Kansanterveyden parantaminen: tietoa EU:n toimista
EU parantaa kansanterveyttä antamalla rahoitusta ja säätämällä lakeja monista eri aiheista, kuten elintarvikkeista, taudeista ja ilmanpuhtaudesta.
äܱٳٱ
- Miksi EU-tason terveyspolitiikkaa tarvitaan
- Koronavirus
- Vahvistettu EU:n terveysohjelma
- Lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet
- Terveydenhuolto ulkomailla oltaessa
- Terveyden puolesta ja sairauksia vastaan
- Puhtaampi ilma, puhtaampi vesi
- Turvalliset elintarvikkeet
- Terveelliset työympäristöt
- Osallistava yhteiskunta
Miksi EU-tason terveyspolitiikkaa tarvitaan
Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan järjestäminen ja tarjoaminen ovat ensisijaisesti kansallisten viranomaisten vastuulla. EU:n tehtävänä on täydentää ja tukea jäsenmaita eurooppalaisten terveyden parantamisessa, terveyserojen vähentämisessä ja siirtymisessä kohti sosiaalisempaa Eurooppaa.
Työmarkkinoiden kehitys sekä ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla edellyttävät kansanterveyskysymysten koordinointia. EU:n kansanterveyspolitiikan avulla maat ovat pystyneet yhdistämään resurssinsa ja puuttumaan yhteisiin haasteisiin. Niitä ovat muun muassa mikrobilääkeresistenssi, ehkäistävissä olevat krooniset sairaudet ja väestön ikääntyminen.
Kaikissa unionin politiikoissa ja toiminnoissa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu
EU antaa suosituksia, ja sillä on lakeja ja standardeja, joilla suojellaan ihmisiä. Ne kattavat terveystuotteet ja -palvelut (kuten lääkkeet, lääkinnälliset laitteet, sähköiset terveyspalvelut) sekä potilaat (säännöt potilaiden oikeuksista rajatylittävässä terveydenhuollossa).
Koronavirus
EU teki koronakriisin aikana yhteistyötä jäsenmaiden kanssa vahvistaakseen kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja rajoittaakseen viruksen leviämistä. Se varmisti henkilönsuojainten ja lääkintätarvikkeiden tarjonnan kaikkialla Euroopassa, otti käyttöön resursseja sekä tuki tehokkaita hoitoja koskevaa tutkimusta ja innovointia. Se myös koordinoi matkustamiseen liittyviä vaatimuksia ja valvoi rokotteiden käyttöönottoa.
Etätyö aiheutti pandemian aikana työntekijöille monia haasteita, liittyen muun muassa työajan järjestämiseen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ja hyvinvointiin. Naisten oikeuksia käsittelevän valiokunnan teettämän tutkimuksen mukaan työ- ja perhe-elämän tasapainottamiseen liittyvät paineet aiheuttivat ahdistusta erityisesti naisille.
Vahvistettu EU:n terveysohjelma
Terveyspolitiikkaa rahoitetaan . Sillä kannustetaan yhteistyöhön ja edistetään hyvän terveyden ja terveydenhuollon strategioita.
Koronaviruspandemia on osoittanut, että EU-maiden on parannettava yhteistyötä ja koordinointia kriisiaikoina. Euroopan parlamentin jäsenet antoivat talouden elvytyssuunnitelmaa koskevan ääöܲ, jossa he vaativat uuden erillisen eurooppalaisen terveysohjelman perustamista.
Vastauksena parlamentin pyyntöön komissio ehdotti uutta EU:n terveysohjelmaa nimeltä EU4Health, jonka parlamentti hyväksyi maaliskuussa 2021. Ohjelman 5,1 miljardin euron määrärahoilla pyritään korjaamaan pandemian paljastamia puutteita ja parantamaan EU:n kriisinhallintavalmiuksia. Lisäksi halutaan edistää innovointia ja investointeja terveydenhuoltoalalla.
Uudessa keskitytään kolmeen painopisteeseen:
- kansalaisten suojeleminen vakavilta rajatylittäviltä terveysuhilta
- ää ja lääkintätarvikkeiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus
- terveydenhuoltojärjestelmien ja terveydenhuollon työvoiman vahvistaminen.
Muita terveysasioihin tarkoitettuja varoja myönnetään , Euroopan sosiaalirahasto plussan, ja kautta.
Lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet
EU sääntelee ää hyväksymistä ja luokittelua kautta. Kyseessä on , kansallisten sääntelyviranomaisten ja Euroopan komission välinen kumppanuus. Hyväksyttyjen tuotteiden turvallisuutta seurataan myös markkinoille saattamisen jälkeen.
Tammikuussa 2022 parlamentti hyväksyi neuvoston kanssa tehdyn sopimuksen, joka koskee EU:n lääkealan sääntelyviranomaisen toimivallan lisäämistä. Tämä voi parantaa kriisivalmiutta ja kriisinhallintaa, kun on kyse lääkkeistä ja lääkinnällisistä laitteista.
EU:ssa on erityisiä sääntöjä, jotka koskevat lapsille tarkoitettuja lääkkeitä, harvinaisia sairauksia, pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettäviä valmisteita ja kliinisiä tutkimuksia. EU:lla on myös sääntöjä, joilla torjutaan lääkeväärennöksiä ja varmistetaan lääkekaupan valvonta.
Marraskuun 2021 täysistunnossa Euroopan parlamentti esitti joukon suosituksia, joilla päivitetään EU:n lääkelainsäädäntöä. Parlamentin jäsenet vaativat kohtuuhintaisia lääkkeitä, lääkepulan ehkäisemistä ja ilmastoneutraalia teollisuutta.
Parlamentin jäsenet hyväksyivät vuonna 2017 säännöt, jotka koskevat lääkinnällisiä laitteita ja in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita, kuten sydänventtiilejä tai laboratoriotarvikkeita. Tarkoituksena on pysyä tieteen kehityksen tasalla, parantaa turvallisuutta ja varmistaa parempi avoimuus.
ää첹ԲԲ käyttöä koskevat säännöt vaihtelevat suuresti EU-maiden välillä. Parlamentti vaati siksi vuonna 2019 EU:n laajuista lähestymistapaa ja asianmukaisesti rahoitettua tieteellistä tutkimusta.
Terveydenhuolto ulkomailla oltaessa
Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla varmistetaan, että EU:ssa asuvat voivat saada lääketieteellisesti välttämätöntä, julkista terveydenhuoltoa tilapäisen oleskelun aikana – olipa kyse työmatkasta, lomasta tai opiskelusta ulkomailla – kaikissa EU-maissa sekä Islannissa, Liechtensteinissa, Norjassa ja Sveitsissä. Tarpeellista terveydenhuoltoa olisi tarjottava ja samaan hintaan (joissakin maissa maksutta) kuin
kyseisessä maassa vakuutetuille henkilöille.
Terveyden puolesta ja sairauksia vastaan
EU pyrkii edistämään terveyttä ja ehkäisemään sairauksia esimerkiksi syövän, mielenterveyden ja harvinaisten sairauksien alalla. Se myös tiedottaa sairauksista kautta.
Parlamentti hyväksyi lokakuussa 2022. Keskus saa paremmat edellytykset tukea EU-maita tartuntatautiuhkien ehkäisemisessä ja torjunnassa.
Parlamentin jäsenet hyväksyivät samaan aikaan myös rajatylittäviä vakavia terveysuhkia koskevan uuden kehyksen, jonka avulla EU voi paremmin ennakoida tulevia terveyskriisejä ja reagoida niihin. Nämä uudet toimenpiteet ovat ensimmäisiä askelia kohti Euroopan terveysunionia, joka perustuu koronapandemiasta saatuihin kokemuksiin.
öä
öäԳٴǰܲԳٲ on aina ollut EU:n prioriteetti. EU investoi varoja tutkimushankkeisiin ja koulutusohjelmiin, hyväksyy lainsäädäntöä ja täydentää jäsenmaiden toimia jakamalla tietoja ja parhaita käytäntöjä. Euroopan komissio esitti helmikuussa 2021 kunnianhimoisen toimintasuunnitelman nimeltään .
Tupakka
Tupakointi aiheuttaa EU:ssa vuosittain lähes . Päivitetyllä EU:n pyritään vähentämään tupakkatuotteiden houkuttelevuutta nuorille. Direktiiviä alettiin soveltaa vuonna 2016. Neuvosto antoi vuonna 2009 suosituksen savuttomista ympäristöistä. Siinä kehotetaan EU-maita suojelemaan ihmisiä tupakansavulle altistumiselta julkisilla paikoilla ja työpaikalla.
Harvinaiset sairaudet
Noin 30 miljoonaa eurooppalaista sairastaa harvinaisia ja monitekijäisiä sairauksia. EU perusti vuonna 2017 diagnoosien ja hoitojen tueksi. Nykyiset 24 virtuaaliverkostoa kokoavat yhteen eri maiden asiantuntijoita, jotka työskentelevät esimerkiksi potilasturvallisuuden tai mikrobilääkeresistenssin ehkäisyn parissa.
ѾDzääٱԲ
ѾDzääٱԲ on kasvussa. Se johtuu antibioottien liikakäytöstä, ää epäasianmukaisesta hävittämisestä tai siitä, ettei uusia aineita kehitetä riittävästi. Se aiheuttaa EU:ssa noin . EU laati vuonna 2017 toimintasuunnitelman mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. Sillä pyritään lisäämään tietoisuutta ja parantamaan hygieniaa sekä edistämään tutkimusta. Vuonna 2018 hyväksyttiin uusi äԱäää koskeva asetus, jolla pyritään hillitsemään antibioottien käyttöä maataloudessa ja pysäyttämään lääkkeille resistenssien mikro-organismien leviäminen eläimistä ihmisiin.
EU:n neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2023 suosituksen, joka kannustaa ihmisten ja eläinten hoidossa.
Rokotteet
Riittämättömän rokotuskattavuuden vuoksi useissa EU-maissa esiintyy rokotteilla ehkäistävissä olevia tauteja, kuten tuhkarokkoa. Parlamentin jäsenet hyväksyivät vuonna 2018 ääöܲ, jossa vaaditaan yhdenmukaisempaa rokotusaikataulua koko Eurooppaan, rokotteiden tuotannon avoimuutta ja yhteishankintoja hintojen alentamiseksi.
Mielenterveys
Euroopan parlamentti on jo pitkään korostanut henkisen hyvinvoinnin merkitystä. Heinäkuussa 2020 parlamentti tunnusti mielenterveyden perusihmisoikeudeksi ja kehotti laatimaan mielenterveyttä koskevan EU:n toimintasuunnitelman. Joulukuussa 2023 hyväksymässään päätöslauselmassa mepit kehottivat EU-maita parantamaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta sekä torjumaan aiheeseen liittyvää stigmaa, syrjäytymistä ja syrjintää.
Vuonna 2021 parlamentin jäsenet vaativat oikeutta olla tavoittamattomissa työajan ulkopuolella.
Puhtaampi ilma, puhtaampi vesi
Huono ilmanlaatu on merkittävin ympäristösyistä johtuvien ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja Euroopassa. EU on 1970-luvun alusta lähtien pyrkinyt rajoittamaan haitallisten aineiden ääöä. Vuonna 2016 hyväksyttiin uusi direktiivi, jossa asetetaan tiukemmat kansalliset päästörajat keskeisille ilmaa saastuttaville aineille, kuten typen oksideille. Tarkoituksena oli puolittaa niiden terveysvaikutukset vuoteen 2005 verrattuna.
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU asetti tavoitteen vähentää ilman, veden ja maaperän saasteita vuoteen 2050 mennessä tasolle, joka ei ole haitallinen terveydelle ja ekosysteemeille. Huhtikuussa 2024 parlamentti hyväksyi uusia sääntöjä, joilla halutaan parantaa ilmanlaatua EU:ssa ja asetetaan tiukempia rajoja joillekin saasteille.
suojellaan EU:n vesiä. Se koskee kaikkia pohja- ja pintavesiä, kuten jokia, järviä ja rannikkovesiä.
Eri laeilla säädellään erilaisia vesistöjä. Syyskuussa 2023 parlamentti hyväksyi kantansa pohja- ja pintavesien suojelemiseksi saastumiselta. Jäteveden käsittelyä ja uudelleenkäyttöä koskevat säännöt puolestaan hyväksyttiin huhtikuun 2024 täysistunnossa.
EU-maat valvovat uimavesien bakteeripitoisuutta uimavesidirektiivin avulla. Joulukuussa 2020 parlamentti hyväksyi lisäksi juomavesidirektiivin päivityksen parantaakseen edelleen juomaveden laatua ja saatavuutta. Lisäksi se haluaa vähentää pullotetun veden kulutuksesta aiheutuvaa jätettä.
Turvalliset elintarvikkeet
EU:n säännöt takaavat korkean turvallisuustason elintarvikkeiden tuotanto- ja jakeluprosessin kaikissa vaiheissa. Vuonna 2017 elintarvikeketjun kaikilla tasoilla tehtäviä virallisia tarkastuksia tiukennettiin.
Erityiset hygieniasäännöt koskevat seuraavia:
- eläinperäiset elintarvikkeet
- elintarvikkeiden saastuminen (enimmäismäärät nitraattien, raskasmetallien tai dioksiinien kaltaisille vieraille aineille)
- uuselintarvikkeet (jotka on valmistettu mikro-organismeista tai joilla on uusi perusmolekyylirakenne)
- elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit (kuten pakkausmateriaalit ja astiat).
EU:lla on myös tiukat oikeudelliset puitteet rehuissa ja elintarvikkeissa käytettävien muuntogeenisten organismien viljelylle ja kaupan pitämiselle. Kahden viime vuosikymmenen aikana kasvinjalostustekniikat ovat kehittyneet merkittävästi, ja heinäkuussa 2023 Euroopan komissio esitti uutta asetusta sääntelemään tietyin uusin genomitekniikoin jalostettuja kasveja. Parlamentti hyväksyi kantansa esitykseen helmikuussa 2024.
Vuonna 2019 parlamentin jäsenet ehdottivat mietintöä siitä, miten torjunta-aineiden kestävää käyttöä voitaisiin parantaa. He myös kannattivat parlamentin erityisvaliokunnan mietintöä, jossa vaadittiin avoimempia lupamenettelyjä.
Yhä useammat kuluttajat ostavat luomuelintarvikkeita, ja EU päivitti siksi vuonna 2018 luonnonmukaista maataloutta koskevia sääntöjään. Tavoitteena on tiukentaa valvontaa ja ehkäistä saastumista entistä enemmän.
Euroopan komissio ehdotti toukokuussa 2020 uutta EU:n kestävän ruoantuotannon strategiaa, jolla pyritään varmistamaan turvalliset, ravitsevat ja terveelliset elintarvikkeet.
Terveelliset työympäristöt
EU:n lainsäädännössä vahvistetaan terveyttä ja turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, joilla työntekijöitä suojellaan työpaikalla. Samalla jäsenmaille annetaan kuitenkin mahdollisuus soveltaa tiukempia säännöksiä. Laitteiden käytöstä sekä raskaana olevien ja nuorten työntekijöiden suojelusta on annettu erityissäännöksiä.
Parlamentin jäsenet äänestivät 17. helmikuuta 2022 sen puolesta, että haitallisten aineiden rajoittamista työpaikalla koskevia EU:n sääntöjä päivitetään, jotta voidaan vähentää entisestään työntekijöiden sairastumisriskiä. Karsinogeenejä ja mutageenejä työssä koskevan direktiivin soveltamisalaa laajennetaan uusilla säännöillä siten, että se kattaa lisääntymisterveydelle haitalliset aineet.
Euroopan työvoiman ikääntyminen ja eläkeiän nousu luovat haasteita terveydenhuoltojärjestelmälle. Euroopan parlamentin jäsenet hyväksyivät vuonna 2018 toimenpiteitä, joiden ansiosta vammoista tai kroonisista terveysongelmista kärsivät työntekijät pysyvät työelämässä palaavat takaisin työelämään. Tämä toteutetaan mukauttamalla työpaikkoja taitojen kehittämisohjelmien avulla, varmistamalla joustavat työolot ja tukemalla työntekijöitä, myös valmennuksen avulla ja tarjoamalla psykologin tai terapeutin palveluita.
Osallistava yhteiskunta
Vuonna 2019 parlamentti hyväksyi esteettömyyttä koskevan eurooppalaisen säädöksen, jotta voidaan varmistaa vammaisten henkilöiden täysipainoinen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan. Uusilla säännöillä pyritään varmistamaan, että päivittäistuotteet ja keskeiset palvelut ovat ikääntyneiden ja vammaisten saatavilla kaikkialla EU:ssa. Esimerkkeinä mainittakoon älypuhelimet, tietokoneet, sähköiset kirjat, lipunmyynti, lähtöselvitysautomaatit ja pankkiautomaatit.
Kesäkuussa 2020 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti vaati uutta, kattavaa ja kunnianhimoista EU:n vammaisstrategiaa vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Strategian avulla vammaisten henkilöiden oikeudet otetaan huomioon kaikissa toimintapolitiikoissa ja kaikilla aloilla sekä varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet saada terveydenhuoltoa, koulutusta, työtä ja asunto sekä käyttää julkista liikennettä. Komissio hyväksyi maaliskuussa 2021 uuden auttaakseen EU-maita parantamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia ja osallistumista.
Lue lisää EU:n sosiaalipolitiikasta