Ϸվ

Syrjäisimmät alueet

Euroopan unioni tukee syrjäisimpien alueidensa kehittämistä. Nämä alueet ovat Guadeloupe, Ranskan Guayana, éܲԾDz, Martinique, Mayotte ja Saint-Martin (Ranska), Azorit ja Madeira (Portugali) sekä Kanariansaaret (Espanja). Tuella pyritään lieventämään näiden alueiden maantieteellisestä erityisasemasta aiheutuvia rajoitteita.

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 ja 355artikla.

Tausta

Muutamilla EU:n jäsenvaltioilla on kaukana Euroopasta sijaitsevia alueita. Näillä syrjäisimmiksi alueiksi kutsutuilla alueilla on erityisiä vaikeuksia, joiden syitä ovat maantieteelliset tekijät ja erityisesti syrjäinen sijainti, saaristoasema, pieni pinta-ala, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto. Alueet ovat taloudellisesti riippuvaisia muutamista harvoista tuotteista (usein maataloustuotteista tai luonnonvaroista). Nämä tekijät rajoittavat kyseisten alueiden kehitysmahdollisuuksia.

Syrjäisimpiä alueita on nykyään yhdeksän:

  • Ranskan viisi merentakaista departementtia – Martinique, Mayotte, Guadeloupe, Ranskan Guayana ja éܲԾDz
  • Ranskan yksi merentakainen yhteisö – Saint-Martin
  • Portugalin kaksi autonomista aluetta – Madeira ja Azorit
  • Espanjan yksi autonominen yhteisö – Kanariansaaret.

Syrjäisimmät alueet eivät ole sama asia kuin EU:n merentakaiset maat ja alueet. EU:n merentakaisia maita ja alueita on yhteensä13. Kullakin niistä on valtiosääntöoikeudellisia siteitä joko Tanskaan, Ranskaan tai Alankomaihin. Merentakaiset maat ja alueet eivät kuulu sisämarkkinoiden piiriin. Niiden on noudatettava EU:n ulkopuolisille maille asetettuja velvoitteita, jotka koskevat kauppaa ja etenkin alkuperäsääntöjä, terveyttä ja kasvien terveyttä koskevia vaatimuksia sekä suojatoimenpiteitä. SEUT:n 355artiklan mukaisesti Eurooppa-neuvosto voi asianomaisen jäsenvaltion aloitteesta muuttaa Alankomaiden, Ranskan tai Tanskan merentakaisen maan tai alueen tai syrjäisimmän alueen asemaa ilman SEUT:n muuttamista. Esimerkiksi Saint Barthélemy kuului vuoden2011 loppuun asti EU:n syrjäisimpiin alueisiin, mutta siitä tuli vuonna2012 yksi merentakaisista maista ja alueista. Mayotte, joka oli aiemmin kuulunut merentakaisiin maihin ja alueisiin, sisällytettiin puolestaan syrjäisimpiin alueisiin vuonna 2014 Eurooppa-neuvoston päätöksellä.

Syrjäisimmillä alueilla asuu noin viisi miljoonaa ihmistä. Joidenkin syrjäisimpien alueiden väestö on kasvanut merkittävästi maahanmuuton vuoksi. Lisäksi luonnollinen väestönkasvu on suhteellisen nopeaa, koska useimpien näiden alueiden väestö on paljon nuorempaa kuin EU:n manneralueilla. Vuonna 2020 kaikkien syrjäisimpien alueiden työllisyysaste oli alle EU:n keskiarvon. Alhaisin työllisyysaste oli Mayotten 43 prosenttia ja korkein Azorien 71 prosenttia. Vain viimeksi mainitun työttömyysaste oli alle EU:n keskiarvon (6,1 prosenttia). Kanariansaarten ja Mayotten työttömyysaste sen sijaan oli yli kolminkertainen unionin keskiarvoon verrattuna. Korkeasta työttömyysasteesta huolimatta Kanariansaaret on ainoa syrjäisin alue, jolla korkeakoulutettujen 25–64-vuotiaiden osuus on yli EU:n keskiarvon (34,4 prosenttia vuonna 2020).

Taulukko: Tietoja syrjäisimmistä alueista

Etäisyys jäsenvaltion pääkaupungista (km) Pinta-ala (km2) Väkiluku (*) BKT asukasta kohti prosenttiosuutena EU:n keskiarvosta (EU=100) (**)
EU27 - 4225127 446828803 100
Ranska - 638475 67842582 104
Portugali - 92227 10352042
76
Espanja - 505983
47432805
83
Azorit 1548 2322 236488
67
Kanariansaaret 1850 (kaikkien saarten keskiarvo) 7447 2252237
62
Guadeloupe 7578 1685
407810
69
Ranskan Guayana 7841 83751
296058
46
Madeira 1041 802
251182
69
Martinique 7641 1108
352205
76
éܲԾDz 9921 2504
869993
68
Saint Martin (***) 6700 86 (Ranskalle kuuluva osa 53)
32358

-
Mayotte 8444 367
299022
30
(*) Alustavat tiedot vuodelta 2022, lähde: Eurostat.
(**) Lähde: 3.
(***) Tiedot vuodelta2020, lähteet: Institut national de la statistique et des études économiques (Ranskan kansallinen tilasto- ja taloustutkimuslaitos) ja Ministère des Outre-Mer (Ranskan merentakaisten alueiden ministeriö); ei tuoreita tietoja BKT:stä.

Vaikka syrjäisimmät alueet ovat kaukana Manner-Euroopasta, ne ovat kiinteä osa Euroopan unionia ja niiden alueella sovelletaan unionin lainsäädäntöä ja sopimuksia täydessä laajuudessa. Niiden maantieteellisen sijainnin ja siitä aiheutuvien vaikeuksien vuoksi EU:n politiikkoja on kuitenkin täytynyt mukauttaa niiden erityistilanteeseen.

Erityistoimia toteutetaan erityisesti seuraavilla aloilla: tulli- ja kauppapolitiikka, veropolitiikka, tullittomat alueet, maatalous- ja kalastuspolitiikka sekä raaka-aineiden ja välttämättömien kulutustavaroiden toimitukset. Myös valtiontukisääntöjä sekä rakennerahastoja ja unionin horisontaalisia ohjelmia koskevia ehtoja voidaan mukauttaa alueiden tarpeisiin (esimerkiksi syrjäisimmille alueille myönnettävät Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) erityismäärärahat).

EAKR:n erityismäärärahojen lisäksi syrjäisimmät alueet saavat rahoitusta syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevasta ohjelmasta, jota rahoitetaan Euroopan maatalouden tukirahastosta. Ohjelman toimissa keskitytään pääasiassa seuraaviin:

  • erityistukijärjestelyt, joilla on tarkoitus tasata ihmisravinnoksi, jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden hankinnasta aiheutuvia lisäkustannuksia
  • toimet paikallisen maataloustuotannon tukemiseksi.

Euroopan unioni jatkaa syrjäisimpien alueiden tukemista . Se on myöntänyt syrjäisimmille alueille EAKR:stä 1928miljoonan euron lisärahoituksen vuosiksi 2021–2027. Euroopan alueellinen yhteistyö kattaa myös uuden tavoitteen (osa-alueen), jota kutsutaan syrjäisimpien alueiden yhteistyöksi (Interreg D). Sillä on tarkoitus helpottaa syrjäisimpien alueiden yhdentymistä ja niiden alueiden sopusointuista kehitystä. Tämän osa-alueen määrärahat ovat 281miljoonaa euroa. Lisäksi syrjäisimpien alueiden yhteisrahoitusosuuden enimmäismääräksi on asetettu 85prosenttia, vaikka Interreg-ohjelmien tavanomainen yhteisrahoitusosuus on 80prosenttia.

EU:n syrjäisimpiä alueita koskeva strategia

Komissio julkaisi lokakuussa2017 ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”. Strategiassa ehdotettiin uutta lähestymistapaa, jonka tavoitteena oli vastata paremmin kunkin yhdeksän EU:n syrjäisimmän alueen erityistarpeisiin. Strategialla alueita autettiin luomaan uusia mahdollisuuksia asukkailleen, parantamaan kilpailukykyä ja innovointia maatalouden, kalastuksen ja matkailun kaltaisilla aloilla sekä tehostamaan yhteistyötä naapurimaiden kanssa.

Komissio hyväksyi 3. toukokuuta 2022 , jonka tavoitteena on auttaa niitä hyödyntämään potentiaaliaan tarpeellisten investointien ja uudistusten avulla. Strategia kehitettiin julkisen kuulemisen sekä kohdennettujen kuulemisten ja jäsenvaltioiden kanssa pidettyjen kahdenvälisten kokousten pohjalta. Lisäksi siinä hyödynnettiin parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja syrjäisimpien alueiden panosta. Strategia perustuu viiteen keskeiseen pilariin ja siinä esitetään ehdotuksia useilla eri aloilla, kuten sosiaalipolitiikka, terveydenhuolto, valtiontuki, energia ja hallinnolliset valmiudet.

Euroopan parlamentin rooli

Vaikka Eurooppa-neuvosto päättää syrjäisimpien alueiden aseman myöntämisestä alueille, Euroopan parlamentti on hyvin aktiivinen syrjäisimpien alueiden tukemisessa.

Parlamentilla ja neuvostolla on yhtäläiset lainsäädäntövaltuudet tärkeimmillä EU:n politiikanaloilla, kuten alue-, maatalous-, kalastus- ja koulutuspolitiikassa. Parlamentti ottaa työssään huomioon syrjäisimpien alueiden erityisaseman ja tukee aloitteita, joiden tarkoituksena on vauhdittaa näiden alueiden kehitystä.

Sääntelykehystä koskevissa neuvotteluissa parlamentti kannatti periaatetta, jonka mukaan syrjäisimpiin alueisiin olisi sovellettava eriytettyä kohtelua yhteisrahoitusosuuksien, tuotannollisia investointeja yrityksiin koskevien erityisten EAKR-säännösten sekä Interreg-ohjelmia koskevien erityissääntöjen osalta. Parlamentti antoi lisäksi vuonna2014 syrjäisimpien alueiden potentiaalin optimoimisesta luomalla synergioita EU:n rakennerahastojen ja EU:n muiden ohjelmien välille. Se muistutti tässä päätöslauselmassa syrjäisimpien alueiden erityispiirteistä ja korosti tarvetta luoda synergiaa syrjäisimmille alueille myönnettävän rakennerahastotuen ja unionin tason ohjelmien välille. Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi Horisontti2020[1], LIFE+[2] ja COSME[3].

Parlamentti antoi vuonna2017 yhteenkuuluvuuden ja kehityksen edistämisestä EU:n syrjäisimmillä alueilla. Siinä keskityttiin SEUT:n 349artiklan täytäntöönpanoon ja käsiteltiin muun muassa EU:n kauppapolitiikkaa, meripolitiikkaa, kalastusta ja sinistä kasvua, koheesiopolitiikkaa, ympäristöä ja energiaa.

Parlamentti antoi 14.syyskuuta 2021 kumppanuuden vahvistamisesta EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa. Päätöslauselmassa parlamentti painotti useita edistysaskeleita, jotka saavutettiin vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Lisäksi se totesi, että on tärkeää säilyttää SEUT:n 349artiklaan perustuva syrjäisimpiä alueita koskeva järjestely, jossa on sovitettava yhteen tarve suojella paikallista tuotantoa ja torjua kalliita elinkustannuksia.

Parlamentti antoi 7. kesäkuuta 2022 ”EU:n saaret ja koheesiopolitiikka: nykytilanne ja tulevat haasteet”. Päätöslauselmassa parlamentti totesi pitävänsä valitettavana, ettei EU:lla ole Euroopan saaria koskevaa visiota, ja kehotti toteuttamaan useita toimia syrjäisimpien alueiden ja kaikista kehittyneimpien alueiden välisiin eroihin puuttumiseksi erityisesti maatalouden ja sinisen talouden alalla.

Parlamentti antoi 13. kesäkuuta 2023 ääöܲ syrjäisimpiä alueita koskevan komission uuden tiedonannon arvioinnista. Päätöslauselmassa parlamentti kehotti parantamaan SEUT:n 349 artiklan soveltamista ja toteuttamaan toimia, joilla edistetään muun muassa inhimillistä pääomaa, sinistä taloutta, ilmastotoimia ja digitaalista siirtymää sekä avaruusalaa.

[1]EU:n rahoitusväline, jolla pannaan täytäntöön Eurooppa 2020 -strategian ”Innovaatiounioni”-lippulaivahanke, jonka tavoitteena on turvata EU:n maailmanlaajuinen kilpailukyky.
[2]EU:n rahoitusväline ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa varten.
[3]Yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva ohjelma.

Frédéric Gouardères