Euroopan unionin tila 2022: Ukraina, energia, ilmastonmuutos, talous
Vuotuisessa unionin tila -keskustelussa mepit kysyivät puheenjohtaja Ursula von der Leyenilta komission viime vuoden työstä ja tulevaisuudensuunnitelmista.
Keskustelun aluksi parlamentin puhemies Roberta Metsola . ”On erityinen kunnia saada Olena vieraaksemme tänä tärkeänä päivänä. Taustalla häämöttävät Venäjän laiton ja perusteeton hyökkäys Ukrainaan, korkea inflaatio, energian ja erityisesti sähkön hinnannousu, ilmastokatastrofi, ruoantuotannon epävarmuus ja nousevat elinkustannukset. Meidän viestimme on oltava, että Eurooppa vastaa tilanteeseen.”
Komission puheenjohtaja von der Leyen sanoi puheessaan: ”Putin epäonnistuu, ja Eurooppa voittaa.” Hän lisäsi, että Venäjään kohdistuneet pakotteet ovat tulleet jäädäkseen, ja ilmoitti 100 miljoonan euron avusta Ukrainan koulujen kunnostamiseksi. Lisäksi von der Leyen sanoi, että Ukraina liittyisi EU:n sisämarkkinoihin ja sen maksuttomaan roaming-alueeseen.
Vastatakseen nouseviin energian hintoihin komissio tekee jäsenmaille ehdotuksia energiankulutuksen vähentämisestä, ja ehdottaa sähköä edullisesti tuottaville yrityksille tuottokattoa, jolla kerätään yli 140 miljardia. Varat käytettäisiin kansalaisten suojaamiseksi tilanteelta. Von der Leyen kertoi myös, että sähkömarkkinat tullaan uudistamaan. Hän korosti, että yksinomaan Putin on vastuussa energian hinnannoususta ja energiakriisistä.
Komission puheenjohtaja kommentoi myös Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Hän lupasi, että kansalaispaneeleista tulee pysyvä käytäntö, ja että nyt on oikea aika kutsua koolle valmistelukunta EU:n perussopimusten muuttamiseksi.
Puheessaan von der Leyen kommentoi myös ulkomaiden vaikutusyritysten torjumista ja demokratian puolustamista sekä tiiviimpää yhteistyötä muun muassa Chilen, Meksikon, Uuden-Seelannin, Australian ja Intian kanssa. Hän kertoi, että komissio tulee antamaan ehdotukset eurooppalaisesta suvereniteettirahastosta, kriittisten raaka-aineiden säädöksestä ja pienyritysten apupaketista sekä Euroopan vetypankin perustamisesta.
Voit katsoa koko puheen äää: , , , .
Ryhmänjohtajameppien puheenvuorot
Manfred Weber (EPP, Saksa) toivoi, että ensi talvi on ”solidaarisuuden talvi”. Hän sanoi myös, että Putinin voittaminen ja ihmisten sähkölaskujen alentaminen ovat mahdollisia. Weber kommentoi uusia energiaesityksiä ja harmitteli parlamentin pienempää roolia niissä sekä neuvostolta puuttuvaa johtajuutta. Weber pyysi, että uutta lainsäädäntöä ei hetkeen ehdotettaisi, jotta ne eivät kuormita lisää pienyrityksiä ja maanviljelijöitä. Hänen mukaansa EU:n puolustuspolitiikkaa ei tällä hetkellä koordinoida mitenkään, ja siksi komission pitäisi julkaista eurooppalainen puolustussuunnitelma ennen joulukuuta.
Iratxe García (S&D, Espanja) korosti, että EU:n on sitouduttava lujasti Ukrainan vapauden ja alueellisen koskemattomuuden puolustamiseen, sekä samalla tuettava niitä, joille sota on aiheuttanut sosioekonomisia ongelmia. ”Muuten populismi valtaa alaa”, hän varoitti. García piti energiaa koskevia hätäehdotuksia tervetulleina, varsinkin energiayhtiöiden windfall-veron osalta. ”Emme voi hyväksyä sitä, että jotkut tienaavat miljoonia muiden kärsimyksellä”, hän huomautti.
Stéphane Séjourné (Renew, Ranska) sanoi, että Ukrainassa taistellaan Euroopan arvojen puolesta. ”Tämä on meidän taistelumme, taistelu oikeusvaltion puolesta ja vahvimman ylivaltaa vastaan”, hän sanoi. EU pystyy vastaamaan nopeasti sodan seurauksiin eurooppalaisille, totesi Séjourné. Hän ilmaisi tukensa energian hintaa leikkaaville toimille ja toivoi, että kaikenlaisia riippuvuussuhteita ruoan, raaka-aineiden, terveyden, digitaaliteknologian ja puolustusmateriaalin osalta vähennetään. Valtioiden toimet on suunniteltava strategisen autonomian tavoitteen mukaan, sanoi Séjourné.
”Meidän tulee edelleen tukea Ukrainaa, ja jopa lisätä tuen määrää”, sanoi Ska Keller (Greens/EFA, Saksa). Lisäksi tarvitaan myös EU:n sisäistä solidaarisuutta: niiden, joilla on leveimmät hartiat, on kannettava eniten kustannuksia, sanoi Keller. Lopulta kriisistä päästään yli vain käyttämällä vähemmän energiaa ja lisäämällä uusiutuvan energian määrää. Keller pyysi myös komissiota varmistamaan, ettei Puolalle ja Unkarille makseta EU-varoja, jos ne eivät palaa oikeusvaltion tielle.
Marco Zanni (ID, Italia) sanoi, että ehdotetut toimet eivät läheskään riitä auttamaan konkreettisesti kärsiviä ihmisiä. ”Kaasun hintakatto on ainoa keino auttaa ihmisiä ja yrityksiä, ja silti siitä vasta keskustellaan”, sanoi Zanni. Hän huomautti, että maailma on muuttunut vuoden 2019 jälkeen, eivätkä kaikki komission ratkaisut ole enää realistisia. Tietynlainen politiikka ei ole auttanut ilmastonmuutoksen torjunnassa, eikä myöskään luonut teollista tai sosioekonomista siirtymää, sanoi Zanni.
Raffaele Fitto (ECR, Italia) toivoi, että Atlantin ylittävä liittouma vahvistuu entisestään ja että pakotteita jatketaan, sillä vain niiden avulla saadaan tuloksia. Toisaalta Fitto sanoi, että EU:ssa tarvitaan todellista yhtenäisyyttä, jotta se pystyy vastaamaan kahteen isoon haasteeseen: energiakriisiin ja tukeen kansalaisille sekä yrityksille. Hän vaati EU:lta selviä vastauksia, kuten kaasun hintakattoa ja kaasun sekä sähkön hinnan erottamista.
Manon Aubry (Left, Ranska) korosti, että kansalaiset eivät enää pysty maksamaan laskujaan. Inflaatio ja energiakustannukset nousevat, mutta palkat eivät - samalla kun osingot kasvavat ja miljardöörit lentävät yksityiskoneillaan, huomautti Aubry. Hän piti tervetulleena energiayhtiöiden windfall-veroa ja muistutti, että hänen ryhmänsä oli jo pitkään pyytänyt sellaista, jotta kriisistä hyötyvät yritykset joutuvat maksamaan.
Voit katsoa koko keskustelun .
Yhteystiedot:
-
Estefanía NARRILLOS
Press Officer -
Andreas KLEINER
Press Officer / Editorial Coordinator