Euroopan laajuisten verkkojen rahoitus
Euroopan unioni ja jäsenvaltiot rahoittavat yhdessä Euroopan laajuisia verkkoja. Unionin rahoitusapu toimii kannustimena suurimman osan rahoituksesta tullessa jäsenvaltioilta. Euroopan laajuisten verkkojen rahoitusta voidaan täydentää rakennerahastoista, Euroopan investointipankin (EIP) tuella tai yksityissektorin rahoitusosuuksilla. Vuonna 2013 perustettu ja vuonna 2021 uusittu Verkkojen Eurooppa -väline merkitsi huomattavaa Euroopan laajuisten verkkojen uudistusta.
Oikeusperusta
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XVIosaston 171artiklan mukaisesti EU:n tukea voidaan antaa yhteistä etua koskeville hankkeille, jotka täyttävät suuntaviivoissa asetetut vaatimukset.
Heinäkuun 7.päivänä annettu Verkkojen Eurooppa -välineestä
Tavoitteet
Verkkojen Eurooppa -välineen yleisenä tavoitteena on rakentaa, kehittää, uudenaikaistaa ja täydentää Euroopan laajuisia verkkoja liikenne-, energia- ja digitaalialalla (3.5.1) ä helpottaa rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla. Tässä yhteydessä on otettava huomioon hiilestä irtautumista koskevat pitkän aikavälin sitoumukset ä Euroopan kilpailukyvyn parantamista koskeva tavoite. Ilmastotoimien valtavirtaistamista koskevan unionin tavoitteen mukaisesti 60 prosenttia Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoista osoitetaan ilmastotavoitteisiin sen toimien kautta.
Saavutukset
A. Hankerahoituksen yleisten ehtojen määrittely
Unionin antama rahoitus on yleensä toiminut hankkeiden käynnistämisen kannustimena. Jäsenvaltioiden on vastattava rahoituksesta suurimmaksi osaksi itse, paitsi kun on kyse koheesiorahaston tuesta, jolloin unionin rahoitusosuus on perinteisesti ollut suurempi.
Ensimmäisistä rahoitusta säätelevistä periaatteista säädettiin 18.syyskuuta1995 annetussa neuvoston asetuksessa (EY)N:o2236/95, jossa vahvistettiin yleiset säännöt Euroopan laajuisten verkkojen alaan liittyvän yhteisön rahoitustuen myöntämiselle.
1. Unioni on voinut antaa hankkeille tukea seuraavasti:
- hankkeisiin liittyvien tutkimusten ja muiden teknisten tukitoimien rahoittaminen (enintään 50prosenttia)
- Euroopan investointirahaston tai muiden rahoituslaitosten lainatakuumaksuihin liittyvä tuki
- EIP:n tai muiden julkisten tai yksityisten rahoituslaitosten antamien lainojen korkotuki
- tukien lisäksi erilaiset muuntyyppiset rahoitusvälineet: pääoma- ja velkarahoitus, lainatakaukset ja riskipääoma ä valmiuksien kehittämis- ja riskinjakovälineet
- suora investointituki asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa
- valintakelpoisten tarjoajien välinen kilpailu ä kustannus- ja laatunäkökohtiin perustuva valinta.
2. Hankkeiden valintaperusteita on vahvistettu vähitellen seuraavasti:
- Televiestintä- ja energiaverkoille annettavan unionin tuen ei pidä aiheuttaa kilpailun vääristymistä asianomaisen alan eri yritysten välillä.
- Hankkeiden on edistettävä tavoitteita, jotka on asetettu Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) koskevissa suuntaviivoissa (asetus (EU) N:o 1315/2013) ja Euroopan laajuisia energiainfrastruktuureja (TEN-E) koskevissa suuntaviivoissa (asetus (EU) 2022/869).
- Hankkeiden on oltava taloudellisesti toteuttamiskelpoisia.
- On otettava huomioon hankkeen valmiusaste ja unionin tuen kannustava vaikutus.
- On otettava huomioon suorat tai välilliset vaikutukset ilmastoon, ympäristöön ja työllisyyteen (asteittain on otettu käyttöön yhä kattavammat hankkeiden kustannus-hyötyanalyysit, ympäristövaikutusten arvioinnit, ilmastokestävyyden varmistaminen jne.).
- On otettava huomioon hankkeen eri osien aikataulun koordinointi esimerkiksi rajat ylittävissä hankkeissa.
- Rahoitettavissa hankkeissa on noudatettava unionin lainsäädäntöä ja toimintaperiaatteita erityisesti ympäristönsuojelun, kilpailun ja julkisia hankintoja koskevien sopimusten suhteen. Useissa peräkkäisissä asetuksissa on asetettu yleisiä sääntöjä unionin rahoitustuen myöntämiselle ja otettu käyttöön uusia asiakokonaisuuksia. Vuosien2014–2020 rahoituskehyksestä myönnettiin 29,4 miljardiaeuroa Euroopan laajuisille verkoille, ja tästä määrästä 24 miljardiaeuroa liikenneverkoille (TEN-T) ja noin 5,4miljardiaeuroa energiaverkoille (TEN-E).
Komissio esitti vuonna 2020 ehdotuksen Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista annetun muuttamisesta. Muutetulla edistetään vuodelle 2030 asetettujen unionin energia- ja ilmastotavoitteiden ja vuodelle 2050 asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista. Se auttaa myös varmistamaan yhteenliitännät, energiavarmuuden, markkinoiden ja järjestelmien integroinnin ä kilpailun, joka hyödyttää kaikkia jäsenvaltioita, samoin kuin kohtuulliset energian hinnat. Suuntaviivoilla lakkautetaan enimmäkseen EU:n tuki uusille maakaasu- ja öljyhankkeille ja otetaan käyttöön pakolliset kestävyyskriteerit kaikille yhteistä etua koskeville hankkeille.
Komissio antoi 14. joulukuuta 2021 niiden mukauttamiseksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin ja EU:n ilmastolain ilmastotavoitteisiin. Ehdotetulla asetuksella pyritään koordinoimaan eurooppalaisia liikennekäytäviä ja horisontaalisia painopisteitä. Lisäksi sillä pyritään varmistamaan, että kunkin käytävän ja horisontaalisen painopisteen täytäntöönpanossa edistytään ja että tämä tapahtuu johdonmukaisesti. Komission on sen vuoksi kuultava ydinverkkokäytävien eurooppalaisia koordinaattoreita tarkastellessaan hakemuksia, jotka koskevat unionin rahoitusta Verkkojen Eurooppa -välineestä eurooppalaisia liikennekäytäviä tai eurooppalaisen koordinaattorin toimeksiantoon kuuluvia horisontaalisia painopisteitä varten. Eurooppalaisten koordinaattorien on tarkistettava, ovatko jäsenvaltioiden Verkkojen Eurooppa -välineen yhteisrahoitusta varten ehdottamat hankkeet yhdenmukaisia liikennekäytävää koskevan työsuunnitelman painopisteiden kanssa.
Komissio esitti 27. heinäkuuta 2022 , jossa otetaan huomioon muuttunut geopoliittinen tilanne. Siihen sisältyy muun muassa neljän eurooppalaisen liikennekäytävän laajentaminen Ukrainaan ja Moldovaan. Parlamentin neuvotteluvaltuutus neuvoston kanssa käytäviä neuvotteluja varten hyväksyttiin huhtikuussa 2023. Neuvoston kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen parlamentti hyväksyi tarkistetun TEN-T-asetuksen 22.huhtikuuta 2024. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2024.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut epävakautta ja maailmanlaajuisia energiamarkkinoiden häiriöitä. Tämän vuoksi komissio esitteli toukokuussa 2022 , jonka tavoitteena on torjua ilmastokriisiä ja lopettaa EU:n riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista, joita käytetään taloudellisena ja poliittisena aseena. Ehdotetut toimenpiteet koskevat erityisesti energiansäästöjä, energian tuonnin monipuolistamista (mukaan lukien nesteytetyn maakaasun tuonti) ja uusiutuvan energian (vihreä vety mukaan luettuna) nopeutettua käyttöönottoa. Suunnitelmaan sisältyi arviolta 10 miljardin euron lisäinvestoinnit kaasuinfrastruktuuriin yhteistä etua koskevien hankkeiden nykyisen luettelon täydentämiseksi. Lisäksi yhteistä etua koskevien sähköalan hankkeiden täytäntöönpanon nopeuttamista pidettiin olennaisen tärkeänä sähköverkon mukauttamiseksi tuleviin tarpeisiin, ja sitä tuetaan Verkkojen Eurooppa -välineestä.
B. äǾٳܲDZܻܳ
1. Unionin rakenne- ja koheesiorahastot
Vuosina 2014–2020 Euroopan aluekehitysrahastosta osoitettiin yli 6 miljardia euroa ja koheesiorahastosta 25,95 miljardia euroa temaattiseen tavoitteeseen 7 ”kestävän liikenteen edistäminen ja verkkoinfrastruktuurien parantaminen”. Näin voitiin antaa EU:n yhteisrahoitusta multimodaalisen yhtenäisen liikennealueen tukemiseksi investoimalla TEN-T-verkkoon. Lisäksi Euroopan strategisten investointien rahastosta (josta on tullut InvestEU-ohjelma), Horisontti 2020 -puiteohjelmasta (nykyinen Horisontti Eurooppa -puiteohjelma) ja elpymis- ja palautumistukivälineestä otettiin käyttöön lisävaroja ja -välineitä, joilla edistetään investointimahdollisuuksia TEN-T-verkossa.
2. Euroopan investointipankin antama tuki
Euroopan investointipankin (EIP) lainoihin ei sovelleta alueellisia rajoituksia, vaan niitä myönnetään pankkitoiminnan perusteiden mukaisesti. Perusteina ovat hankkeiden toteutettavuus taloudelliselta (valmiudet lainan takaisinmaksuun), tekniseltä ja ympäristön kannalta.
C. Vuosien2021–2027 rahoituskehys
Komissio esitti ehdotuksensa EU:n seuraavaksi pitkän aikavälin talousarvioksi vuonna 2018. Sen jälkeen se antoi säädösehdotukset 37 alakohtaisesta ohjelmasta. EU:n rakenne- ja koheesiorahastojen lisäksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja InvestEU-rahastosta myönnetään täydentävää rahoitusta TEN-verkoille, esimerkiksi puhtaan energian, liikenteen ja digitaaliteknologian alan tutkimusta ja innovointia varten. Covid-19-pandemian aiheuttaman ennennäkemättömän kriisin vuoksi komissio teki 27. toukokuuta 2020 ehdotuksen väliaikaisesta , jonka määrärahat ovat 750 miljardia euroa, ä kohdennetuista lisäyksistä unionin vuosien 2021–2027 talousarvioon. Heinäkuussa 2020 EU:n valtion- tai hallitusten johtajat saavuttivat lopulta poliittisen sopimuksen, jonka parlamentti ja neuvosto hyväksyivät marraskuussa 2020.
Verkkojen Eurooppa -väline
Joulukuusta 2013 lähtien unionilla on ollut uusi Euroopan laajuisia infrastruktuuriverkkoja koskeva politiikka: Sen määrärahat olivat yli 30,4miljardia euroa vuoteen2020 (EU-27) asti ja ovat yli 33,7 miljardia euroa vuosina 2021–2027.
A. Yleiset tavoitteet
Verkkojen Eurooppa -välineen tavoitteena
- on rakentaa, kehittää, uudenaikaistaa ja täydentää Euroopan laajuisia verkkoja liikenne-, energia- ja digitaalialalla ä helpottaa rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla, ottaen huomioon hiilestä irtautumista koskevat pitkän aikavälin sitoumukset ä Euroopan kilpailukyvyn parantamista koskeva tavoite
- saada aikaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua
- edistää alueellista, sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta ä
- tehostaa sisämarkkinoille pääsyä ja sisämarkkinoiden yhdentymistä ja erityisesti liikenne-, energia- ja digitaalialojen välisten synergioiden edistämistä.
1. Liikenteen alalla tuki kohdennetaan yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, joiden tavoitteena on
- edistää tehokkaita, yhteenliitettyjä ja multimodaalisia verkkoja ja infrastruktuureja älykästä, yhteentoimivaa, kestävää, osallistavaa, esteetöntä, turvallista ja turvattua liikkuvuutta varten TEN-T-suuntaviivojen (asetus (EU) N:o 1315/2013) mukaisesti
- sopeuttaa TEN-T-verkon osia liikenneinfrastruktuurin kaksoiskäyttöön ä siviili- että sotilasalan liikkuvuuden parantamiseksi.
2. Energian alalle kohdennetun tuen tavoitteena on
- edistää tehokkaiden ja kilpailukykyisten energian sisämarkkinoiden yhdentymistä ja verkkojen yhteentoimivuutta yli rajojen ja eri alojen välillä, helpottaa talouden hiilestä irtautumista, edistää energiatehokkuutta ja varmistaa toimitusvarmuus
- helpottaa rajatylittävää yhteistyötä energia-alalla, myös uusiutuvan energian alalla.
3. Digitaalialalla Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan
- varmojen ja turvallisten erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen, myös 5G-järjestelmien, käyttöönottoa ja käyttömahdollisuuksia, runkoverkkojen häiriönsietokyvyn ja kapasiteetin parantamista EU:n eri alueilla yhdistämällä niitä naapurialueisiin ä liikenne-, liikkuvuus- ja energiaverkkojen digitalisaatiota.
B. Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahat vuosina2021–2027
Vuosien2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä komissio ehdotti vuonna2018 , jotta voitaisiin tukea yleisesti investointeja Euroopan infrastruktuuriverkkoihin liikenteen, energian ja televiestinnän aloilla. Välineen määrärahoiksi ehdotettiin 42,3miljardia euroa (käypinä hintoina), ja niistä varattiin 30,6miljardia euroa liikenteen alalle, 8,65miljardia euroa energia-alalle ja 3miljardia euroa digitaalisiin verkkoihin. Vuoden2020 jälkeen Verkkojen Eurooppa -välineen avulla on tarkoitus edistää erityisesti näiden kolmen alan välisiä yhteisvaikutuksia ja lisätä rajat ylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla. Tavoitteena on vauhdittaa digitalisaatiota ja unionin talouden irtautumista hiilestä.
Liikenteen alalla Verkkojen Eurooppa -välineen tavoitteena on nopeuttaa Euroopan laajuisen liikenneverkon kummankin tason valmistumista ja Euroopan liikenteen hallintajärjestelmien, kuten Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän ja eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeen, käyttöönottoa ä tukea siirtymistä älykkääseen, kestävään, osallistavaan ja turvalliseen liikkuvuuteen ottamalla käyttöön vaihtoehtoisten polttoaineiden latausinfrastruktuurin verkosto. Ehdotuksessa kaavaillaan, että uudesta Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettaisiin myös ä siviili- että sotilasalan käyttöön soveltuvaa liikenneinfrastruktuuria, jotta voidaan mukauttaa Euroopan liikenneverkkoja sotilaallisiin vaatimuksiin ja parantaa sotilaallista liikkuvuutta unionissa. Komissio antoi lisäksi marraskuussa 2022 tiedonannon aiheesta ””. Sen tavoitteena on varmistaa paremmin yhteenliitetty ja turvallisempi sotilaallinen liikkuvuus.
Vastauksena covid-19-pandemiaan komissio julkaisi 27.toukokuuta 2020 . Heinäkuussa 2020 kokoontunut ylimääräinen päätti kuitenkin , jota oli ehdotettu Verkkojen Eurooppa -välineen liikennealan talousarvioon. Parlamentti antoi 16. joulukuuta 2020 hyväksyntänsä vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevalle asetukselle. Maaliskuussa 2021 neuvoston ja parlamentin neuvottelijat pääsivät heinäkuussa 2020 annettuja noudattaen alustavaan sopimukseen, jonka mukaan määrärahat jakautuvat seuraavasti:
- liikenneala: 25,81miljardia euroa, josta 11,29miljardia euroa koheesiorahastosta tukea saaville maille ja 1,69 miljardia euroa sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyviin toimiin
- energia-ala: 5,84miljardia euroa
- digitaaliala: 2,06miljardia euroa.
Neuvosto vahvisti asiaa koskevan yhteisen kannan 16.kesäkuuta 2021, ja parlamentti hyväksyi neuvoston kannan 7.heinäkuuta 2021. maan assosioimisesta Verkkojen Eurooppa -välineeseen. Sopimuksen ansiosta ukrainalaiset hanketoteuttajat voivat hakea EU:n rahoitusta liikenne-, energia- ja digitaalihankkeisiin.
Euroopan parlamentin rooli
Euroopan laajuisia verkkoja tukeakseen parlamentti on johdonmukaisesti vaatinut, että rahoituksessa etusijalle asetetaan ympäristöystävällisemmät liikennemuodot siten, että infrastruktuurirahoituksesta osoitetaan yli 50prosenttia rautatiehankkeisiin (yhdistetyt kuljetukset mukaan lukien) ja tieliikennehankkeiden osalta enimmäisosuudeksi asetetaan 25prosenttia. Lisäksi parlamentti on korostanut, että komission on varmistettava hankkeiden koordinointi ja johdonmukaisuus silloin, kun ne saavat rahoitusta unionin talousarviosta, Euroopan investointipankilta, koheesiorahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta tai muista unionin rahoitusvälineistä.
Unionin vuotuisista talousarvioista päättäessään parlamentti on kiinnittänyt huomiota ä Verkkojen Eurooppa -välineeseen että Horisontti-ohjelmiin kohdennettuihin määrärahoihin. Parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunta ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta laativat yhteisen mietintöluonnoksen vastauksena komission vuonna 2018 antamaan ehdotukseen Verkkojen Eurooppa -välineestä vuoden 2020 jälkeen. Mietintöluonnoksessa todettiin, ettei komission ehdotus ollut riittävän kunnianhimoinen Verkkojen Eurooppa -välineen liikenteen alan määrärahojen osalta ja korostettiin alan investointitarpeita ja hyötyjä, joita yhteyksien parantamisesta voisi olla unionille. Siinä korostettiin, että Verkkojen Eurooppa -välineen sääntöjä on yksinkertaistettava entisestään ja että on tärkeä varmistaa johdonmukaisuus niiden unionin rahastojen kesken, joista tuetaan liikenne-, energia- ja digitaalialaa. Esittelijät korostivat tarvetta lujittaa Verkkojen Eurooppa -välineen painopisteiden parlamentaarista valvontaa ja parantaa sen seurantaa. Yhteiseen mietintöön sisältyi noin 20prosentin lisäys liikennehankkeille osoitettuihin määrärahoihin. Vuosien 2021–2027 monivuotisesta talousarviosta ei kuitenkaan voitu kattaa Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahojen suunniteltua lisäystä. Lopullinen säädös () julkaistiin heinäkuussa 2021.
Parlamentti antoi heinäkuussa 2020 , jossa se suhtautui myönteisesti siihen, että covid-19-pandemian vastaisista toimenpiteistä oli päästy sopimukseen, mutta piti valitettavina elpymisrahaston avustusosuuteen tehtyjä leikkauksia.
Parlamentti antoi . Siinä se korosti tarvetta varmistaa, että yhteistä etua koskevien hankkeiden menot ja valinta ovat Pariisin sopimuksen sitoumusten mukaisia.
parlamentti varmisti rahoituksen hankkeille, joissa nykyinen maakaasuinfrastruktuuri muutetaan vedyn siirtoon ja varastointiin soveltuvaksi siirtymäkauden ajaksi (joulukuun 2029 loppuun asti).
Lisätietoja aiheesta on liikenne- ja matkailuvaliokunnan ä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan verkkosivustoilla.
Ariane Debyser / Kristi Polluveer / Olena Kuzhym