Ϸվ

ääöܲٲ - B9-0063/2021ääöܲٲ
B9-0063/2021

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYSmaanjäristysten seurausten lieventämisestä Kroatiassa

18.1.2021-()

komission julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Valter Flego, Ondřej Knotek, Mauri Pekkarinen, Nicolae Ştefănuță, Stéphane Bijoux, Katalin Cseh
Renew-ryhmän puolesta
Mislav Kolakušić, Ivan Vilibor Sinčić

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitysRC-B9-0057/2021

ѱԱٳٱ:
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari:
B9-0063/2021
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B9-0063/2021
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

9‑0063/2021

Euroopan parlamentin päätöslauselma maanjäristysten seurausten lieventämisestä Kroatiassa

()

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 174 artiklan, 175 artiklan kolmannen kohdan ja 212 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11.marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o2012/2002[1], jota on muutettu asetuksella (EU) N:o 661/2014[2] ja asetuksella (EU) 2020/461[3],

ottaa huomioon unionin pelastuspalvelumekanismista 17.joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o1313/2013/EU[4], jota on muutettu asetuksella (EU) 2018/1475[5] ja päätöksellä (EU)2019/420[6],

ottaa huomioon 14.tammikuuta 2020 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä,

ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)N:o 1303/2013[7], jota on muutettu asetuksella (EU)2015/1839[8], asetuksella (EU) 2016/2135[9], asetuksella (EU)2017/825[10], asetuksella (EU)2017/1199[11], asetuksella (EU)2017/2305[12], asetuksella (EU, Euratom)2018/1046[13], asetuksella (EU)2018/1719[14], asetuksella(EU)2019/711[15], asetuksella (EU)2020/460[16], asetuksella (EU)2020/558[17], asetuksella (EU)2020/1041[18] ja asetuksella (EU)2020/1542[19],

ottaa huomioon hätätilanteen tuen antamisesta unionin sisällä 15.maaliskuuta 2016 annetun neuvoston asetuksen (EU)2016/369[20], jota on muutettu neuvoston asetuksella (EU)2020/521[21],

ottaa huomioon 14. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan rakennusten perusparannusaalto – ympäristöystävällisempiä rakennuksia, lisää työpaikkoja ja parempaa elämänlaatua” (),

ottaa huomioon Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta (”EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite”) 3.huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 375/2014[22], johon on tehty oikaisu 24.huhtikuuta 2014,

ottaa huomioon humanitaarisesta avusta 20.kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY)N:o1257/96[23], jota on muutettu asetuksella (EY) N:o 1882/2003[24], asetuksella (EY) N:o 219/2009[25] ja asetuksella (EU) 2019/1243[26],

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2.joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[27] ja erityisesti sen 11kohdan,

ottaa huomioon 13.lokakuuta 2020 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Kroatian ja Puolan avustamiseksi luonnonkatastrofin johdosta ja ennakkomaksujen maksamiseksi Espanjalle, Irlannille, Kreikalle, Kroatialle, Portugalille, Saksalle ja Unkarille kansanterveysuhan vuoksi (),

ottaa huomioon 30.lokakuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen neuvoston kannan vahvistamisesta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 9 varainhoitovuodeksi2020[28],

ottaa huomioon 24.marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 9/2020 varainhoitovuodeksi 2020: oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Kroatian ja Puolan avustamiseksi luonnonkatastrofin johdosta ja ennakkomaksujen maksamiseksi Espanjalle, Irlannille, Kreikalle, Kroatialle, Portugalille, Saksalle ja Unkarille kansanterveysuhan vuoksi[29],

ottaa huomioon 28.marraskuuta 2008 annetut neuvoston päätelmät pelastuspalveluvalmiuksien vahvistamisesta pelastuspalveluyksikkömalliin perustuvalla Euroopan keskinäisen avun järjestelmällä,

ottaa huomioon 14. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman maanjäristysten alueellisista vaikutuksista[30],

ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittamisesta[31],

ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2kohdan,

A.ottaa huomioon, että Kroatiassa tapahtui vuoden 2020 aikana voimakkaita, tuhoisia maanjäristyksiä, joista yksi voimakkuudeltaan 5,5 oleva järistys osui Zagrebin ja Krapina-Zagorjen maakuntien alueille 22. maaliskuuta 2020, ja kolme muuta, joiden voimakkuudet olivat 5,2, 6,4 ja 5,0, osui Sisak-Moslavinan maakunnan alueelle 28. ja 29. joulukuuta 2020 sekä 6. tammikuuta 2021; ottaa huomioon, että näiden maanjäristysten voimakkuus aiheutti vahinkoa myös järistyskeskuksen ulkopuolella;

B.ottaa huomioon, että maaliskuun maanjäristys oli Zagrebin alueella voimakkain sitten vuoden 1880 ja että se vahingoitti yli 26000:ta rakennusta, joista 1900 todettiin käyttökelvottomiksi, ja aiheutti yli 11,5 miljardin euron vahingot; ottaa huomioon, että maanjäristyksen jälkeisen kuukauden aikana sen keskuksen ympäristössä tapahtui yli 145jälkijäristystä ja muuta vavahdusta;

C.ottaa huomioon, että Zagrebin kaupunki, Zagrebin maakunta ja Krapina-Zagorjen maakunta ovat edelleen toipumassa maanjäristyksestä, jolla oli valtavat sosioekonomiset ja infrastruktuuriin kohdistuvat seuraukset ja joka jätti jälkeensä yhden kuolonuhrin, 26 loukkaantunutta ja pitkäaikaisia psykologisia vaikutuksia; ottaa huomioon, että maanjäristys vaurioitti kulttuurisesti ja historiallisesti korvaamattomia rakennuksia;

D.ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti hyväksyi marraskuussa 2020 Euroopan solidaarisuusrahastosta 683,7miljoonan euron määrärahan Zagrebissa maaliskuussa tapahtuneen maanjäristyksen jälkihoitoon;

E.ottaa huomioon, että Keski-Kroatian viimeisin maanjäristys käytännössä hävitti Petrinjan kaupungin ja teki voimakasta tuhoa läheisissä Glinan, Sisakin ja Hrvatska Kostajnican kaupungeissa ja Majske Poljanessa sekä muissa Sisak-Moslavinan maakunnan kylissä aiheuttaen taloudellisia, aineellisia ja sosioekonomisia vahinkoja, joiden kaltaisia ei ollut nähty sitten Kroatian sisällissodan; ottaa huomioon, että myös muut Zagrebin ja Karlovacin maakunnan kaupungit ja kylät kärsivät vahinkoja, jotka pakottivat kansalaiset jättämään kotinsa;

F.ottaa huomioon, että järistykset johtivat seitsemän ihmisen kuolemaan, 26ihmisen loukkaantumiseen ja yli 30000rakennuksen vahingoittumiseen ja että ne tuntuivat myös Sloveniassa, Itävallassa, Italiassa, Unkarissa, Bosniassa ja Hertsegovinassa, Serbiassa sekä jonkin verran myös Saksassa, Slovakiassa ja Tšekissä;

G.ottaa huomioon, että jälkijäristykset jatkuivat seuraavina päivinä ja että niitä tuntuu järistysalueella edelleen, ja ottaa huomioon, että tilanteen epävarmuus ja pelko mahdollisista uusista järistyksistä, joita tulee edelleen päivittäin, tuottavat ihmisille jatkuvaa huolta; ottaa huomioon, että järistysalueen rakennukset ovat edelleen vaarassa romahtaa perättäisten maanjäristysten vuoksi;

H.ottaa huomioon, että Kroatian seismologisen keskuksen mukaan järistysalueella on tapahtunut 28.joulukuuta 2020 lähtien jopa 574maanjäristystä, joiden voimakkuus oli yli 2;

I.ottaa huomioon, että järistysalueilla asuvat ihmiset elävät kovan paineen alla, sillä maanjäristykset tapahtuivat keskellä covid-19-pandemiaa, ja tämä saattaa aiheuttaa mielenterveysongelmia ja traumaperäisiä stressihäiriöitä lähitulevaisuudessa;

J.ottaa huomioon, että alue ja kaupungit kärsivät valtavia aineellisia ja taloudellisia vahinkoja ja ne tarvitsevat kiireellistä ja nopeaa jälleenrakennusta; ottaa huomioon, että maanjäristykset ovat saaneet suuren määrän katastrofialueiden asukkaita epätoivon partaalle ja aiheuttaneet erilaisia välillisiä vahinkoja ympäröivillä alueilla; ottaa huomioon, että kyseinen seutu oli jo muutenkin sosiaalisesti erittäin heikossa asemassa ja köyhä ja että äskettäisellä maanjäristyksellä on kielteisiä taloudellisia sekä sosiaalisia ja psykologisia seurauksia seudun asukkaille ja koko alueelle;

K.ottaa huomioon, että arvioiden mukaan noin 90 prosenttia Petrinjan taloista joudutaan purkamaan; ottaa huomioon, että Glinan ympärillä sijaitsevat pienemmät paikkakunnat ja kylät, esimerkiksi Majske Poljane, olivat osittain vailla sähköä ja vettä jo ennen maanjäristystä, joka on nyt eristänyt asukkaat entistä pahemmin perusinfrastruktuurista ja -palveluista;

L.ottaa huomioon, että Kroatia otti 22.maaliskuuta ja 29.joulukuuta 2020 käyttöön unionin pelastuspalvelumekanismin ja pyysi talvitelttoja, valaistusjärjestelmiä ja valaistustorneja, sähkölämmittimiä, retkivuoteita, makuupusseja ja asuinkontteja;

M.ottaa huomioon, että on merkkejä siitä, että maanjäristykset ovat vahingoittaneet pengerryksiä ja tulvantorjuntajärjestelmiä, mikä voi nyt sade- ja tulvakaudella aiheuttaa lisävahinkoja jo muutenkin tuhoja kärsineille alueille;

N.ottaa huomioon, että paikallinen ja alueellinen infrastruktuuri on kärsinyt vakavia vahinkoja, historiallista ja kulttuuriperintöä on tuhoutunut ja taloudelliselle toiminnalle, erityisesti maataloudelle ja karjataloudelle, joista paikallisväestö on eniten riippuvainen, on aiheutunut vahinkoa; toteaa, että maanjäristyksistä kärsineet ihmiset tarvitsevat täyden tuen ja pitkäkestoisen elpymisohjelman;

O.ottaa huomioon, että paikalliset maatalouden rakenteet, esimerkiksi rakennukset, koneet, laitteet ja pellot, ovat kärsineet suuria vahinkoja ja että valtavia määriä karjaa on jouduttu siirtämään pois alueelta tai hätäteurastamaan;

P.ottaa huomioon, että maanjäristys on haitannut merkittävästi julkisten palvelujen ja laitosten toimintaa; ottaa huomioon, että huomattava määrä kouluja on purettava kokonaan ja että joitakin yliopistorakennuksia, kuten Sisakissa sijaitsevia metallurgian laitosta ja opettajankoulutuslaitosta, ei enää voi käyttää niiden perustoiminnassa;

Q.ottaa huomioon, että Sisakin terveyskeskus jouduttiin evakuoimaan nopeasti maanjäristyksen jälkeen, mikä aiheutti entistä suuremman riskin koronapotilaiden ja muiden potilaiden terveydelle; ottaa huomioon, että Glinan ja Petrinjan terveyskeskukset, apteekit mukaan luettuina, kärsivät suuria vahinkoja; ottaa huomioon, että maanjäristykset ovat rasittaneet Kroatian terveydenhuoltojärjestelmää entisestään ja saattaneet nopeuttaa taudin leviämistä erityisesti järistysalueilla;

R.ottaa huomioon, että jotkin Euroopan unionin alueet ovat muita haavoittuvampia ja niillä on korkea maanjäristysriski; ottaa huomioon, että Eurooppaa koetelleissa tuhoisissa maanjäristyksissä on kahdenkymmenen viime vuoden aikana kuollut tuhansia ihmisiä ja sadat tuhannet ovat menettäneet kotinsa;

S.ottaa huomioon, että taloudellisten ja sosiaalisten tappioiden korjaamiseksi kestävää jälleenrakentamista on koordinoitava ja valvottava asianmukaisesti, samalla kun varmistetaan avoimuus, toimitaan parhaiden käytäntöjen mukaisesti ja noudatetaan julkisia hankintoja koskevia sääntöjä;

T.ottaa huomioon, että Kroatian hallitus julisti 5. tammikuuta 2021 hätätilan pahiten kärsineisiin maakuntiin, eli Sisak-Moslavinan maakuntaan sekä osiin Zagrebin ja Karlovacin maakuntia;

U.ottaa huomioon, että kansallisten ja paikallisten viranomaisten, pelastuspalvelujoukkojen ja pelastusyksiköiden, Kroatian asevoimien ja erilaisten humanitaaristen järjestöjen nopea ja ammattimainen toiminta on lieventänyt merkittävästi maanjäristyksen välittömiä seurauksia;

V.ottaa huomioon, että Kroatian kansan ennennäkemätön solidaarisuus on johtanut mittaviin ja spontaaneihin pyrkimyksiin paikallisten ja kansallisten viranomaisten auttamiseksi maanjäristyksen jälkimainingeissa ja tuottanut yksityisinä lahjoituksina lähes 100miljoonaa Kroatian kunaa;

W.katsoo, että jälleenrakentamisessa on otettava huomioon aiemmat kokemukset ja se olisi toteutettava mahdollisimman nopeasti, avoimesti ja asiantuntijoiden valvonnassa; katsoo, että vahinkoja kärsineiden ihmisten turvallisuus, vakaus ja tulevaisuudennäkymät on taattava, jotta voidaan varmistaa, että he voivat jäädä asumaan alueelle ja että alue ei joutuisi entistä heikompaan asemaan väestökadon ja väestönäkymien tuomien haittojen vuoksi;

X.katsoo, että on kiinnitettävä erityistä huomiota sen varmistamiseen, että jo ennen maanjäristystä puutteellinen infrastruktuuri saatetaan kuntoon ja huolehditaan kaikkien perustarpeista ja peruspalveluista kaikkialla järistysalueella;

Y.ottaa huomioon, että järistysalueet kärsivät jo valmiiksi hitaasta talouskasvusta ja väestökadosta, mikä johtuu osittain niiden elpymistä ja kehitystä vakavasti häirinneestä 1990-luvun sisällissodasta; ottaa huomioon, että maanjäristykset voivat vaikuttaa haitallisesti maaseudun elinvoimaisuuteen, maatilojen sukupolvenvaihdokseen, työllisyyteen ja infrastruktuuriin ja että niillä voi siten olla kielteinen vaikutus taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen;

Z.ottaa huomioon, että covid-19-kriisi ja viruksen leviäminen vaikeuttavat entisestään pelastus- ja elvytystoimien toteuttamista; ottaa huomioon, että covid-19-pandemia rasittaa Kroatian taloutta ja edellyttää taloudellisia lisäresursseja; ottaa huomioon, että maanjäristyksen alueen sairaaloille ja muille julkisia terveydenhuoltopalveluja tarjoaville laitoksille aiheuttamat vahingot vaikuttavat kielteisesti covid-19-tilanteeseen;

1.ilmaisee mitä suurimman solidaarisuutensa ja myötätuntonsa kaikille maanjäristyksistä kärsineille ihmisille ja heidän perheilleen sekä Kroatian kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille, jotka osallistuvat katastrofin jälkeisiin avustustoimiin;

2.ylistää pelastusyksiköiden, pelastuspalvelujoukkojen, Kroatian asevoimien, vapaaehtoisten, kansalaisjärjestöjen, kansainvälisten järjestöjen sekä paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten nopeita toimia, joita ne ovat taukoamatta toteuttaneet tuhoalueilla ja joilla on pyritty pelastamaan ihmishenkiä, hillitsemään vahinkoja ja takaamaan perustoiminnot kohtuullisen elintason säilyttämiseksi; ilmaisee kiitollisuutensa kaikille yksityishenkilöille, järjestöille ja aloitteille, jotka ovat nopeuttaneet näitä toimia lähettämällä tukea ja apua;

3.on tyytyväinen solidaarisuutta osoittaneisiin jäsenvaltioihin ja muihin maihin, jotka antavat tukeaan keskinäisen avun muodossa tässä hätätilanteessa, esimerkiksi välttämättömyystarvikkeita, taloudellista apua, vapaaehtoistyöntekijöitä ja muuta apua, ja auttavat siten lieventämään toimista aiheutuvaa taakkaa; panee tyytyväisenä merkille EU:n toimielinten ja kansainvälisen yhteisön hätätilanteissa annettavan keskinäisen avunannon kautta ilmaiseman solidaarisuuden;

4.pitää myönteisenä komission nopeaa ja oikea-aikaista reagointia sekä kriisinhallinnasta vastaavan komission jäsenen Janez Lenarčićin ja komission varapuheenjohtajan Dubravka Šuican läsnäoloa paikan päällä, sillä tämä antaa selkeän ja tarpeellisen viestin EU:n tuesta ja solidaarisuudesta Kroatialle;

5.ilmaisee huolestuneisuutensa tulevina kuukausina odotettavissa olevista ankarista sääoloista; kehottaa komissiota kartoittamaan kaikki mahdollisuudet tarjota välitöntä apua ja tukea Kroatian viranomaisille, jotta kotinsa menettäneille voidaan varmistaa ihmisarvoiset ja turvalliset elinolot;

6.korostaa paikalla vallitsevan tilanteen vakavuutta ja toteaa, että se aiheuttaa huomattavaa ja voimakasta taloudellista painetta Kroatian kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille ja saattaa johtaa peruuttamattomaan väestökatoon järistysalueilla, millä olisi tuhoisia sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia ja mikä aiheuttaisi äärimmäistä psykologista ja sosiaalista painetta järistyksistä kärsineille ihmisille;

7.kannustaa Kroatian viranomaisia yhdessä komission asiantuntijoiden kanssa arvioimaan nopeasti ja perusteellisesti kokonaisvahingon Sisak-Moslavinan maakunnassa, jotta korjaus- ja jälleenrakennustyöt voitaisiin aloittaa heti, kun olosuhteet sen sallivat; korostaa, että alueen elvytys- ja jälleenrakennustoimien alkaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota talouden elpymisen ja ihmisten toimeentulon edistämiseen;

8.korostaa ongelmia, jotka liittyvät maanjäristysten ennakointiin käytettyihin järjestelmiin Kaakkois-Euroopan seismisesti erittäin aktiivisilla alueilla; kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vahvistamaan tutkimusta paremman varautuneisuuden takaavan järjestelmän käyttöön ottamiseksi, jotta voidaan ehkäistä ja hallita vastaavia kriisejä ja minimoida samanlaisten katastrofien vaikutukset;

9.kehottaa lisäämään jäsenvaltioiden tutkimus- ja kehittämislaitosten välistä koordinointia ja yhteistyötä erityisesti niiden jäsenvaltioiden välillä, joihin kohdistuu samanlaisia riskejä; kehottaa vahvistamaan varhaisvaroitusjärjestelmiä jäsenvaltioissa sekä luomaan uusia ja vahvistamaan olemassa olevia yhteyksiä eri varhaisvaroitusjärjestelmien välillä;

10.kehottaa Kroatiaa asettamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmassaan etusijalle perusparannustyöt ja kiinnittämään erityistä huomiota ennaltaehkäisevien perusparannusten toteuttamiseen sellaisissa asunnoissa ja rakennuksissa, jotka ovat suurimmassa vaarassa maan järistysherkimmillä alueilla;

11.kehottaa Kroatian kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia edistämään sitä, että jälleenrakennustoimissa noudatetaan maanjäristyksiä kestäviä rakennuksia ja infrastruktuuria koskevia vaatimuksia ja että jälleenrakennustoimissa sovelletaan parhaita ammattikäytäntöjä ja hyödynnetään muilta jäsenvaltioilta saatua asiantuntemusta;

12.kehottaa Kroatian viranomaisia seuraamaan tiiviisti maanjäristyksen jälkeisen jälleenrakennuksen toteuttamista sen varmistamiseksi, että rakennus- ja jälleenrakennusprosessissa noudatetaan kaikille rakennuksille ja infrastruktuurille säädettyjä tiukimpia seismistä kestävyyttä koskevia normeja;

13.korostaa, että voimakkaan maanjäristyksen seurausten lieventäminen voi kestää pidempään kuin muuntyyppisissä luonnonkatastrofeissa; pyytää komissiota huomioimaan tämän eron Euroopan unionin solidaarisuusrahaston yhteydessä, erityisesti siltä osin kuin on kyse varojen käytön 18 kuukauden määräajasta; korostaa, että varojen käytön määräaikaa on pidennettävä voimakkaiden maanjäristysten tapauksissa;

14.kehottaa komissiota sisällyttämään perusparannusten suunnitteluun ja niitä koskevaan lainsäädäntöön kohdennettuja toimenpiteitä maanjäristyksistä ja niiden seurauksista selviämiseksi; kannustaa Kroatian viranomaisia hyödyntämään näitä toimenpiteitä ja ohjelmia suunnitellessaan ja ohjelmoidessaan vuosien 2021–2027 talousarviomäärärahoja; kehottaa komissiota osoittamaan joustavuutta ohjelmasuunnittelussa ja kansallisten toimenpideohjelmien muuttamisessa luonnonkatastrofeja silmällä pitäen;

15.kannustaa jäsenvaltioita investoimaan enemmän varautumiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä edistämään kansallisten pelastuspalveluviranomaisten välistä yhteistyötä; toteaa, että komissio tukee ja yhteisrahoittaa unionin pelastuspalvelumekanismin kautta hankkeita, jotka tukevat jäsenvaltioiden ja osallistuvien valtioiden toimia katastrofivalmiuden ja katastrofien ehkäisyn alalla;

16.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan enemmän tutkimukseen ja kehittämiseen sekä maanjäristysriskeihin liittyvään uuteen teknologiaan ja katastrofivalmiutta koskeviin strategioihin;

17.kehottaa komissiota ottamaan rahoitustukia hyväksyessään huomioon, että Kroatia yrittää samanaikaisesti selvitä pandemiasta ja useista tuhoisista maanjäristyksistä; kannustaa komissiota edistämään hallinnollista yksinkertaistamista, jotta mahdollistetaan tehokas ja nopea apu kansalaisten välittömiin tarpeisiin vastaamiseksi;

18.kehottaa komissiota yhteistyössä unionin ja Kroatian toimielinten kanssa suunnittelemaan nopean tavan jakaa tarvittavaa talousapua ja tarjota muuta apua, jotta varmistetaan tuhoja kärsineiden alueiden nopea toipuminen;

19.kehottaa komissiota ottamaan käyttöön kaikki mahdolliset rahoitusvarat, joilla autetaan Kroatiaa saamaan nopea toipuminen käyntiin ja joilla annetaan apua kaikille sen tarpeessa oleville ihmisille ja minimoidaan ihmisille paikan päällä aiheutuva hallinnollinen rasite avun ja tuen saamisessa; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön koheesio- ja aluerahastojen välineitä jälleenrakennustoimia varten; korostaa, että on tärkeää luoda synergioita kaikkien käytettävissä olevien unionin välineiden välille, jotta voidaan varmistaa, että resurssit käytetään tehokkaasti jälleenrakennustyöhön ja kaikkiin muihin tarvittaviin toimiin;

20.korostaa, että on tärkeää optimoida EU:n nykyisen rahoituksen käyttö, jotta voidaan investoida luonnonkatastrofien ehkäisemiseen;

21.korostaa, että on tärkeää asettaa järistysalueiden asukkaat etusijalle covid-19-rokotuksissa; kannustaa Kroatian hallitusta panemaan täytäntöön ilmoittamansa päätöksen ohjata merkittävä osa rokotetoimituksistaan Sisak-Moslavinan maakuntaan, jotta voidaan suojella välittömästi kaikkien asukkaiden sekä paikan päällä olevien auttajien ja työntekijöiden terveyttä;

22.korostaa, että maanjäristyksestä kärsineille ihmisille tarjottavaa sairaanhoitoa ja psykologista tukea on edelleen priorisoitava tulevissa ennakoimattomissa olosuhteissa;

23.kehottaa lisäämään valppautta yksittäistapauksissa, joissa on luotu valeprofiili internetiin ja toteutettu toimia, jotka voivat johtaa tilanteen hyväksikäyttöön henkilökohtaisen hyödyn saamiseksi;

24.painottaa komissiolle, että uudet vahingot, joita äskettäisistä maanjäristyksistä aiheutui maaliskuun maanjäristyksen aikana vaurioituneille rakennuksille, edellyttävät lisäarviointia ja uusia kunnostushankkeita; huomauttaa, että kaikki saatavilla olevat henkilöresurssit ja työmaakoneet ohjattiin Sisak-Moslavinan maakuntaan ja että covid-19-pandemia on haitannut ja hidastanut kaikkia hankkeiden valmistelua koskevia menettelyjä;

25.kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Kroatian hallitukselle ja maanjäristysalueiden alue- ja paikallisviranomaisille.

Päivitetty viimeksi: 20. tammikuuta 2021
Oikeudellinen huomautus-վٴDzܴᲹääԳö