Johtavan varapuheenjohtajan Margrethe Vestagerin Euroopan komission puolesta antama vastaus
4.11.2024
Asetuksessa (EU) 2022/2065[1], jäljempänä ’digipalvelusäädös’, vahvistetaan verkkoalustoja ja muita välityspalvelujen tarjoajia koskevat huolellisuussäännöt. Tarkoitus on edistää turvallista, ennustettavaa ja luotettavaa verkkoympäristöä, joka helpottaa innovointia ja jossa suojellaan tehokkaasti perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia, mukaan lukien sananvapaus.
Digipalvelusäädöksen 56 artiklan mukaan komission tehtävä on valvoa sellaisiin verkkoalustoihin sovellettavia huolellisuusvelvoitteita ja niiden täytäntöönpanoa, jotka on nimetty kyseisen säädöksen nojalla erittäin suuriksi verkkoalustoiksi. Kaikki näiden velvoitteiden seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat menettelyt ja oikeusperustat vahvistetaan digipalvelusäädöksen IV luvun 4 jaksossa ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/1201[2].
X nimettiin 25. huhtikuuta 2023 digipalvelusäädöksen 33 artiklan 4 kohdan mukaiseksi erittäin suureksi verkkoalustaksi. Komissio aloitti 18. joulukuuta 2023 digipalvelusäädöksen
66 artiklan 1 kohdan perusteella tutkimuksen siitä, noudattaako X digipalvelusäädöstä. Komissio esitti 12. heinäkuuta 2024 digipalvelusäädöksen 73 artiklan 2 kohdan mukaisesti alustavia havaintoja, joiden mukaan X saattaa rikkoa digipalvelusäädöksen velvoitteita, jotka liittyvät pimeisiin kaavoihin, mainonnan läpinäkyvyyteen ja tietojen asettamiseen tutkijoiden saataville. Komissio tutkii edelleen sitä, noudattaako X digipalvelusäädöstä laittoman sisällön levittämisen osalta ja ovatko tiedon manipuloinnin torjumiseksi alustalla toteutetut toimenpiteet tehokkaita. Nämä seikat sisältyivät myös 18. joulukuuta 2023 tehtyyn päätökseen rikkomismenettelyn aloittamisesta. Komission esitettyä alustavat havaintonsa X:llä oli mahdollisuus käyttää digipalvelusäädöksen 79 artiklan mukaista oikeuttaan tulla kuulluksi ja tutustua asiakirja-aineistoon sekä vastata alustaviin havaintoihin, minkä se myös teki.
Väite, jonka mukaan komission ja X:n välillä olisi ollut jokin salainen sopimus, on ilmeisen perusteeton. Käynnissä olevan menettelyn aikana X:lle tai millekään muulle säännellylle yhteisölle ei ole tarjottu minkäänlaista salaista sopimusta eikä sen/niiden kanssa ole tehty tällaista sopimusta. Kaikki komission digipalvelusäädöksen perusteella antamat säädökset ja päätökset tehdään komission toimivallan rajoissa asianmukaista menettelyä noudattaen ja tuomioistuinvalvonnan alaisena. Komissio on sitoutunut noudattamaan toiminnassaan avoimuusperiaatetta.
Mikä tahansa palveluntarjoaja, joka on digipalvelusäädöksen mukaisen menettelyn kohteena, voi missä tahansa menettelyn vaiheessa – ennen alustavien havaintojen tekemistä ja sen jälkeen – tarjoutua tekemään digipalvelusäädöksen 71 artiklan mukaisesti sitoumuksia, joilla varmistetaan digipalvelusäädöksen mukaisten velvoitteiden noudattaminen. Jos komissio hyväksyy tällaiset sitoumukset, asiaa koskevat päätökset julkaistaan täysin avoimesti, kuten digipalvelusäädöksen 80 artiklassa säädetään (ks. esimerkiksi äskettäin julkaistu TikTok Liten sitoumuksia koskeva päätös).
Eurooppalainen medianvapaussäädös[3] on erillinen säädös, jossa vahvistetaan mediapalvelujen sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa koskevat säännöt ja turvataan samalla mediapalvelujen riippumattomuus ja moniarvoisuus. Siinä säädetään mediapalvelujen tarjoajia koskevista suojatoimista, jotka liittyvät sellaisen sisällön moderointiin, jonka erittäin suuret verkkoalustat katsovat yhteensopimattomaksi ehtojensa kanssa.