Ϸվ

ѾپԳö - A9-0013/2020ѾپԳö
A9-0013/2020

MIETINTÖjohon sisältyy päätöslauselmaesitys, joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskevan pöytäkirjan (2019–2024) tekemisestä

27.1.2020-(08928/2019 – C9-0011/2019 – )

Kalatalousvaliokunta
Esittelijä: João Ferreira

ѱԱٳٱ:
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari:
A9-0013/2020
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A9-0013/2020
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS, JOKA EI LIITY LAINSÄÄDÄNTÖÖN

esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskevan pöytäkirjan (2019–2024) tekemisestä

(08928/2019 – C9-0011/2019 – )

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (08928/2019),

ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskevan pöytäkirjan (08894/2019),

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43artiklan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan aalakohdan valakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C9-0011/2019),

ottaa huomioon yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (yhteinen kalastuspolitiikka, YKP)[1] 31 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman yhteisistä säännöistä YKP:n ulkoisen ulottuvuuden soveltamiseksi, kalastussopimukset mukaan lukien[2],

ottaa huomioon ... antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman[3] ehdotuksesta päätökseksi,

ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon kehitysvaliokunnan lausunnon,

ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A9-0013/2020),

A.ottaa huomioon, että EU:n ja Guinea-Bissaun välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen (jäljempänä ’kalastuskumppanuussopimus’) yleisenä tavoitteena on parantaa EU:n ja Guinea-Bissaun välistä kalastusalan yhteistyötä kummankin sopimuspuolen edun mukaisesti edistämällä kestävää kalastuspolitiikkaa ja kalavarojen järkevää ja kestävää hyödyntämistä Guinea-Bissaun kalastusalueella sekä kehittämällä Guinea-Bissaun kalastusalaa ja sinistä taloutta;

B.toteaa, että aiemman kalastuskumppanuussopimuksen mukaisten kalastusmahdollisuuksien käyttöä pidetään yleisesti ottaen tyydyttävänä;

C.toteaa, että EU:n ja Guinea-Bissaun välinen kalastuskumppanuussopimus on erittäin merkittävä EU:n kolmansien maiden kanssa tekemien vastaavien sopimusten joukossa, sillä se on myönnetyn rahoituksen osalta kolmanneksi tärkein ja lisäksi se on yksi ainoastaan kolmesta sopimuksesta, joilla sallitaan monilajikalastus;

D.toteaa, että Guinea-Bissaun kalastusalan vaikutus maan vaurauteen on hyvin vähäinen (3,5 prosenttia BKT:stä vuonna 2015), vaikka varat, jotka se saa kalastuskumppanuussopimuksen nojalla taloudellisena korvauksena kalavarojen hyödyntämisestä, ovat tärkeä osa maan julkista taloutta;

E.toteaa, että edelliseen pöytäkirjaan verrattuna EU:n vuosittain maksamaa taloudellista korvausta on korotettu 9 miljoonasta eurosta 11,6 miljoonaan euroon vuotuisen kalavaroihin pääsystä maksetun määrän osalta ja 3 miljoonasta eurosta 4 miljoonaan euroon Guinea-Bissaun alakohtaista kalastuspolitiikkaa koskevan EU:n tuen osalta;

F.ottaa huomioon, että pöytäkirjan soveltamisaikana kalastusmahdollisuuksien määrittäminen perustuu kahteen eri tapaan: ensimmäisenä kahtena vuonna pyyntiponnistukseen (jota mitataan bruttorekisteritonneina, brt) ja kolmena viimeisenä vuonna suurimpaan sallittuun saaliiseen (tonneina); katsoo, että tämän muutoksen yhteydessä pöytäkirjan kahden ensimmäisen voimassaolovuoden aikana olisi otettava käyttöön sähköinen järjestelmä (ERS) saaliiden ilmoittamista ja saalistietojen käsittelyä varten;

G.ottaa huomioon, että pöytäkirjan ensimmäisen soveltamiskauden ajaksi EU:n laivastoille on myönnetty seuraavat kalastusmahdollisuudet: katkarapuja pyytävät pakastustroolarit 3 700 brt, kaloja ja pääjalkaisia pyytävät pakastustroolarit 3 500 brt, pieniä pelagisia lajeja pyytävät troolarit 15 000 brt, 28 nuottaa käyttävää tonnikalan pakastusalusta ja siima-alusta sekä 13 vapapyydyksiä käyttävää tonnikala-alusta; ottaa huomioon, että toisen soveltamiskauden ajaksi EU:n laivastoille on myönnetty seuraavat kalastusmahdollisuudet: katkarapuja pyytävät pakastustroolarit 2 500 tonnia, kaloja pyytävät pakastustroolarit 11 000 tonnia, pääjalkaisia pyytävät pakastustroolarit 1500 tonnia, pieniä pelagisia lajeja pyytävät troolarit 18 000 tonnia, 28 nuottaa käyttävää tonnikalan pakastusalusta ja siima-alusta sekä 13 vapapyydyksiä käyttävää tonnikala-alusta;

H.toteaa, että ensimmäinen Euroopan talousyhteisön ja Guinea-Bissaun välinen kalastussopimus tehtiin vuonna 1980; toteaa, että sopimuksen viimeisimmän pöytäkirjan voimassaolo päättyi 23. marraskuuta 2017; toteaa, että näihin sopimuksiin sisältyneen kehitysyhteistyön (alakohtaisen tuen) puitteissa ei ole yleisesti ottaen saavutettu tyydyttäviä tuloksia; toteaa kuitenkin, että kalastuksen seurannassa, valvonnassa ja tarkkailussa, terveystarkastusvalmiuksissa ja Guinea-Bissaun osallistumisessa alueellisiin kalastuselimiin on tapahtunut edistystä; katsoo, että alakohtaista yhteistyötä on tehostettava, jotta paikallisen kalastusalan ja siihen liittyvien elinkeinojen ja toimintojen kehitystä voidaan tukea paremmin ja varmistaa näin, että suurempi osuus maan luonnonvarojen hyödyntämisen tuottamasta lisäarvosta jää Guinea-Bissauhun;

I.katsoo, että Guinea-Bissaun kalastusalan kehittäminen edellyttää vielä puuttuvan perusinfrastruktuurin, kuten satamien, purkupaikkojen, varastointitilojen ja jalostuslaitosten rakentamista, jotta aluksia voitaisiin houkutella purkamaan Guinea‑Bissaun vesiltä kalastamansa saaliit kyseisessä maassa;

J.ottaa huomioon, että vuonna 2021 käynnistyy YK:n merentutkimuksen vuosikymmen (Decade of Ocean Science for Sustainable Development, 2021–2030); toteaa, että kolmansia maita on kannustettava ottamaan keskeinen rooli tiedon hankkimisessa;

K.ottaa huomioon, että EU on monen vuoden ajan kieltänyt Guinea-Bissausta peräisin olevien kalastustuotteiden kaupan, koska maa ei ole pystynyt noudattamaan EU:n terveysvaatimuksia; toteaa, että analysointilaboratorion (CIPA) sertifiointimenettelyn viivästyminen on suurin este Guinea-Bissaun kalastustuotteiden viennille EU:hun; ottaa huomioon, että Guinea-Bissaun viranomaiset ja komissio tekevät yhteistyötä sertifiointimenettelyssä, jotta kielto voidaan poistaa;

L.katsoo, että on varmistettava, että suurempi osuus Guinea-Bissaun kalastusalueen kalavarojen hyödyntämisestä syntyvästä lisäarvosta jää maahan;

M.toteaa, että Guinea-Bissaun kalastusala on työllistänyt suoraan suhteellisen vähän ihmisiä ja että tämä koskee myös paikallisten miehistön jäsenten palkkaamista aluksille (tällä hetkellä aluksilla työskentelee vähemmän paikallista miehistöä kuin edellisen pöytäkirjan tekoaikana) tai naisia, joiden toimeentulo ja työpaikat ovat riippuvaisia kalastusalasta;

N.ottaa huomioon, että unionin aluksille palvelukseen otettavien merimiesten lukumäärää on kasvatettu merkittävästi edelliseen pöytäkirjaan verrattuna; ottaa huomioon, että unionin alusten omistajien on pyrittävä ottamaan aluksilleen ylimääräisiä guineabissaulaisia merimiehiä; ottaa huomioon, että Guinea-Bissaun viranomaiset laativat ja pitävät ajan tasalla ohjeellisen luettelon pätevistä merimiehistä, joilla on pätevyys tulla otetuiksi palvelukseen unionin aluksille;

O.ottaa huomioon, että laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS) torjunnassa Guinea-Bissaun aluevesillä on edistytty parantamalla valvontamenetelmiä maan talousvyöhykkeellä ja lisäämällä kalastustoiminnan tarkastuksesta ja valvonnasta vastaavan FISCAPin resursseja, joihin kuuluu tarkkailijoita ja nopeita partioveneitä; toteaa, että jäljellä on edelleen heikkouksia ja puutteita, kuten alusten satelliittiseurantajärjestelmään (VSM) liittyviä ongelmia, jotka on korjattava;

P.ottaa huomioon Guinea-Bissaun pohjakalakantojen kuvauksessa tapahtuneen edistyksen ja erityisesti tammikuussa 2019 Guinea-Bissaun talousvyöhykkeen pohjakalakantojen arvioinnista laaditun raportin;

Q.ottaa huomioon, että Guinea-Bissau on yksi niistä 13 maasta, jotka kuuluvat Länsi-Afrikan alueellisen kalastuksenhallinnan parantamishankkeen (PESCAO) piiriin, ja että tämän 28. huhtikuuta 2017 annetulla komission päätöksellä C(2017)2951 hyväksytyn hankkeen tarkoituksena on muun muassa tehostaa LIS-kalastuksen ehkäisemistä ja siihen reagoimista kehittämällä seurantaa, valvontaa ja tarkkailua kansallisella ja alueellisella tasolla;

R.toteaa, että parlamentin aiemmin esittämiä suosituksia ei ole sisällytetty nykyiseen pöytäkirjaan täysin tyydyttävällä tavalla;

S.toteaa, että parlamentille on tiedotettava asianmukaisesti ja hyvissä ajoin kaikissa pöytäkirjaan tai sen uusimiseen liittyvien menettelyjen vaiheissa;

1.katsoo, että EU:n ja Guinea-Bissaun välinen kalastuskumppanuussopimus on tärkeä sekä Guinea-Bissaulle että maan kalastusalueella toimiville EU:n laivastoille; korostaa, että EU:n ja Guinea-Bissaun välisessä kalastusalan yhteistyössä on tehostamisen varaa, ja toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen tehdä kaikki tarvittavat toimet, jotta voidaan varmistaa paremmin kuin aiempien tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien pöytäkirjojen puitteissa, että kalastuskumppanuussopimuksen seurauksena paikallinen kalastusala kehittyy yleisesti ottaen riittävästi ja että sopimus on yhdenmukainen YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 14 kanssa, jonka tarkoituksena on säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä;

2.katsoo, että EU:n ja Guinea-Bissaun välisen kalastuskumppanuussopimuksen tavoitteiden saavuttaminen on ollut vaihtelevaa: vaikka sopimus on tarjonnut ja tarjoaa EU:n aluksille merkittäviä kalastusmahdollisuuksia Guinea-Bissaun kalastusalueella ja eurooppalaiset alusten omistajat ovat käyttäneet näitä mahdollisuuksia hyväkseen huomattavissa määrin, paikallinen kalastusala ei yleisesti ottaen ole kehittynyt riittävästi tai tyydyttävällä tavalla;

3.korostaa, että pöytäkirjan 3 artiklassa on syrjimättömyyslauseke, jonka nojalla Guinea-Bissau sitoutuu olemaan myöntämättä suotuisampia teknisiä edellytyksiä muille sellaisille Guinea-Bissaun kalastusalueella toimiville ulkomaisille laivastoille, joilla on samat ominaisuudet ja jotka pyytävät samoja lajeja; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti EU:n kalastussopimuksia sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka toimivat Guinea-Bissaun kalastusalueella;

4.pitää myönteisenä sitä, että EU:n kalastusalukset osallistuvat Guinea-Bissaun elintarviketurvan parantamiseen purkamalla osan saaliistaan siellä pöytäkirjan liitteen V luvun mukaisesti, mikä hyödyttää paikallisyhteisöjä ja edistää maan sisäistä kalojen kauppaa ja kulutusta;

5.katsoo, että kalastusmahdollisuuksien hallinnointitavan muuttaminen (pyyntiponnistukseen perustuvasta hallinnoinnista suurimpaan sallittuun saaliiseen perustuvaan hallinnointiin) aiheuttaa haasteita tämän pöytäkirjan puitteissa; kehottaa komissiota ja Guinea-Bissauta edistämään viipymättä asianmukaista ja tehokasta siirtymistä hallinnointitavasta toiseen ja varmistamaan näin ERS-järjestelmän ja saalistietojen käsittelyn vaadittavan luotettavuuden ja tehokkuuden;

6.katsoo, että Guinea-Bissaun kalastusalan, mukaan lukien kalatalouden ja siihen liittyvien alojen, kehittämisessä on edistyttävä huomattavasti ja kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi, kuten mahdollisesti tarkistamaan ja kasvattamaan sopimuksen alakohtaista tukea koskevaa osuutta sekä toteuttamaan toimenpiteitä, joilla parannetaan taloudellisen korvauksen käyttöastetta;

7.katsoo, että EU:n ja Guinea-Bissaun välisen kalastuskumppanuussopimuksen tavoitteita ei saavuteta, ellei sen myötä kehitetä hallinnointijärjestelmää maan kalavarojen kestävää pitkän aikavälin hyödyntämistä varten; katsoo, että on äärimmäisen tärkeää noudattaa pöytäkirjan alakohtaista tukea koskevia määräyksiä, jotta sen avulla edistetään kalastusta ja sinistä taloutta koskevan kansallisen strategian täysimääräistä täytäntöönpanoa; katsoo tässä yhteydessä, että EU:n on ensisijaisesti tuettava seuraavien tavoitteiden saavuttamista antamalla tarvittavaa teknistä apua ja rahoitusapua:

a.institutionaalisten valmiuksien ja erityisesti alueellisen ja maailmanlaajuisen kalastuksenhallinnan strategioiden vahvistaminen, jotta alueen eri maiden tekemien kalastussopimusten kumulatiiviset vaikutukset voidaan ottaa huomioon;

b.suojeltujen merialueiden aseman vahvistaminen, jotta mahdollistetaan siirtyminen kohti kalavarojen yhteistä hallintaa;

c.kalatalouden ja siihen liittyvien alojen kannalta tärkeiden infrastruktuurien kehittäminen, jotta aluksia voidaan houkutella purkamaan Guinea-Bissaun vesiltä kalastamansa saaliit kyseisessä maassa; tämä koskee muun muassa teollisessa ja pienimuotoisessa kalastuksessa käytettäviä satamia, kalojen purkupaikkoja, varastointitiloja ja jalostuslaitoksia, kalatoreja, jakelu- ja kaupanpitorakenteita sekä laadun analysoinnista vastaavia laboratorioita;

d.paikallisten kalastusalan toimijoiden valmiuksien parantaminen tukemalla kalastajajärjestöjä;

e.kalastusalan ammattilaisten kouluttaminen;

f.pienimuotoisen kalastuksen tukeminen;

g.meriympäristön hyvän ekologisen tilan ylläpitäminen erityisesti tukemalla paikallisten toimijoiden harjoittamaa jätteiden ja kalanpyydysten keräystä;

h.naisten ja nuorten aseman huomioiminen ja kehittäminen kalastusalalla ja heidän tehtäviensä organisoinnin parantaminen tukemalla tähän vaadittavien edellytysten toteutumista;

8.kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan yhteistyötä ja julkista kehitysapua koskevissa toimissaan huomioon, että Euroopan kehitysrahaston (EKR) sekä EU:n ja Guinea-Bissaun välisen kalastuskumppanuussopimuksen mukaisen alakohtaisen tuen olisi täydennettävä toisiaan ja ne olisi sovitettava täysimääräisesti yhteen, jotta voidaan vahvistaa paikallista kalastusalaa;

9.on huolissaan siitä, että Länsi-Afrikan rannikolle on perustettu yhä useampia kalajauhoa ja kalaöljyä valmistavia tehtaita, joissa käytetään myös Guinea-Bissaun vesiltä pyydettyä kalaa; korostaa, että rehukalastus on ristiriidassa kestävän kehityksen periaatteen sekä sen kanssa, että paikallisyhteisöille on saatavilla arvokkaita proteiinin lähteitä; pitää myönteisenä Guinea-Bissaun satamarakenteiden ja kalojen purkumahdollisuuksien laajentamista, mutta on samalla huolissaan siitä, että tämän seurauksena saatetaan rakentaa uusia kalajauhotehtaita;

10.kehottaa komissiota ja Guinea-Bissaun viranomaisia tehostamaan yhteistyötään Guinea‑Bissaun kalastustuotteiden EU:hun vientiä koskevien edellytysten määrittämiseksi erityisesti terveysvaatimusten todentamisen ja analysointilaboratorion (CIPA) sertifioinnin osalta, jotta voidaan kumota nykyinen kielto, vauhdittaa paikallisen kalastusalan kehitystä ja tätä kautta edistää kalastuskumppanuussopimuksen tavoitteiden saavuttamista;

11.katsoo, että on tarpeen tehostaa kalastuskumppanuussopimuksen vaikutusta välittömien ja välillisten työpaikkojen syntymiseen paikallisesti joko sopimuksen nojalla toimivilla aluksilla tai kalastukseen liittyvien tuotantoketjujen eri vaiheissa; toteaa, että jäsenvaltioilla voi olla tärkeä rooli ja ne voivat osallistua aktiivisesti valmiuksien kehittämiseen ja koulutukseen tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

12.muistuttaa Guinea-Bissaun meri- ja rannikkoekosysteemien ainutlaatuisuudesta, esimerkkinä mangrovemetsät, jotka toimivat kalojen kasvuympäristöinä ja joiden biologisen monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen edellyttää kohdennettuja toimenpiteitä;

13.katsoo, että pöytäkirjan täytäntöönpanosta paikallistalouksille koituvista hyödyistä (esim. työllisyys, infrastruktuuri ja sosiaaliset parannukset) olisi kerättävä tietoa;

14.katsoo, että tarvitaan lisää ja laadukkaampaa tietoa kaikista saaliista (kohdelajit ja sivusaaliit), Guinea-Bissaun kalastusalueen kalavarojen suojelun tilasta ja yleisemmin kalastuskumppanuussopimuksen vaikutuksesta ekosysteemeihin ja että Guinea-Bissaun valmiuksia tällaisten tietojen hankkimiseksi on pyrittävä kehittämään; kehottaa komissiota varmistamaan, että kumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa seuraavat elimet, eli sekakomitea ja yhteinen tiedekomitea, voivat toimia kitkattomasti ja siten, että pienimuotoista kalastusta harjoittavien kalastajien järjestöt, kalastusalalla työskentelevien naisten järjestöt, ammattiyhdistykset, rannikkoyhteisöjen edustajat ja Guinea-Bissaun kansalaisyhteiskunnan järjestöt osallistuvat niiden toimintaan;

15.katsoo, että saalistietojen keruuta on ehdottomasti parannettava Guinea-Bissaussa; kehottaa lisäksi parantamaan EU:n alusten VMS-järjestelmien keräämien tietojen siirtoa alusten lippuvaltioiden kautta afrikkalaisille viranomaisille; kehottaa parantamaan tietojärjestelmien yhteentoimivuutta;

16.kehottaa julkaisemaan raportteja alakohtaisella tuella tuetuista toimista avoimuuden lisäämiseksi;

17.katsoo, että jos kalavarojen kestävyyden varmistamiseksi otetaan käyttöön kalastuskieltoja tai -rajoituksia pöytäkirjan mukaisesti, paikalliset kalastustarpeet olisi otettava ensisijaisesti huomioon luotettavien tieteellisten lausuntojen perusteella;

18.korostaa kolmansien maiden vesillä kalastavia unionin aluksia koskevan ylijäämävaatimuksen merkitystä;

19.katsoo, että kalastustoiminnan kestävyyden parantamiseksi Guinea-Bissaun kalastusalueen hallinnointia, valvontaa ja tarkkailua sekä LIS-kalastuksen torjuntaa on parannettava muun muassa tehostamalla alusten seurantaa (VMS-järjestelmän avulla);

20.kehottaa sisällyttämään sopimukseen avoimuutta koskevia määräyksiä, joissa edellytetään kaikkien sellaisten valtioiden tai yksityisten tahojen kanssa tehtyjen sopimusten julkaisemista, joilla myönnetään ulkomaisille aluksille pääsy Guinea‑Bissaun talousvyöhykkeelle;

21.korostaa, että on tärkeää jakaa kalastuskumppanuussopimukseen perustuvat kalastusmahdollisuudet tasapuolisuuden, tasapainon ja avoimuuden periaatteiden mukaisesti;

22.pitää erityisen tärkeänä, että kalojen purkaminen Guinea-Bissaun satamissa edistää paikallista jalostustoimintaa ja parantaa elintarviketurvaa sekä käytettyjen lajien että laadun osalta;

23.kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille sekakomitean kokousten pöytäkirjat ja päätelmät, pöytäkirjan 5 artiklassa tarkoitetun monivuotisen alakohtaisen ohjelman ja sen vuotuisten arviointien tulokset, tietoa tämän ohjelman sovittamisesta yhteen Guinea-Bissaun kalastusalan kehittämistä koskevan strategisen suunnitelman (2015–2020) kanssa, yhteisen tiedekomitean kokousten pöytäkirjat ja päätelmät sekä tietoa LIS-kalastuksesta Guinea-Bissaun kalastusalueella, EU:n taloudellisten toimijoiden sidoksista Guinea-Bissaun kalastusalaan (pöytäkirjan 10 artikla) ja siitä, miten alusten omistajien velvoitteiden noudattamista valvotaan (esimerkiksi pöytäkirjan liitteen V luvussa tarkoitettujen luontoissuoritusten osalta); pyytää komissiota antamaan parlamentille kattavan kertomuksen pöytäkirjan täytäntöönpanosta sen viimeisen soveltamisvuoden aikana ja ennen sen uusimista koskevien neuvotteluiden aloittamista;

24.kehottaa komissiota ja Guinea-Bissaun viranomaisia antamaan yksityiskohtaisempia tietoja rehukalastukseen liittyvän toiminnan kehittymisestä alueella;

25.kehottaa komissiota sisällyttämään parlamentin suositukset paremmin EU:n ja Guinea‑Bissaun väliseen kalastuskumppanuussopimukseen ja ottamaan ne huomioon pöytäkirjan uusimista koskevissa menettelyissä;

26.kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Guinea-Bissaun hallituksille ja parlamenteille.


KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO(11.12.2019)

kalatalousvaliokunnalle

päätöslauselmaesityksestä, joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskevan pöytäkirjan (2019–2024) tekemisestä

()

Valmistelija: Caroline Roose

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kalatalousvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.huomauttaa, että unionin kalastuspolitiikan on oltava johdonmukaista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa vahvistettujen kehitystavoitteiden ja erityisesti Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteen 14 – säilytetään meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistetään niiden kestävää käyttöä – kanssa;

2.vaatii, että EU:n aluksilla olisi oltava oikeus kalastaa ainoastaan ylijäämäisiä kalavaroja kestävän enimmäistuoton periaatteen mukaisesti; palauttaa mieliin, että EU:n alusten harjoittama kalastus ei saa vaarantaa paikallisen väestön elintarviketurvaa;

3.on huolissaan siitä, että saatavilla ei ole luotettavaa tieteellistä tietoa, jonka avulla kalavarojen tila voitaisiin määrittää tarkasti; korostaa tässä yhteydessä kalakantojen tilaa koskevien tieteellisten lausuntojen antamisesta vastaavien yhteisten tieteellisten ryhmien merkitystä liikakalastuksen välttämiseksi; vaatii, että näille ryhmille myönnetään asianmukainen rahoitus sekä asianmukaiset tekniset ja inhimilliset resurssit, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä ja toimia yhteistyössä alueellisten kalastusjärjestöjen kanssa; suosittelee painokkaasti alueellisen yhteistyön vahvistamista kalatalouden tutkimuksen ja kehittämisen alalla;

4.kehottaa komissiota ja Guinea-Bissauta antamaan yksityiskohtaisempia tietoja teollisen kalastustoiminnan kehittymisestä alueella; kehottaa komissiota erityisesti varmistamaan, että Guinea-Bissaun viranomaiset tiedottavat avoimesti muiden sellaisten sopimusten allekirjoittamisesta, jotka mahdollistavat ulkomaisten laivastojen pääsyn maan talousvyöhykkeelle;

5.vaatii, että EU:n varoja käytetään ja rahoitettujen hankkeiden luettelo julkaistaan avoimesti;

6.vaatii yhteisiä toimia, joilla edistetään paikallista talouskehitystä ja vahvistetaan meren luonnonvaroista riippuvaisia rannikkoyhteisöjä; korostaa erityisesti, että alakohtaisella tuella olisi edistettävä kestävällä tavalla pienimuotoisen ja paikallisen kalastusalan sekä jalostusalan kehittämistä erityisesti naisten ja nuorten hyväksi; kehottaa EU:ta antamaan teknistä apua pienimuotoisen kalastuksen arvoketjujen ja sertifiointijärjestelmien tehostamiseksi; suosittaa, että osa monivuotisesta alakohtaisesta ohjelmasta varataan seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimiin erityisesti laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjumiseksi; suosittaa lisäksi, että paikalliset kalastusyhteisöt osallistuvat alakohtaisen tuen mukaisten toimien määrittelyyn;

7.kannustaa kehittämään infrastruktuureja, jotka mahdollistavat kalastustuotteiden purkamisen ja hyödyntämisen paikan päällä, jotta sopimus tuottaa konkreettisia tuloksia paikallisen ja pienimuotoisen kalastuksen osalta; korostaa, että on tärkeää lisätä paikallisyhteisöjen tietoisuutta luonnonvarojen hoidosta, suojelusta ja säilyttämisestä, jotta voidaan saavuttaa kestävän kehityksen ja köyhyyden torjunnan tavoitteet;

8.muistuttaa naisten keskeisestä roolista pienimuotoisessa kalastuksessa, erityisesti tuotteiden markkinoinnissa ja jalostuksessa; palauttaa mieliin, että on tärkeää kehittää tukea koulutuksen tai pienten kylmäketjuinfrastruktuurien muodossa;

9.korostaa, että sopimusta olisi mukautettava Guinea-Bissaun tarpeisiin ja painopisteisiin; kehottaa tässä yhteydessä komissiota perustamaan rannikkotroolareille suljetun vyöhykkeen, jotta voidaan vähentää niiden vaikutusta paikallisiin kalastajiin ja estää paikallisen väestön kannalta tärkeiden lajien pyynti alueilla, joilla paikallinen väestö kalastaa; kehottaa komissiota varmistamaan, että troolarit ilmoittavat sivusaaliinsa lajeittain ja määrällisesti;

10.suosittaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että alakohtaista tukea annetaan täydentävästi ja johdonmukaisesti muiden kansainvälisten kumppanien Guinea-Bissaussa rahoittamien ohjelmien kanssa päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi;

11.huomauttaa, että Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) raportin mukaan Guinea-Bissaun rannikkoalueiden luonnonvarojen pitkän aikavälin suojelu edistää merkittävästi maailman biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä muun muassa tarjoamalla muninta-alueita suurimmille merikilpikonnien yhdyskunnille Afrikan Atlantin-rannikolla, vastaanottamalla vuosittain miljoona muuttolintua Euroopasta ja tarjoamalla kaloille ja äyriäisille ravitsemus-, suoja- ja kutualueita;

12.korostaa Guinea-Bissaun rannikkoalueiden uusiutuvien luonnonvarojen säilyttämistä ja kestävää käyttöä koskevan ohjelman merkitystä; kehottaa Guinea-Bissaun poliittisia ja hallinnollisia viranomaisia tehostamaan toimia meri- ja rannikkoalueiden ekosysteemien suojelemiseksi ja säilyttämiseksi, jotta varmistetaan luonnonvarojen kestävä hoito ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen kalavarojen hyödyntäminen ja alan parhaiden käytäntöjen jakaminen;

13.muistuttaa, että Guinea-Bissau, jonka mangrovemetsät kattavat kahdeksan prosenttia maan pinta-alasta, toimii ilmastopuskurina ja jarruttaa aavikoitumisen leviämistä eteläisiin maihin ja rannikoiden eroosiota; palauttaa mieliin, että on tärkeää asettaa etusijalle mangrovesoiden ja niistä riippuvaisten luonnonvarojen säilyttäminen; muistuttaa yleisemmin rannikkoalueiden yhdennetyn hoidon merkityksestä ja toteaa, että sitä olisi pidettävä luonnonvarojen säilyttämisen ja järkiperäisen käytön välineenä kestävän kehityksen yhteydessä ja ekosysteemien ja lajien suojelun edistämisessä;

14.palauttaa mieliin, että meren luonnonvarat ovat luonteeltaan rajat ylittäviä; panee merkille, että Lounais-Afrikassa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) raportin mukaan arviolta yhdeksän kalakantaa on liikakalastettuja, mukaan lukien Galeoides decadactylus ja Pomadasys-suvun kalakannat; kehottaa siksi ottamaan huomioon alueen maiden kanssa tehtyjen erilaisten kalastussopimusten kumulatiiviset vaikutukset, jotta voidaan vahvistaa alueellisia ja maailmanlaajuisia kalastuksenhallintastrategioita kolmansien maiden kanssa ja varmistaa kalavarojen kestävä hoito; kehottaa Länsi-Afrikan valtioiden hallituksia perustamaan tietojärjestelmiä tätä tarkoitusta varten ja tehostamaan alueellista yhteistyötään; muistuttaa lisäksi tarpeesta kehittää asianmukaiset sertifiointimenettelyt EU:hun tapahtuvaa kalastustuotteiden vientiä varten.


ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskeva pöytäkirja (2019–2024)

Viiteasiakirjat

Asiasta vastaava valiokunta

PECH

Lausunnon antanut valiokunta

Ilmoitettu istunnossa (pvä)

DEVE

24.10.2019

Valmistelija

Nimitetty (pvä)

Caroline Roose

4.9.2019

ղǰܲԳٲäٳٱ

7.11.2019

Hyväksytty (pvä)

3.12.2019

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Hildegard Bentele, Dominique Bilde, Charles Goerens, Mónica Silvana González, Pierrette Herzberger-Fofana, György Hölvényi, Martin Horwood, Rasa Juknevičienė, Beata Kempa, Pierfrancesco Majorino, Lukas Mandl, Norbert Neuser, Michèle Rivasi, Louis Stedman-Bryce, Marc Tarabella, Tomas Tobé, Miguel Urbán Crespo, Chrysoula Zacharopoulou, Bernhard Zimniok

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Alessandra Basso, Stéphane Bijoux, Marlene Mortler, Caroline Roose, Carlos Zorrinho


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

21

+

ECR

Beata Kempa

GUE/NGL

Miguel Urbán Crespo

ID

Bernhard Zimniok

PPE

Hildegard Bentele, György Hölvényi, Rasa Juknevičienė, Lukas Mandl, Marlene Mortler, Tomas Tobé

RENEW

Stéphane Bijoux, Charles Goerens, Martin Horwood, Chrysoula Zacharopoulou

S&D

Mónica Silvana González, Pierfrancesco Majorino, Norbert Neuser, Marc Tarabella, Carlos Zorrinho

VERTS/ALE

Pierrette Herzberger-Fofana, Michèle Rivasi, Caroline Roose

2

-

ID

Dominique Bilde

NI

Louis Stedman-Bryce

1

0

ID

Alessandra Basso

Symbolien selitys:

+:puolesta

-:vastaan

0:ٲää


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskeva pöytäkirja (2019–2024)

Viiteasiakirjat

Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä)

16.10.2019

Asiasta vastaava valiokunta

Ilmoitettu istunnossa (pvä)

PECH

24.10.2019

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

Ilmoitettu istunnossa (pvä)

DEVE

24.10.2019

BUDG

24.10.2019

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

Päätös tehty (pvä)

BUDG

24.9.2019

ٳٱä()

Nimitetty (pvä)

João Ferreira

23.7.2019

ղǰܲԳٲäٳٱ

12.11.2019

Hyväksytty (pvä)

21.1.2020

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Clara Aguilera, Christian Allard, Pietro Bartolo, Izaskun Bilbao Barandica, Rosanna Conte, Richard Corbett, Chris Davies, Filip De Man, Diane Dodds, Giuseppe Ferrandino, João Ferreira, Søren Gade, Francisco Guerreiro, Niclas Herbst, France Jamet, Pierre Karleskind, Nosheena Mobarik, Cláudia Monteiro de Aguiar, Manuel Pizarro, Ruža Tomašić, Peter van Dalen, Theodoros Zagorakis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Nicolás González Casares, Nuno Melo, Caroline Roose, Maria Walsh

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)

Jeroen Lenaers, Antonio López-Istúriz White

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

27.1.2020


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

25

+

ECR

Nosheena Mobarik, Ruža Tomašić

GUE/NGL

João Ferreira

ID

Rosanna Conte

PPE

Peter van Dalen, Niclas Herbst, Jeroen Lenaers, Antonio López-Istúriz White, Nuno Melo, Cláudia Monteiro de Aguiar, Maria Walsh, Theodoros Zagorakis

RENEW

Izaskun Bilbao Barandica, Chris Davies, Søren Gade, Pierre Karleskind

S&D

Clara Aguilera, Pietro Bartolo, Richard Corbett, Giuseppe Ferrandino, Nicolás González Casares, Manuel Pizarro

VERTS/ALE

Christian Allard, Francisco Guerreiro, Caroline Roose

2

-

ID

Filip De Man, France Jamet

1

0

NI

Diane Dodds

Symbolien selitys:

+:puolesta

-:vastaan

0:ٲää

Päivitetty viimeksi: 25. helmikuuta 2020
Oikeudellinen huomautus-վٴDzܴᲹääԳö