Menneiden EU-vaalien kohokohtia
Kymmenennet suorat EU-vaalit ovat pian käsillä. Alta voit lukea lisää vuosien 1979, 2004 ja 2019 vaaleista.
EU-vaalit ovat keskeinen osa EU:n demokratiaa, sillä ne antavat kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa Euroopan unionin toimintaan.
Euroopan parlamentin edeltäjä, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön yleiskokous perustettiin jo vuonna 1952, mutta sillä ei ollut lainsäädäntövaltaa. Ajan myötä sen merkitys kuitenkin kasvoi, ja vuoteen 1979 parlamentista oli tullut jo vaikutusvaltainen. EU:n vaalilaki hyväksyttiin vuonna 1976, minkä seurauksena Euroopan parlamentin jäsenet alettiin valita suorilla vaaleilla. Tätä ennen kansalliset parlamentit nimesivät kunkin jäsenmaan edustajat Euroopan parlamenttiin.
Kaikilla EU-vaaleilla on ollut vaikutusta Euroopan poliittiseen kehitykseen, mutta vuosien 1979, 2004 ja 2019 vaalit olivat erityisen merkitykselliset EU:n demokratiakehitykselle.
1979 - ensimmäiset suorat vaalit
Euroopan parlamentin ensimmäiset suorat vaalit pidettiin 7.-10. kesäkuuta vuonna 1979. Tuolloin Euroopan talousyhteisön kansalaiset voivat ensimmäistä kertaa äänestää suoraan edustajistaan Euroopan parlamentissa.
Vuoden 1979 vaalien kohokohdat:
- Demokraattinen virstanpylväs: suorat vaalit tekivät EU:sta demokraattisemman.
- Vaalitulos: sosialistien ryhmä sai enemmän paikkoja kuin mikään muu poliittinen ryhmä, kun taas Euroopan kansanpuolue oli toiseksi suurin ryhmä. Nämä kaksi ryhmää ovat olleet myös myöhemmissä vaaleissa suurimmat.
- Poliittisen tietoisuuden lisääntyminen: vuoden 1979 vaalit lisäsivät kansalaisten tietoisuutta EU:n toiminnasta ja heidän omasta roolistaan siihen vaikuttamisessa.
2004 - uusia jäsenmaita
Vuoden 2004 vaaleissa, jotka järjestettiin 10.-13. kesäkuuta, merkittävää oli se, että vain reilua kuukautta ennen vaaleja, 1. toukokuuta 2004, kymmenen uutta jäsenmaata liittyi EU:hun. Laajentuminen teki EU:sta suuremman ja monimuotoisemman.
Vuoden 2004 vaalien kohokohdat:
- Demokraattinen integraatio: Euroopan parlamentti edusti entistä paremmin eurooppalaista moninaisuutta kymmenen uuden jäsenmaan äänestäjien myötä.
- Vaalitulos: Euroopan kansanpuolueen ja Euroopan demokraattien ryhmä oli vaalivoittaja, mutta Euroopan sosiaalidemokraattinen puolue sai myös paljon paikkoja.
- Vaikutus: vuoden 2004 vaalit toivat yhteen vanhat ja uudet jäsenmaat osoittaen, että EU on sitoutunut yhtenäisyyteen ja demokraattisiin arvoihin.
2019 - muuttuva poliittinen tilanne
Vuoden 2019 EU-vaalit pidettiin 23.-26. toukokuuta. Näissä vaaleissa korostuivat EU:n poliittisen kentän muutos sekä kansalaisten kiinnostuksen kasvaminen, joka näkyi parhaiten äänestysprosentin kasvussa.
Vuoden 2019 vaalien kohokohdat:
- Demokraattisen osallistumisen kasvaminen: suurempi osa kansalaisista osoitti kiinnostuksensa EU-politiikkaan äänestämällä vuoden 2019 vaaleissa.
- Vaalitulos: uudemmat ryhmät, kuten Euroopan liberaalidemokraattien liitto ja Euroopan vihreät/Euroopan vapaa allianssi saivat lisää paikkoja. Euroskeptiset ja äärioikeistolaiset puolueet kasvattivat myös kannatustaan.
- Poliittinen siirtymä: vuoden 2019 vaalit johtivat moniäänisempään parlamenttiin, jossa toimiminen vaati enemmän yhteistyötä päätöksenteossa. Ilmastonmuutos, maahanmuutto ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus olivat keskeisiä aiheita.
- Brexitin vaikutus: Ison-Britannian ero EU:sta vaikutti vaaleihin, ja EU:n tulevaisuus sekä tuleva suhde Isoon-Britanniaan olivat keskeisiä teemoja vaalien alla.
Käytä ääntäsi
osoittaa, että EU on sitoutunut demokratiaan, mutta näyttää myös poliittisen edustuksen muuttuvan luonteen. Suorat vaalit ovat vahvistaneet EU:n demokraattista legitimiteettiä ja antaneet kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa unionin tulevaisuuteen.
Kymmenennet EU-vaalit pidetään 6.-9. kesäkuuta 2024 - muista !