Ϸվ

EU:n talousarvio rahoitetaan suurelta osin unionin omista varoista, minkä lisäksi sitä täydennetään muilla tuloilla. Vuotuisten tulojen on katettava kokonaan vuotuiset menot, koska talousarvio ei saa olla alijäämäinen. Neuvosto päättää omien varojen järjestelmästä yksimielisesti ottaen huomioon Euroopan parlamentin kannan, ja päätös edellyttää ratifiointia kaikissa jäsenvaltioissa. Komissio teki vuosina 2022 ja 2023 ehdotuksen omien varojen järjestelmän uudistuksesta, joka koostuu kahdesta uusien omien varojen paketista.

Oikeusperusta

  • Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 311artikla ja 322artiklan 2kohta sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106A ja 171artikla
  • , Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä
  • , Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä, , perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä, , arvonlisäverosta kertyvien omien varojen lopullisesta yhdenmukaisesta kantomenettelystä ja , kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvien omien varojen laskennasta, kyseisten omien varojen käyttöön asettamisessa noudatettavista menetelmistä ja menettelyistä, käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä sekä bruttokansantuloon perustuvien omien varojen tietyistä näkökohdista

Tavoite

Unionin taloudellisen riippumattomuuden turvaaminen talousarvion kurinalaisuutta noudattaen

Tausta

Euroopan talousyhteisölle (ETY) myönnettiin omat varat. Vuosittain unionin käyttöön asetettavien omien varojen enimmäismäärä on tällä hetkellä 1,40prosenttia unionin bruttokansantulosta (BKTL), kuten säädetään. Kokonaismenot eivät saa ylittää kokonaistuloja, joten tämä enimmäismäärä rajoittaa myös menoja nykyisen vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen (1.4.3) puitteissa.

Tulorakenne

1. Omat varat

’Perinteiset’ omat varat koostuvat vuodesta 1970 lähtien kannetuista tulli-, maatalous- ja sokerimaksuista. Osuus, jonka jäsenvaltiot voivat pidättää itsellään kantokuluina, on nostettu takaisin 25prosenttiin 20prosentista. Perinteisten omien varojen osuus kaikista omista varoista on nykyään yleensä noin 10–15prosenttia[1].

ALV-perusteiset omat varat muodostuvat unionin talousarvioon siirrettävästä jäsenvaltioiden arvioidun arvonlisäverokertymän (ALV) prosenttiosuudesta. Arvonlisäveroon perustuvista omista varoista säädettiin vuoden1970 päätöksessä. Nämä varat saatiin kuitenkin käyttöön vasta, kun arvonlisäverojärjestelmät yhtenäistettiin jäsenvaltioiden välillä vuonna1979. ALV-perusteisten varojen osuus kaikista omista varoista on nyt noin 10prosenttia.

BKTL-perusteiset omat varat koostuvat jäsenvaltioiden bruttokansantuloon perustuvista maksuista, joiden yhdenmukainen prosenttiosuus vahvistetaan vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä. Näistä omista varoista sovittiin . Alun perin niitä oli tarkoitus periä vain, jos muilla omilla varoilla ei pystyttäisi kattamaan menoja kokonaan. Nykyisin niillä kuitenkin rahoitetaan valtaosa EU:n talousarviosta. BKTL-perusteiset omat varat ovat kolminkertaistuneet 1990-luvun lopusta lähtien, ja nykyään niiden osuus kaikista omista varoista on noin 60–70prosenttia.

Muovijätteeseen perustuvat omat varat otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2021 alkaen vuoden 2020 . Kyseessä on kansallinen maksuosuus (suora siirto jäsenvaltioiden talousarvioista), joka lasketaan kierrättämättömän pakkausmuovijätteen määrän perusteella ja jonka yhdenmukainen verokanta on 0,80euroa kilogrammaa kohti. Niiden jäsenvaltioiden maksuosuuksia, joiden BKTL asukasta kohden on alle EU:n keskiarvon, alennetaan vuotuisella kiinteämääräisellä vähennyksellä, joka vastaa 3,8:aa kilogrammaa muovijätettä henkeä kohti. Näistä varoista saatavat tulot muodostavat noin 3–4prosenttia EU:n talousarviosta.

2. Muut tulot ja edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettävä ylijäämä

Muihin tuloihin sisältyvät EU:n henkilöstön palkoistaan maksamat verot, kolmansien maiden EU:n ohjelmille suorittamat maksut, korkomaksut sekä EU-lainsäädäntöä rikkoneiden yritysten maksamat sakot. Kunkin varainhoitovuoden mahdollinen ylijäämä otetaan tulona seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon. Muut tulot, ylijäämät ja tekniset mukautukset ovat yleensä noin 2–8prosenttia tulojen kokonaismäärästä.

Muihin tuloihin kirjataan myös luotonotto, jonka osuus talousarviosta on tällä hetkellä 25–30prosenttia. EU:n talousarvio ei saa olla alijäämäinen, eikä sen menoja saa rahoittaa ottamalla lainaa. Komissio kuitenkin valtuutettiin lainaamaan poikkeuksellisesti ja väliaikaisesti pääomamarkkinoilta enintään 750miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina), jotta voidaan rahoittaa NextGenerationEU-elpymisvälineestä myönnettävät avustukset ja lainat. Tämän nettoluotonoton olisi päätyttävä vuoden 2026 lopussa. Sen jälkeen vain rahoitusoperaatiot ovat sallittuja.

3. Korjausmekanismit

Omien varojen järjestelmää on käytetty myös korjaamaan jäsenvaltioiden nettomaksuosuuksien välistä budjettiepätasapainoa. Vaikka vuonna 1984 käyttöön otettua Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtyä maksuosuuden alennusta ei enää sovelleta, Tanskan, Saksan, Alankomaiden, Itävallan ja Ruotsin osuuksiin tehdään edelleen kiinteämääräiset korjaukset kaudella 2021–2027.

EU:n omien varojen uudistaminen

Lissabonin sopimuksessa määrättiin, että talousarvio rahoitetaan edelleen kokonaisuudessaan unionin omin varoin ja että neuvostolla on myös vastaisuudessa parlamenttia kuultuaan valta hyväksyä yksimielisesti päätös unionin omien varojen järjestelmästä[2], ottaa käyttöön uusia omien varojen luokkia ja poistaa olemassa olevia luokkia. Lisäksi siinä määrättiin, että neuvosto voi vahvistaa näiden päätösten täytäntöönpanotoimenpiteet vasta saatuaan parlamentin hyväksynnän, ja siten vahvistettiin parlamentin asemaa.

Lissabonin sopimuksen uusien määräysten nojalla parlamentti on viime vuosina useissa kannoissaan ja päätöslauselmissaan toistuvasti vaatinut omien varojen järjestelmän perusteellista uudistusta[3]. Parlamentti on kiinnittänyt huomiota omien varojen järjestelmän ongelmiin ja etenkin siihen, että järjestelmä on liian monimutkainen ja taloudellisesti riippuvainen kansallisista maksuosuuksista.

Omien varojen järjestelmän yleistä tarkastelua varten perustettiin vuonna 2014 korkean tason työryhmä (ns. Montin työryhmä). Se esitti tammikuussa 2017 , jossa käsiteltiin läpinäkyvämpiä, yksinkertaisempia, oikeudenmukaisempia ja demokraattisesti vastuullisempia tapoja rahoittaa EU:n talousarvio. Sen tärkein päätelmä oli, että EU:n talousarviota oli uudistettava niin tulo- kuin menopuolenkin osalta, jotta voidaan ratkaista nykyiset haasteet ja saada aikaan näkyviä tuloksia EU:n kansalaisille.

Komissio teki tämän raportin ja myöhemmin pohjalta 2.toukokuuta2018 [4] nykyisten ALV-perusteisten omien varojen yksinkertaistamisesta. Se esitti samalla, että otettaisiin käyttöön uusia omia varoja. Komissio ehdotti myös, että kaikista maksuosuusalennuksista luovutaan ja osuus, jonka jäsenvaltiot pidättävät itsellään tullimaksujen kantokuluina, alennetaan 20 prosentista 10 prosenttiin. Se ehdotti lisäksi vuosittain kerättävien omien varojen enimmäismäärän korottamista, jotta otetaan huomioon 27 jäsenvaltion EU:n pienempi yhteenlaskettu BKTL ja ehdotettu Euroopan kehitysrahaston sisällyttäminen unionin talousarvioon.

Parlamentin tavoitteena oli entistä vakaampi EU:n talousarvio, joka tukisi EU:n toimintapoliittisia tavoitteita. Siksi se vaati toistuvasti kunnianhimoista, tasapainoista, oikeudenmukaista, yksinkertaista ja avointa uusien EU:n omien varojen kokonaisuutta, joka ei lisäisi kansalaisten verotaakkaa. Parlamentti myös vaati uudistuksia, joilla tehdään tulonkannosta yksinkertaisempaa, avoimempaa ja demokraattisempaa, pienennetään BKTL-maksuosuuksien osuutta, uudistetaan ALV-perusteista omien varojen järjestelmää tai luovutaan siitä kokonaan ja poistetaan asteittain kaikenlaiset maksuosuuksien alennukset.

Uudistusehdotukset

Valtion- tai hallitusten johtajat sopivat 17.–21.heinäkuuta2020 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä, EU:n elpymisvälineestä, maksujen enimmäismäärän nostamisesta ja uusien kierrättämättömään muovijätteeseen perustuvien omien varojen käyttöönotosta tammikuusta2021 alkaen.

EU:n elpymisväline perustui komission tekemään esitykseen, jossa ehdotettiin, että unioni ottaisi covid-19-pandemian vaikutusten torjumiseksi lainaa 750miljardia euroa laskemalla kansainvälisillä markkinoilla liikkeeseen EU:n puolesta joukkovelkakirjoja, joiden maturiteetti olisi 3–30vuotta. Komissio ehdotti, että omien varojen enimmäismäärää korotetaan poikkeuksellisesti ja väliaikaisesti 0,6prosentilla EU:n BKTL:sta EU:n velkojen huomioon ottamiseksi, jotta hankittu markkinarahoitus voidaan maksaa takaisin. Tämä korotus täydentäisi ehdotettua pysyvää korotusta 1,2 prosentista 1,4 prosenttiin BKTL:sta, jotta uusi taloudellinen tilanne voitaisiin ottaa huomioon.

Parlamentti vastasi korostamalla , että ainoastaan uusien omien varojen luominen voi auttaa maksamaan takaisin elpymisvälineeseen liittyvästä luotonotosta syntyneen EU:n velan. Näin voitaisiin myös pelastaa EU:n talousarvio ja lieventää jäsenvaltioiden valtionkassoihin ja unionin kansalaisiin kohdistuvaa finanssipoliittista painetta. Parlamentti toisti 16. syyskuuta 2020 kuulemismenettelyssä esittämässään kannassa kehotukset ottaa käyttöön uusia omia varoja etenemissuunnitelman mukaisesti ja poistaa kaikki maksuosuusalennukset.

Parlamentin, neuvoston ja komission neuvottelijat pääsivät 10.marraskuuta 2020 poliittiseen yhteisymmärrykseen monivuotisesta rahoituskehyksestä, omista varoista ja tietyistä elpymisvälineen hallintoon liittyvistä näkökohdista. Sen seurauksena sisältyi uusi liite, jossa vahvistettiin etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönotolle kaudella 2021–2027. Uusista omista varoista saatavien tulojen olisi riitettävä kattamaan EU:n elpymisvälineen takaisinmaksut, ja mahdolliset yli jäävät tulot olisi käytettävä EU:n talousarvion rahoittamiseen.

Uuden, 14.joulukuuta 2020 annetun omia varoja koskevan päätöksen mukaan tiettyjen jäsenvaltioiden maksuosuuksien alennukset säilytetään ja tullimaksujen kantokuluina pidätettävä osuus nostetaan 20prosentista 25prosenttiin. Kaikki jäsenvaltiot saivat ratifioitua omia varoja koskevan päätöksen 31.toukokuuta2021 mennessä, minkä jälkeen sitä on sovellettu taannehtivasti 1.tammikuuta2021 alkaen.

Sen jälkeen, kun 14. heinäkuuta 2021 oli annettu ja koskevat ehdotukset, julkaistiin 22. joulukuuta 2021 vielä . Siinä täsmennetään, että EU:n talousarvioon maksettaisiin 25prosenttia EU:n päästökaupan tuloista, 75prosenttia hiilirajamekanismin avulla saatavista tuloista ja 15 prosenttia siitä yritysten jäännösvoittojen osuudesta, joka kohdennetaan EU:n jäsenvaltioille kansainvälisen verokehyksen uudistamista koskevan OECD:n ja G20-maiden sopimuksen mukaisesti (”ensimmäinen pilari”).

Komissio julkaisi 20. kesäkuuta 2023 . Yksi niistä oli väliaikaisten tilastopohjaisten omien varojen käyttöönotto. Se olisi yritysten voittoihin perustuva jäsenvaltioiden maksama rahoitusosuus. Sen suuruus olisi 0,5prosenttia EU:n yritysten voittoja koskevasta nimellisestä perusteesta (joka perustuu Eurostatin laskemaan rahoitusalan ja muiden yritysten bruttotoimintaylijäämään). Se on määrä korvata lopulta oikeilla yhteisöverotukseen perustuvilla omilla varoilla, jotka saataisiin tulevan myötä. Ehdotuksessa esitetään myös päästökauppajärjestelmään perustuvien omien varojen määrän nostamista 25prosentista 30prosenttiin, mikä on perusteltua hiilen hintojen nousun vuoksi. Ehdotettu paketti voisi tuoda vuodesta 2024 alkaen noin 23miljardin euron ja vuodesta 2028 alkaen noin 36miljardin euron vuotuiset lisätulot. Määrä vastaisi noin 18–20:tä prosenttia kokonaistuloista.

Kaikista äskettäin ehdotetuista uusista omista varoista odotetaan parhaillaan neuvoston päätöstä.

Euroopan parlamentin näkökannat

Uusien omien varojen ensimmäisestä korista järjestetyssä kuulemismenettelyssä parlamentti yleisesti kannatti ehdotusta ja teki siihen joitakin . Parlamentti antoi myös 10.toukokuuta 2023 päätöslauselman, jossa se kehotti neuvostoa hyväksymään uusien omien varojen ensimmäisen korin ja ehdotti muita uusia omia varoja.

[1]
[2]Tällainen päätös on ratifioitava jäsenvaltioissa.
[3] Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä; esityksestä neuvoston päätökseksi unionin omien varojen järjestelmästä; monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelusta: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa; monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 välitarkistuksesta; EU:n rahoituksen tulevaisuutta koskevasta pohdinta-asiakirjasta; Euroopan unionin omien varojen järjestelmän uudistamisesta; monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista; monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027; monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista: aika vastata kansalaisten odotuksiin.
[4]Tilintarkastustuomioistuin antoi ehdotuksista lausunnon 29.marraskuuta 2018 ().

Andras Schwarcz