合法博彩网站

Euroopan unioni tukee syrj盲isimpien alueidensa kehitt盲mist盲. N盲m盲 alueet ovat Guadeloupe, Ranskan Guayana, 搁茅耻苍颈辞苍, Martinique, Mayotte ja Saint-Martin (Ranska), Azorit ja Madeira (Portugali) sek盲 Kanariansaaret (Espanja). Tuella pyrit盲盲n lievent盲m盲盲n n盲iden alueiden maantieteellisest盲 erityisasemasta aiheutuvia rajoitteita.

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 ja 355听artikla.

Tausta

Muutamilla EU:n j盲senvaltioilla on kaukana Euroopasta sijaitsevia alueita. N盲ill盲 syrj盲isimmiksi alueiksi kutsutuilla alueilla on erityisi盲 vaikeuksia, joiden syit盲 ovat maantieteelliset tekij盲t ja erityisesti syrj盲inen sijainti, saaristoasema, pieni pinta-ala, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto. Alueet ovat taloudellisesti riippuvaisia muutamista harvoista tuotteista (usein maataloustuotteista tai luonnonvaroista). N盲m盲 tekij盲t rajoittavat kyseisten alueiden kehitysmahdollisuuksia.

Syrj盲isimpi盲 alueita on nyky盲盲n yhdeks盲n:

• Ranskan viisi merentakaista departementtia 鈥� Martinique, Mayotte, Guadeloupe, Ranskan Guayana ja 搁茅耻苍颈辞苍
• Ranskan yksi merentakainen yhteis枚 鈥� Saint-Martin
• Portugalin kaksi autonomista aluetta 鈥� Madeira ja Azorit
• Espanjan yksi autonominen yhteis枚 鈥� Kanariansaaret.

Syrj盲isimm盲t alueet eiv盲t ole sama asia kuin EU:n merentakaiset maat ja alueet. EU:n merentakaisia maita ja alueita on yhteens盲听13. Kullakin niist盲 on valtios盲盲nt枚oikeudellisia siteit盲 joko Tanskaan, Ranskaan tai Alankomaihin. Merentakaiset maat ja alueet eiv盲t kuulu sis盲markkinoiden piiriin. Niiden on noudatettava EU:n ulkopuolisille maille asetettuja velvoitteita, jotka koskevat kauppaa ja etenkin alkuper盲s盲盲nt枚j盲, terveytt盲 ja kasvien terveytt盲 koskevia vaatimuksia sek盲 suojatoimenpiteit盲. SEUT:n 355听artiklan mukaisesti Eurooppa-neuvosto voi asianomaisen j盲senvaltion aloitteesta muuttaa Alankomaiden, Ranskan tai Tanskan merentakaisen maan tai alueen tai syrj盲isimm盲n alueen asemaa ilman SEUT:n muuttamista. Esimerkiksi Saint Barth茅lemy kuului vuoden听2011 loppuun asti EU:n syrj盲isimpiin alueisiin, mutta siit盲 tuli vuonna听2012 yksi merentakaisista maista ja alueista. Mayotte, joka oli aiemmin kuulunut merentakaisiin maihin ja alueisiin, sis盲llytettiin puolestaan syrj盲isimpiin alueisiin vuonna 2014 Eurooppa-neuvoston p盲盲t枚ksell盲.

Syrj盲isimmill盲 alueilla asuu noin viisi miljoonaa ihmist盲. Joidenkin syrj盲isimpien alueiden v盲est枚 on kasvanut merkitt盲v盲sti maahanmuuton vuoksi. Lis盲ksi luonnollinen v盲est枚nkasvu on suhteellisen nopeaa, koska useimpien n盲iden alueiden v盲est枚 on paljon nuorempaa kuin EU:n manneralueilla. Vuonna 2020 kaikkien syrj盲isimpien alueiden ty枚llisyysaste oli alle EU:n keskiarvon. Alhaisin ty枚llisyysaste oli Mayotten 43 prosenttia ja korkein Azorien 71 prosenttia. Vain viimeksi mainitun ty枚tt枚myysaste oli alle EU:n keskiarvon (6,1 prosenttia). Kanariansaarten ja Mayotten ty枚tt枚myysaste sen sijaan oli yli kolminkertainen unionin keskiarvoon verrattuna. Korkeasta ty枚tt枚myysasteesta huolimatta Kanariansaaret on ainoa syrj盲isin alue, jolla korkeakoulutettujen 25鈥�64-vuotiaiden osuus on yli EU:n keskiarvon (34,4 prosenttia vuonna 2020).

Taulukko: Tietoja syrj盲isimmist盲 alueista

Vaikka syrj盲isimm盲t alueet ovat kaukana Manner-Euroopasta, ne ovat kiinte盲 osa Euroopan unionia ja niiden alueella sovelletaan unionin lains盲盲d盲nt枚盲 ja sopimuksia t盲ydess盲 laajuudessa. Niiden maantieteellisen sijainnin ja siit盲 aiheutuvien vaikeuksien vuoksi EU:n politiikkoja on kuitenkin t盲ytynyt mukauttaa niiden erityistilanteeseen.

Erityistoimia toteutetaan erityisesti seuraavilla aloilla: tulli- ja kauppapolitiikka, veropolitiikka, tullittomat alueet, maatalous- ja kalastuspolitiikka sek盲 raaka-aineiden ja v盲ltt盲m盲tt枚mien kulutustavaroiden toimitukset. My枚s valtiontukis盲盲nt枚j盲 sek盲 rakennerahastoja ja unionin horisontaalisia ohjelmia koskevia ehtoja voidaan mukauttaa alueiden tarpeisiin (esimerkiksi syrj盲isimmille alueille my枚nnett盲v盲t Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) erityism盲盲r盲rahat).

EAKR:n erityism盲盲r盲rahojen lis盲ksi syrj盲isimm盲t alueet saavat rahoitusta syrj盲isest盲 sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisi盲 valinnaisia toimenpiteit盲 koskevasta ohjelmasta, jota rahoitetaan Euroopan maatalouden tukirahastosta. Ohjelman toimissa keskityt盲盲n p盲盲asiassa seuraaviin:

• erityistukij盲rjestelyt, joilla on tarkoitus tasata ihmisravinnoksi, jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina k盲ytett盲vien v盲ltt盲m盲tt枚mien tuotteiden hankinnasta aiheutuvia lis盲kustannuksia
• toimet paikallisen maataloustuotannon tukemiseksi.

Euroopan unioni jatkaa syrj盲isimpien alueiden tukemista . Se on my枚nt盲nyt syrj盲isimmille alueille EAKR:st盲 1听928听miljoonan euron lis盲rahoituksen vuosiksi 2021鈥�2027. Euroopan alueellinen yhteisty枚 kattaa my枚s uuden tavoitteen (osa-alueen), jota kutsutaan syrj盲isimpien alueiden yhteisty枚ksi (Interreg D). Sill盲 on tarkoitus helpottaa syrj盲isimpien alueiden yhdentymist盲 ja niiden alueiden sopusointuista kehityst盲. T盲m盲n osa-alueen m盲盲r盲rahat ovat 281听miljoonaa euroa. Lis盲ksi syrj盲isimpien alueiden yhteisrahoitusosuuden enimm盲ism盲盲r盲ksi on asetettu 85听prosenttia, vaikka Interreg-ohjelmien tavanomainen yhteisrahoitusosuus on 80听prosenttia.

EU:n syrj盲isimpi盲 alueita koskeva strategia

Komissio julkaisi lokakuussa听2017 鈥漋ahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrj盲isimpien alueiden kanssa鈥�. Strategiassa ehdotettiin uutta l盲hestymistapaa, jonka tavoitteena oli vastata paremmin kunkin yhdeks盲n EU:n syrj盲isimm盲n alueen erityistarpeisiin. Strategialla alueita autettiin luomaan uusia mahdollisuuksia asukkailleen, parantamaan kilpailukyky盲 ja innovointia maatalouden, kalastuksen ja matkailun kaltaisilla aloilla sek盲 tehostamaan yhteisty枚t盲 naapurimaiden kanssa.

Komissio hyv盲ksyi 3. toukokuuta 2022 , jonka tavoitteena on auttaa niit盲 hy枚dynt盲m盲盲n potentiaaliaan tarpeellisten investointien ja uudistusten avulla. Strategia kehitettiin julkisen kuulemisen sek盲 kohdennettujen kuulemisten ja j盲senvaltioiden kanssa pidettyjen kahdenv盲listen kokousten pohjalta. Lis盲ksi siin盲 hy枚dynnettiin parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja syrj盲isimpien alueiden panosta. Strategia perustuu viiteen keskeiseen pilariin ja siin盲 esitet盲盲n ehdotuksia useilla eri aloilla, kuten sosiaalipolitiikka, terveydenhuolto, valtiontuki, energia ja hallinnolliset valmiudet.

Euroopan parlamentin rooli

Vaikka Eurooppa-neuvosto p盲盲tt盲盲 syrj盲isimpien alueiden aseman my枚nt盲misest盲 alueille, Euroopan parlamentti on hyvin aktiivinen syrj盲isimpien alueiden tukemisessa.

Parlamentilla ja neuvostolla on yht盲l盲iset lains盲盲d盲nt枚valtuudet t盲rkeimmill盲 EU:n politiikanaloilla, kuten alue-, maatalous-, kalastus- ja koulutuspolitiikassa. Parlamentti ottaa ty枚ss盲盲n huomioon syrj盲isimpien alueiden erityisaseman ja tukee aloitteita, joiden tarkoituksena on vauhdittaa n盲iden alueiden kehityst盲.

S盲盲ntelykehyst盲 koskevissa neuvotteluissa parlamentti kannatti periaatetta, jonka mukaan syrj盲isimpiin alueisiin olisi sovellettava eriytetty盲 kohtelua yhteisrahoitusosuuksien, tuotannollisia investointeja yrityksiin koskevien erityisten EAKR-s盲盲nn枚sten sek盲 Interreg-ohjelmia koskevien erityiss盲盲nt枚jen osalta. Parlamentti antoi lis盲ksi vuonna听2014 syrj盲isimpien alueiden potentiaalin optimoimisesta luomalla synergioita EU:n rakennerahastojen ja EU:n muiden ohjelmien v盲lille. Se muistutti t盲ss盲 p盲盲t枚slauselmassa syrj盲isimpien alueiden erityispiirteist盲 ja korosti tarvetta luoda synergiaa syrj盲isimmille alueille my枚nnett盲v盲n rakennerahastotuen ja unionin tason ohjelmien v盲lille. T盲llaisia ohjelmia ovat esimerkiksi Horisontti听2020[1], LIFE+[2] ja COSME[3].

Parlamentti antoi vuonna听2017 yhteenkuuluvuuden ja kehityksen edist盲misest盲 EU:n syrj盲isimmill盲 alueilla. Siin盲 keskityttiin SEUT:n 349听artiklan t盲yt盲nt枚枚npanoon ja k盲siteltiin muun muassa EU:n kauppapolitiikkaa, meripolitiikkaa, kalastusta ja sinist盲 kasvua, koheesiopolitiikkaa, ymp盲rist枚盲 ja energiaa.

Parlamentti antoi 14.听syyskuuta 2021 kumppanuuden vahvistamisesta EU:n syrj盲isimpien alueiden kanssa. P盲盲t枚slauselmassa parlamentti painotti useita edistysaskeleita, jotka saavutettiin vuosien 2021鈥�2027 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Lis盲ksi se totesi, ett盲 on t盲rke盲盲 s盲ilytt盲盲 SEUT:n 349听artiklaan perustuva syrj盲isimpi盲 alueita koskeva j盲rjestely, jossa on sovitettava yhteen tarve suojella paikallista tuotantoa ja torjua kalliita elinkustannuksia.

Parlamentti antoi 7. kes盲kuuta 2022 鈥滶U:n saaret ja koheesiopolitiikka: nykytilanne ja tulevat haasteet鈥�. P盲盲t枚slauselmassa parlamentti totesi pit盲v盲ns盲 valitettavana, ettei EU:lla ole Euroopan saaria koskevaa visiota, ja kehotti toteuttamaan useita toimia syrj盲isimpien alueiden ja kaikista kehittyneimpien alueiden v盲lisiin eroihin puuttumiseksi erityisesti maatalouden ja sinisen talouden alalla.

Parlamentti antoi 13. kes盲kuuta 2023 辫盲盲迟枚蝉濒补耻蝉别濒尘补苍 syrj盲isimpi盲 alueita koskevan komission uuden tiedonannon arvioinnista. P盲盲t枚slauselmassa parlamentti kehotti parantamaan SEUT:n 349 artiklan soveltamista ja toteuttamaan toimia, joilla edistet盲盲n muun muassa inhimillist盲 p盲盲omaa, sinist盲 taloutta, ilmastotoimia ja digitaalista siirtym盲盲 sek盲 avaruusalaa.

听

Fr茅d茅ric Gouard猫res

04-2025