Ϸվ

Euroopan unionin tuomioistuin

Euroopan unionin tuomioistuin on yksi unionin seitsemästä toimielimestä. Se muodostuu kahdesta osasta: ja . Euroopan unionin tuomioistuin käyttää unionissa tuomiovaltaa. Se huolehtii unionin primaarioikeuden ja johdetun oikeuden oikeasta tulkinnasta ja soveltamisesta EU:n alueella. Tuomioistuin valvoo myös EU:n toimielinten säädösten laillisuutta ja tekee ratkaisuja siitä, noudattavatko jäsenvaltiot primaarioikeuden ja johdetun oikeuden velvoitteita. Tuomioistuin tulkitsee lisäksi unionin oikeutta kansallisten tuomioistuinten pyynnöstä.

Unionin tuomioistuin

A. Oikeusperusta

  • (SEU) 19artikla, (SEUT) 251–281artikla ja Euratomin perustamissopimuksen 136artikla sekä
  • EU:n talousarvio (pääluokka4)

B. Kokoonpano ja perussääntö

1. Kokoonpano

a. Tuomareiden ja julkisasiamiesten lukumäärä (SEU:n 19 artikla ja SEUT:n 252 artikla)

Unionin tuomioistuimessa on yksi tuomari jäsenvaltiota kohden (27). Unionin tuomioistuinta avustaa 11 julkisasiamiestä. Tuomarit valitsevat keskuudestaan presidentin ja varapresidentin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.

b. Kelpoisuusvaatimukset (SEU:n 19artikla ja SEUT:n 253artikla)

  • tuomareiden ja julkisasiamiesten on täytettävä kotimaassaan korkeimpien tuomarin virkojen kelpoisuusvaatimukset tai oltava tunnetusti päteviä lainoppineita
  • heidän riippumattomuutensa on oltava kiistaton.

c. ٳäԱٳٱ (SEUT:n 253artikla)

Jäsenvaltioiden hallitusten edustajat aloittavat tuomareiden ja julkisasiamiesten nimittämismenettelyn, kun näiden toimikausi on päättymässä. Heidät nimitetään yhteisellä sopimuksella sen jälkeen, kun on kuultu komiteaa, joka antaa lausunnon ehdolla olevien henkilöiden soveltuvuudesta (SEUT:n255 artikla).

2. Toimen luonne

a. Toimikauden kesto (SEUT:n 253artikla ja perussääntö)

Toimikausi kestää kuusi vuotta. Puolet tuomareista ja julkisasiamiehistä vaihtuu joka kolmas vuosi. Toimikautensa päättävä tuomari tai julkisasiamies voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

b. Erioikeudet ja vapaudet (perussääntö)

Tuomareilla ja julkisasiamiehillä on lainkäytöllinen koskemattomuus. Heidän koskemattomuutensa jatkuu heidän tehtävänsä päätyttyä heidän virassaan suorittamiensa toimien osalta. Heidät voidaan vapauttaa tehtävästään vain unionin tuomioistuimen yksimielisellä päätöksellä.

c. Velvollisuudet (perussääntö)

Tuomarit ja julkisasiamiehet

  • vannovat valan (riippumattomuus, puolueettomuus ja salassapito) ennen tehtävään ryhtymistä
  • eivät saa olla poliittisessa tai hallinnollisessa toimessa eivätkä harjoittaa mitään ammattitoimintaa
  • antavat vakuutuksen siitä, että he kunnioittavat tehtävästään johtuvia velvollisuuksia.

C. Organisaatio ja toiminta (SEUT:n 253artikla ja perussääntö)

1. Sisäinen organisaatio

Perussäännöstä määrätään perussopimuksiin liitetyssä erillisessä pöytäkirjassa (SEUT:n 281artikla). Tuomarit valitsevat keskuudestaan presidentin ja varapresidentin kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi (pöytäkirja N:o3, 9aartikla). Presidentti johtaa unionin tuomioistuimen toimintaa ja on puheenjohtajana istunnoissa ja päätösneuvotteluissa täysistunnossa ja suuressa jaostossa. Unionin tuomioistuin nimittää kirjaajansa. Kirjaaja on toimielimen pääsihteeri ja hallinnoi sen yksiköitä unionin tuomioistuimen presidentin alaisuudessa.

2. Toiminta

Unionin tuomioistuin vahvistaa ٲöäٲԲä. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston määräenemmistöllä antama hyväksyntä. Unionin tuomioistuin voi kokoontua täysistunnossa (27tuomaria), suuressa jaostossa (15tuomaria) tai kolmen tai viiden tuomarin jaostoissa. Toimielintä rahoitetaan EU:n talousarviosta, jossa sillä on oma pääluokkansa (pääluokka4).

D. Saavutukset

Unionin tuomioistuin on osoittautunut liikkeellepanevaksi voimaksi Euroopan yhdentymiskehityksessä.

1. Yleisesti

Asiassa Costa vastaan Enel 15.heinäkuuta 1964 annetulla tuomiolla oli perustavanlaatuinen merkitys siinä, että yhteisön oikeus miellettiin itsenäiseksi, kansalliseen lainsäädäntöön nähden ensisijaiseksi oikeusjärjestykseksi, sillä siinä vahvistettiin periaate unionin oikeuden ensisijaisuudesta[1]. Asiassa Van Gend & Loos 5.helmikuuta 1963 annetussa tuomiossa taas vakiinnutettiin periaate, että yhteisön oikeutta voidaan soveltaa suoraan jäsenvaltioiden tuomioistuimissa. Ihmisoikeuksien suojan kannalta merkittävistä päätöksistä on syytä mainita asiassa Nold 14.toukokuuta 1974 annettu tuomio, jossa tuomioistuin totesi perusihmisoikeuksien olevan olennainen osa yleisiä oikeusperiaatteita, joiden noudattamisen se varmistaa (4.1.2).

2. Erityistapaukset

  • Sijoittautumisoikeus: Asiassa Royer 8. huhtikuuta 1976 annetussa tuomiossa vahvistettiin, että jäsenvaltion kansalaisen oikeus oleskella toisessa jäsenvaltiossa on vastaanottovaltion myöntämästä oleskeluluvasta riippumaton oikeus.
  • Tavaroiden vapaa liikkuvuus: Cassis de Dijon -tapauksessa 20.helmikuuta1979 annetun tuomion mukaan jossakin jäsenvaltiossa laillisesti valmistettu ja kaupan pidetty tuote on periaatteessa voitava tuoda markkinoille missä tahansa muussa jäsenvaltiossa.
  • Yhteisön ulkopuolinen toimivalta: Asiassa komissio vastaan neuvosto eli nk. ERTA-tapauksessa (eurooppalainen sopimus kansainvälisessä maantieliikenteessä toimivien ajoneuvojen miehistöjen työstä) 31.maaliskuuta 1971 annetussa tuomiossa tunnustettiin yhteisön oikeus tehdä kansainvälisiä sopimuksia aloilla, joilla sovelletaan yhteisön säännöksiä.
  • Viimeaikaisissa tuomioissa on asetettu korvausvelvollisuus jäsenvaltioille, jotka ovat laiminlyöneet direktiivien saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä tai eivät ole tehneet sitä asetetussa määräajassa.
  • Sosiaaliturvan ja kilpailusääntöjen alalla on annettu useita tuomioita.
  • Sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan kannalta merkittävää oikeuskäytäntöä on annettu asioissa, joissa jäsenvaltio on rikkonut unionin oikeutta.
  • Tietosuoja: Safe harbor -periaatteista annetussa tuomiossa (2015) ja EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä Privacy Shield -järjestelystä annetussa tuomiossa (2020) mitätöitiin Yhdysvalloissa EU:n lainsäädännön perusperiaatteiden suojaamiseksi ja tiukkojen tietosuojavaatimusten varmistamiseksi.

Unionin tuomioistuimen suurimpiin ansioihin on luettava sen periaatteen vakiinnuttaminen, ettei perussopimuksia pidä tulkita jäykästi vaan ottaen huomioon yhdentymisen etenemisasteen ja perussopimuksissa asetetut tavoitteet. Tämän periaatteen ansiosta EU on voinut antaa lainsäädäntöä myös tietyillä sellaisilla aloilla, joista perussopimuksissa ei ole erityisiä määräyksiä, kuten saastumisen torjunta. Niinpä asiassa C-176/03 13.syyskuuta 2005 annetussa tuomiossa vahvistettiin EU:n oikeus toteuttaa rikosoikeuteen liittyviä toimenpiteitä, jos ne katsotaan ”tarpeellisiksi” ympäristönsuojelua koskevan tavoitteen saavuttamiseksi.

Vuonna 2022 unionin tuomioistuimessa pantiin vireille 806asiaa, muun muassa 546ennakkoratkaisumenettelyä, 37suoraa kannetta ja 209muutoksenhakua unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuihin. Ratkaistua saatiin 808asiaa, muun muassa 564ennakkoratkaisumenettelyä, 36suoraa kannetta ja 196muutoksenhakua yleisen tuomioistuimen ratkaisuihin. Eniten hakemuksia saatiin Saksasta (98), Italiasta (63), Bulgariasta (43) ja Espanjasta (41). Menettely kesti keskimäärin 16,4 kuukautta[2]. Kaikkiaan 1111 tapausta oli vireillä 31.joulukuuta 2022.

Unionin yleinen tuomioistuin

A. Oikeusperusta

SEUT:n 254–257artikla, Euratomin perustamissopimuksen 40artikla ja perussopimuksiin liitetty pöytäkirja N:o3 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä (IVosasto)

B. Kokoonpano ja perussääntö (SEUT:n 254artikla)

1. Kokoonpano

a. Tuomarien ja julkisasiamiesten lukumäärä (SEU:n 19artikla ja SEUT:n 254artikla)

SEUT:n 254 artiklassa määrätään, että tuomareiden määrä vahvistetaan perussäännössä. määrätään, että unionin yleisessä tuomioistuimessa on kaksi tuomaria jäsenvaltiota kohden (nykyisin 54). Tuomarit nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella sen jälkeen, kun on kuultu komiteaa, joka antaa lausunnon ehdolla olevien henkilöiden soveltuvuudesta tuomarin tehtäviin. Heidän toimikautensa on kuusi vuotta, ja se voidaan uusia. Tuomareita voidaan pyytää hoitamaan julkisasiamiehen tehtäviä, sillä toisin kuin unionin tuomioistuimella, unionin yleisellä tuomioistuimella ei ole pysyviä julkisasiamiehiä.

b. Kelpoisuusvaatimukset

Sama kuin unionin tuomioistuimessa (SEU:n 19artikla). Unionin yleiseen tuomioistuimeen nimitettävien ehdokkaiden on oltava päteviä korkeaan tuomarin virkaan.

c. ٳäԱٳٱ

Sama kuin unionin tuomioistuimessa.

2. Toimen luonne

Sama kuin unionin tuomioistuimessa.

C. Organisaatio ja toiminta

Tuomarit valitsevat keskuudestaan presidentin kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja nimittävät kirjaajansa kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Unionin yleinen tuomioistuin käyttää kuitenkin hallinto- ja kielivaatimustensa täyttämiseksi unionin tuomioistuimen palveluja.

Unionin yleinen tuomioistuin vahvistaa yhteisymmärryksessä unionin tuomioistuimen kanssa (SEUT:n 254 artiklan 5 kohta). Se kokoontuu kolmen tai viiden tuomarin jaostoissa. Se voi kokoontua täysistunnossa, suuressa jaostossa ja yhden tuomarin kokoonpanossa. Yli 80prosenttia unionin yleisessä tuomioistuimessa nostetuista kanteista käsitellään kolmen tuomarin jaostossa.

Pöytäkirjaan N:o3 äskettäin tehdyn muutoksen (49a artikla) mukaan unionin yleistä tuomioistuinta avustaa samalla tavoin kuin unionin tuomioistuintakin yksi tai useampi julkisasiamies ennakkoratkaisupyyntöjen käsittelyssä. Sen vuoksi unionin yleisen tuomioistuimen tuomarit valitsevat keskuudestaan yhden tai useamman julkisasiamiehen kolmen vuoden toimikaudeksi (mahdollista valita kerran uudelleen).

Äskettäin (huhtikuussa2023) tehdyissä työjärjestyksen muutoksissa sallitaan videoneuvottelun käyttö istuntojen aikana (työjärjestyksen 107a artikla). Muutoksilla otettiin lisäksi käyttöön ”pilottiasian” käsite (työjärjestyksen 71a artikla). Jos asioissa tulee esiin sama oikeuskysymys ja vaaditut edellytykset täyttyvät, yksi asioista voidaan määrittää pilottiasiaksi ja muiden asioiden käsittelyä lykätä.

Unionin yleinen tuomioistuin voi käsitellä ensimmäisenä oikeusasteena pääasiassa suoria kanteita, joita luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt (jos asia koskee heitä suoraan ja erikseen) ja jäsenvaltiot nostavat unionin toimielimiä, elimiä, toimistoja ja virastoja vastaan, sekä suoria kanteita, jotka koskevat toimielinten tai niiden henkilöstön aiheuttamien vahinkojen korvaamista. Yleisen tuomioistuimen ratkaisuihin voidaan hakea muutosta unionin tuomioistuimessa ainoastaan laintulkintaa koskevissa kysymyksissä. Keskimäärin noin 30prosenttia unionin yleisen tuomioistuimen päätöksistä riitautetaan.

Parlamentti ja neuvosto voivat perustaa unionin yleisen tuomioistuimen yhteyteen erityistuomioistuimia, joiden tehtävänä on ratkaista ensimmäisenä oikeusasteena tietynlaiset erityisissä asioissa nostetut kanteet. Parlamentti ja neuvosto perustavat nämä tuomioistuimet tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

Vuonna2022 unionin yleisessä tuomioistuimessa pantiin vireille 904asiaa, joista saatiin ratkaistua 858. Ratkaistuista asioista 792 oli suoria kanteita (niistä 270koski teollis- ja tekijänoikeuksia, 76 valtiontukea ja kilpailua, 66EU:n virkamieskuntaa ja 380 muita asioita). Asianosainen, joka ei kykene suorittamaan oikeudenkäynnistä aiheutuvia kuluja, voi hakea maksutonta oikeusapua (54 tapausta vuonna 2022). Menettely kesti keskimäärin 16,2 kuukautta. Kaikkiaan 1474 tapausta oli vireillä 31. joulukuuta 2022[3].

Entinen Euroopan unionin virkamiestuomioistuin

Vuonna 2004 perustetulla Euroopan unionin virkamiestuomioistuimella oli toimivalta ratkaista unionin toimielinten ja niiden henkilöstön väliset riita-asiat, jotka eivät kuuluneet kansallisen tuomioistuimen toimivaltaan. Virkamiestuomioistuin lakkautettiin 1.syyskuuta 2016 unionin tuomioistuimen tuomareiden kokonaismäärän lisäämisen yhteydessä ja yhdistettiin unionin yleiseen tuomioistuimeen . Asiat, jotka olivat vireillä virkamiestuomioistuimessa 31.elokuuta 2016, siirrettiin unionin yleiseen tuomioistuimeen 1.syyskuuta 2016 alkaen. Niiden käsittelyä jatketaan unionin yleisessä tuomioistuimessa siitä, mihin käsittely oli edennyt kyseisenä päivänä, ja entisen virkamiestuomioistuimen näissä asioissa toteuttamat oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvät toimenpiteet jäävät voimaan.

Euroopan parlamentin rooli

Parlamentti nosti Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden johdosta toteutettavia terveyttä koskevia toimenpiteitä käsitelleen lainsäädäntömenettelyn yhteydessä kanteen, josta tuomioistuin teki ratkaisun vuonna1990. Kyseisestä tuomiosta alkaen tuomioistuin on tunnustanut parlamentin oikeuden nostaa kumoamiskanteita voidakseen turvata oikeutensa lainsäädäntömenettelyssä.

SEUT:n 257 artiklan mukaan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen perustaa unionin yleisen tuomioistuimen yhteyteen erityistuomioistuimia, joiden tehtävänä on ratkaista ensimmäisenä oikeusasteena tietynlaiset erityisissä asioissa nostetut kanteet. Parlamentti ja neuvosto antavat asetukset joko komission ehdotuksesta ja unionin tuomioistuinta kuultuaan tai unionin tuomioistuimen pyynnöstä ja komissiota kuultuaan.

SEUT:n 281 artiklan mukaan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen muuttaa . Tämä tehdään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen muodossa. Esimerkkinä menettelystä, johon parlamentti osallistuu, on 30. marraskuuta 2022 esitetty tuomioistuimen oma ehdotus perussääntönsä muuttamisesta.

Parlamentti on yksi niistä SEUT:n 263artiklassa mainituista toimielimistä, joilla on oikeus nostaa kanne unionin tuomioistuimessa.

Parlamentti voi SEUT:n 218 artiklan 11 kohdan mukaisesti pyytää unionin tuomioistuimen lausunnon siitä, onko suunniteltu kansainvälinen sopimus sopusoinnussa perussopimusten kanssa. Jos unionin tuomioistuimen lausunto on kielteinen, suunniteltu sopimus ei voi tulla voimaan, ellei sitä ole muutettu tai perussopimuksia tarkistettu. Esimerkiksi heinäkuussa 2019 parlamentti pyysi oikeudellista lausuntoa siitä, ovatko ehdotukset EU:n liittymisestä Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus) sopusoinnussa perussopimusten kanssa ().

Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen seitsenhenkinen komitea, jonka jäsenistä yhtä ehdottaa parlamentti täysistunnossa annettavalla , arvioi tuomarin ja julkisasiamiehen tehtäviin ehdolla olevia henkilöitä (SEUT:n 255artiklan 2 kohta ja Euroopan parlamentin työjärjestyksen 128 artikla).

Unionin tuomioistuin toimitti 21.joulukuuta 2020 asetuksen (EU, Euratom) 2015/2422 3artiklan 1kohdan mukaisesti ulkopuolisen konsultin laatiman . Asetuksen (EU, Euratom) 2015/2422 3artiklan 1kohdan mukaisesti kertomuksessa keskityttiin erityisesti käsittelemään unionin yleisen tuomioistuimen tehokkuutta, tuomareiden määrän lisäämisen 56:een tarpeellisuutta ja vaikuttavuutta, resurssien käyttöä ja vaikuttavuutta sekä uusien erityisjaostojen perustamista ja/tai muita rakenteellisia muutoksia.

Parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi 19.syyskuuta 2023 پԳöܴDzԲԴǰ. Sen tarkoituksena oli siirtää ennakkoratkaisuvalta tietyillä aloilla unionin tuomioistuimelta unionin yleiselle tuomioistuimelle. Lisäksi sillä haluttiin ulottaa vaatimus, jonka mukaan valitukseen on saatava lupa, koskemaan valituksia unionin yleisen tuomioistuimen tietyistä päätöksistä. Neuvosto hyväksyi säädöksen 11.huhtikuuta 2024 parlamentin ensimmäisen käsittelyn jälkeen. Sovittuun tekstiin sisältyy säännöksiä, joiden mukaan unionin yleinen tuomioistuin valitsee pysyviä julkisasiamiehiä kolmen vuoden toimikaudeksi.

[1]Ziller, J., La primauté du droit de l’Union européenne, Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosasto, kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikkö, Euroopan parlamentti, toukokuu 2022.
[2].
[3] 2022.

Alexandru-George Moș / Udo Bux / Mariusz Maciejewski