Andrei Saharov
Andrei Saharov – palkinnon esikuva
Venäläinen fyysikko Andrei Dmitrijevitš Saharov (1921-1989), joka sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1975, tuli tunnetuksi Neuvostoliiton vetypommin keksijänä.
Saharov oli huolissaan työnsä vaikutuksista ihmiskunnan tulevaisuuteen ja pyrki saamaan maailman tietoiseksi ydinasevarustelun vaaroista. Hän onnistuikin tässä osittain, sillä vuonna 1963 allekirjoitettiin ydinkoekieltosopimus.
Neuvostoliitossa Saharovia pidettiin kumouksellisena toisinajattelijana. Hän perusti vuonna 1970 komitean, joka puolusti ihmisoikeuksia ja poliittisia vankeja. Huolimatta hallituksen lisääntyvästä painostuksesta Saharov vaati vapauttamaan maansa toisinajattelijat. Hänestä tuli yksi maansa hallinnon rohkeimmista arvostelijoista, jossa henkilöityi kamppailu perusoikeuksien riistämistä vastaan. Vuonna 1975 hän sai Nobelin rauhanpalkinnon tunnustukseksi toiminnastaan.
Neuvostoviranomaiset karkottivat Andrei Saharovin Gorkiin rajoittaakseen tämän yhteydenpitoa ulkomaalaisiin. Siellä hän sai kuulla, että Euroopan parlamentti aikoi perustaa mielipiteenvapauspalkinnon, joka nimettäisiin hänen mukaansa. Saharov lähetti karkotuspaikastaan vuonna 1987 Euroopan parlamentille viestin, jossa hän antoi suostumuksensa palkinnon nimeämiseen hänen mukaansa ja kertoi olevansa liikuttunut asiasta. Hän katsoi, että palkinto rohkaisisi kaikkia niitä, jotka hänen laillaan omistautuvat työlle ihmisoikeuksien puolesta.
Saharovin nimeä kantava palkinto ei tunne rajoja; sillä voidaan palkita sortohallinnon johtamissa maissa toimivia ihmisoikeusaktivisteja ja toisinajattelijoita eri puolilla maailmaa.
Saharov oli huolissaan työnsä vaikutuksista ihmiskunnan tulevaisuuteen ja pyrki saamaan maailman tietoiseksi ydinasevarustelun vaaroista. Hän onnistuikin tässä osittain, sillä vuonna 1963 allekirjoitettiin ydinkoekieltosopimus.
Neuvostoliitossa Saharovia pidettiin kumouksellisena toisinajattelijana. Hän perusti vuonna 1970 komitean, joka puolusti ihmisoikeuksia ja poliittisia vankeja. Huolimatta hallituksen lisääntyvästä painostuksesta Saharov vaati vapauttamaan maansa toisinajattelijat. Hänestä tuli yksi maansa hallinnon rohkeimmista arvostelijoista, jossa henkilöityi kamppailu perusoikeuksien riistämistä vastaan. Vuonna 1975 hän sai Nobelin rauhanpalkinnon tunnustukseksi toiminnastaan.
Neuvostoviranomaiset karkottivat Andrei Saharovin Gorkiin rajoittaakseen tämän yhteydenpitoa ulkomaalaisiin. Siellä hän sai kuulla, että Euroopan parlamentti aikoi perustaa mielipiteenvapauspalkinnon, joka nimettäisiin hänen mukaansa. Saharov lähetti karkotuspaikastaan vuonna 1987 Euroopan parlamentille viestin, jossa hän antoi suostumuksensa palkinnon nimeämiseen hänen mukaansa ja kertoi olevansa liikuttunut asiasta. Hän katsoi, että palkinto rohkaisisi kaikkia niitä, jotka hänen laillaan omistautuvat työlle ihmisoikeuksien puolesta.
Saharovin nimeä kantava palkinto ei tunne rajoja; sillä voidaan palkita sortohallinnon johtamissa maissa toimivia ihmisoikeusaktivisteja ja toisinajattelijoita eri puolilla maailmaa.
Yhteydenotot
Yhteystiedot
PO COMM
Euroopan parlamentti60 rue Wiertz / Wiertzstraat 60
B-1047 - Bruxelles/Brussels
Belgium