT:n 121听artiklan 4听kohta)
- ehdotuksia, ett盲 neuvosto arvioisi, onko j盲senvaltiossa liiallinen alij盲盲m盲 (SEUT:n 126听artiklan 6听kohta)
- suosituksia toimenpiteist盲, joita toteutetaan, kun jollakin euroalueen ulkopuolisella j盲senvaltiolla on maksutasevaikeuksia (SEUT:n 143听artikla)
- suosituksia euron ja muiden valuuttojen v盲lisist盲 vaihtokursseista sek盲 valuuttakurssipolitiikan yleisist盲 suuntaviivoista (SEUT:n 219听artikla)
- arvioita kansallisista toimintasuunnitelmista ja ehdotuksia maakohtaisiksi suosituksiksi talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydess盲.
b. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydess盲
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla monia toimivaltuuksia on siirretty komissiolta unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle (EUH). Komissio voi kuitenkin tukea korkeaa edustajaa, kun t盲m盲 esitt盲盲 neuvostolle yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan liittyv盲盲 p盲盲t枚st盲 (SEU:n 30听artikla). Korkea edustaja on samalla komission varapuheenjohtaja.
B. Unionin oikeuden t盲yt盲nt枚枚npanon valvontavalta
Perussopimuksissa annetaan komission teht盲v盲ksi valvoa perussopimusten ja niiden t盲yt盲nt枚枚n panemiseksi annettujen p盲盲t枚sten eli johdetun oikeuden moitteetonta soveltamista. Komissio on siis 鈥漰erussopimusten valvoja鈥�. P盲盲asiallinen valvontav盲line on j盲senyysvelvoitteiden noudattamatta j盲tt盲mist盲 koskeva menettely (SEUT:n 258听artikla).
C. 罢盲测迟盲苍迟枚枚苍辫补苍辞惫补濒迟补
1. Perussopimuksissa my枚nnetyt valtuudet
T盲rkeimm盲t komissiolle perussopimuksissa my枚nnetyt valtuudet ovat
- valta toteuttaa talousarviota (SEU:n 17听artiklan 1听kohta ja SEUT:n 317听artikla); kun talousarvio on hyv盲ksytty, kukin j盲senvaltio suorittaa seuraavan varainhoitovuoden tammikuun 1.听p盲iv盲st盲 l盲htien kuukausittain EU:n talousarvioon suoritettavina maksuosuuksina, jotka talletetaan komission nimiss盲 j盲senvaltion valtiovarainministeri枚ss盲 tai keskuspankissa olevalle pankkitilille
- valta antaa j盲senvaltioille lupa toteuttaa perussopimuksissa m盲盲r盲ttyj盲 suojatoimenpiteit盲 etenkin siirtym盲kausien aikana (esimerkiksi SEUT:n 201听artikla)
- kilpailus盲盲nt枚ihin liittyv盲t valtuudet ja etenkin valta valvoa valtiontukia (SEUT:n 108听artikla).
Rahoituslaitosten pelastuspaketeissa, joilla on m盲盲r盲 lievitt盲盲 er盲iden j盲senvaltioiden velkakriisej盲, komissio vastaa hankittujen ja unionin talousarviosta taattujen varojen hoidosta. Sill盲 on my枚s valtuudet muuttaa Euroopan vakausmekanismin (EVM) hallintoneuvostossa k盲ytett盲v盲 盲盲nestysmenettely yksimielisyydest盲 erityiseen, 85听prosentin m盲盲r盲enemmist枚枚n, jos se toteaa yhdess盲 Euroopan keskuspankin kanssa, ett盲 rahoitusavun my枚nt盲mist盲 koskevan p盲盲t枚ksen tekem盲tt盲 j盲tt盲minen uhkaisi euroalueen talouden ja rahoituksen kest盲vyytt盲 (EVM-sopimuksen 4听artiklan 4听kohta) (2.6.8).
2. Parlamentin ja neuvoston komissiolle siirt盲m盲 t盲yt盲nt枚枚npanovalta
SEUT:n 291听artiklan mukaisesti komissio harjoittaa sille siirretty盲 valtaa panna t盲yt盲nt枚枚n parlamentin ja neuvoston antama s盲盲d枚s.
Lissabonin sopimuksessa otettiin k盲ytt枚枚n 鈥漼leiset s盲盲nn枚t ja periaatteet, joiden mukaisesti j盲senvaltiot valvovat komission t盲yt盲nt枚枚npanovallan k盲ytt枚盲鈥� (SEUT:n 291听artiklan 3听kohta ja asetus (EU) N:o听182/2011). Aiemmat komiteaj盲rjestelyt korvataan siin盲 kahdella uudella j盲rjestelyll盲, jotka ovat neuvoa-antava menettely ja tarkastelumenettely. Parlamentin ja neuvoston valvontaoikeus virallistetaan, ja lis盲ksi on mahdollisuus muutoksenhakuun, jos ristiriitoja ilmenee.
3. Delegoidut s盲盲d枚kset
Lissabonin sopimuksessa otettiin k盲ytt枚枚n uusi s盲盲d枚slaji, joka sijoittuu lains盲盲t盲misj盲rjestyksess盲 hyv盲ksytt盲vien s盲盲d枚sten ja t盲yt盲nt枚枚npanos盲盲d枚sten v盲limaastoon. N盲m盲 鈥漝elegoidut鈥� s盲盲d枚kset (SEUT:n 290听artikla), joita ei hyv盲ksyt盲 lains盲盲t盲misj盲rjestyksess盲, ovat soveltamisalaltaan yleisi盲 s盲盲d枚ksi盲, joilla t盲ydennet盲盲n tai muutetaan lains盲盲t盲misj盲rjestyksess盲 hyv盲ksytyn s盲盲d枚ksen (鈥漰eruss盲盲d枚ksen鈥�) tiettyj盲, muita kuin sen keskeisi盲 osia. Periaatteessa parlamentilla on samat valvontavaltuudet kuin neuvostolla.
D. S盲盲ntelyvalta ja neuvoa-antava teht盲v盲
Perussopimukset suovat komissiolle itsen盲isen s盲盲ntelyvallan vain harvoissa tapauksissa. Yksi esimerkki on SEUT:n 106听artikla, jonka mukaan komissiolla on valta huolehtia unionin s盲盲nt枚jen soveltamisesta julkisiin yrityksiin ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamisesta vastaaviin yrityksiin. Komissio antaa tarvittaessa j盲senvaltioille osoitetut aiheelliset direktiivit tai p盲盲t枚kset.
Perussopimuksissa komissiolle annetaan valta antaa suosituksia, kertomuksia tai lausuntoja monissa eri tapauksissa. Sit盲 my枚s kuullaan tiettyj盲 p盲盲t枚ksi盲 teht盲ess盲, kuten silloin, kun p盲盲tet盲盲n uusien valtioiden ottamisesta unionin j盲seniksi (SEU:n 49听artikla). Komissiota kuullaan my枚s erityisesti muutoksista muiden toimielinten ja elinten peruss盲盲nt枚ihin, kuten Euroopan parlamentin j盲senten asemaa koskeviin s盲盲nt枚ihin, Euroopan oikeusasiamiehen ohjes盲盲nt枚枚n ja Euroopan unionin tuomioistuimen peruss盲盲nt枚枚n.
Euroopan parlamentin rooli
Komissio on parlamentin p盲盲asiallinen keskustelukumppani lains盲盲d盲nt枚枚n ja talousarvioon liittyviss盲 asioissa. Unionin hallintotavan demokraattisen legitiimiyden kannalta on eritt盲in t盲rke盲盲, ett盲 parlamentti valvoo komission ty枚ohjelmaa ja sen t盲yt盲nt枚枚npanoa. Komissio laatii vuosittain talousarvioesityksen. Esityksen sis盲lt盲v盲 ehdotus toimitetaan parlamentille ja neuvostolle viimeist盲盲n 1.听p盲iv盲n盲 syyskuuta sit盲 varainhoitovuotta edelt盲v盲n盲 vuonna, jona talousarvio on m盲盲r盲 toteuttaa (vuosi n-1). Komissio toimittaa ehdotuksen tiedoksi kansallisille parlamenteille. Komissio laatii my枚s ennakkoarvion omista tuloistaan ja menoistaan ja toimittaa sen erikseen parlamentille ja neuvostolle hyv盲ksytt盲v盲ksi. Parlamentilla on SEUT:n 319听artiklan mukaisesti oikeus my枚nt盲盲 komissiolle vastuuvapaus.
Omia varoja koskeva p盲盲t枚s tehd盲盲n erityist盲 lains盲盲t盲misj盲rjestyst盲 noudattaen (SEUT:n 289听artiklan 2听kohta) komission ehdotuksesta (SEUT:n 311听artiklan 2听kohta). Ennen p盲盲t枚ksen tekemist盲 on kuultava parlamenttia. Omia varoja koskevaa p盲盲t枚st盲 teht盲ess盲 noudatetaan siis kuulemismenettely盲, mutta vastaavat t盲yt盲nt枚枚npanotoimenpiteet (SEUT:n 291听artiklan 2听kohta) hyv盲ksyt盲盲n neuvostossa komission ehdotuksen perusteella (SEUT:n 311听artiklan 3听kohta) sen j盲lkeen, kun parlamentti on antanut hyv盲ksynt盲ns盲.
Komission olisi k盲yt盲v盲 jatkuvaa vuoropuhelua parlamentin kanssa koko toimikautensa ajan. Se on t盲rke盲盲 heti komission j盲senehdokkaiden kuulemisten yhteydess盲 ja sen j盲lkeen n盲iden kuulemisten aikana tehtyjen erityisten sitoumusten yhteydess盲, kyseisten sitoumusten v盲liseurannan yhteydess盲 ja parlamentin eri valiokuntien kanssa j盲rjestelm盲llisesti k盲yt盲v盲n j盲sennellyn vuoropuhelun yhteydess盲.
Parlamentilla on Maastrichtin sopimuksen ja sit盲 vahvistaneen Lissabonin sopimuksen nojalla oikeus tehd盲 lains盲盲d盲nt枚aloitteita, eli parlamentti voi pyyt盲盲 komissiota tekem盲盲n ehdotuksen. Parlamentti voi my枚s sis盲llytt盲盲 lains盲盲d盲nt枚枚n raportointivaatimuksia, joissa komissio velvoitetaan esitt盲m盲盲n t盲yt盲nt枚枚npanokertomuksia.
Komissio ei aina noudata parlamentin pyynt枚盲 tehd盲 ehdotuksia. N盲in k盲vi esimerkiksi silloin, kun parlamentti antoi 15.听kes盲kuuta 2023 suosituksen neuvostolle ja komissiolle ep盲ilyj盲 unionin oikeuden rikkomisesta ja unionin oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta hallinnollisesta ep盲kohdasta Pegasus-ohjelman ja vastaavien vakoiluohjelmien k盲yt枚n yhteydess盲 koskevan tutkinnan johdosta. Toisinaan komissio saattaa my枚s viivytt盲盲 t盲rkeiden t盲yt盲nt枚枚npanokertomusten esitt盲mist盲 (esim. ensimm盲inen kertomus lainvalvontatarkoituksessa k盲siteltyjen henkil枚tietojen suojasta annetun direktiivin soveltamisesta ja toimivuudesta[1]).
Komission t盲yt盲nt枚枚npanop盲盲t枚s (EU)听2016/1250 EU:n ja Yhdysvaltojen v盲lisen Privacy Shield -j盲rjestelyn tarjoaman tietosuojan tason riitt盲vyydest盲 mit盲t枚itiin Schrems II -oikeustapauksen seurauksena, koska pel盲ttiin, ett盲 EU:n kansalaiset eiv盲t olleet riitt盲v盲n hyvin suojattuja EU:n ja Yhdysvaltojen v盲lisess盲 tietojenvaihdossa. Parlamentti arvosteli t盲ll枚in sit盲, ett盲 komissio oli asettanut suhteet Yhdysvaltoihin EU:n kansalaisten etujen edelle ja ett盲 se oli j盲tt盲nyt n盲in EU:n oikeuden puolustamisen yksitt盲isten kansalaisten teht盲v盲ksi[2]. Vaikka parlamentti oli esitt盲nyt t盲llaista kritiikki盲 ja antanut viel盲 toisen 辫盲盲迟枚蝉濒补耻蝉别濒尘补苍, jossa se totesi, ett盲 EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehys ei luo olennaisilta osin vastaavaa tietosuojan tasoa, komissio hyv盲ksyi 10.听hein盲kuuta 2023 kolmannen EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehyksen tarjoaman tietosuojan tason riitt盲vyydest盲.
T盲m盲n tekstin on laatinut Euroopan parlamentin kansalaisoikeuksien sek盲 perussopimus-, ty枚j盲rjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikk枚.
听
Pablo Abril Marti / Mariusz Maciejewski