MIETINTÖehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 223/2014 muuttamisesta covid-19-kriisin torjumiseksi toteutettavien erityistoimenpiteiden osalta
2.10.2020-( – C9‑0151/2020 – )-***
Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
Esittelijä: Lucia Ďuriš Nicholsonová
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 223/2014 muuttamisesta covid-19-kriisin torjumiseksi toteutettavien erityistoimenpiteiden osalta
( – C9‑0151/2020 – )
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
–ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (),
–ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294artiklan 2kohdan ja 175artiklan 3kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0151/2020),
–ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294artiklan 3kohdan,
–ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 10. kesäkuuta 2020 antaman lausunnon[1],
–on kuullut alueiden komiteaa,
–ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,
–ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A9‑0174/2020),
1.vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;
2.pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;
3.kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
Tarkistus1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(2)Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jolla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Pilarin 20 keskeistä periaatetta on jaettu kolmeen ryhmään, jotka ovat yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Covid-19-pandemian vastatoimena toteutettavissa toimissa olisi noudatettava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20:tä periaatetta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla tapahtuvan elpymisen varmistamiseksi. |
(2)Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jolla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Pilarin 20 keskeistä periaatetta on jaettu kolmeen ryhmään, jotka ovat yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Covid-19-pandemian vastatoimena toteutettavissa toimissa olisi noudatettava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20:tä periaatetta sosiaalisesti oikeudenmukaisella ja palautumiskykyä tukevalla tavalla tapahtuvan elpymisen varmistamiseksi. |
Tarkistus2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(3)Covid-19-kriisi on vaikuttanut jäsenvaltioihin ennennäkemättömällä tavalla. Kriisillä on ollut vakavia taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia. Tämä on luonut poikkeuksellisen tilanteen, johon on puututtava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisilla erityistoimenpiteillä. |
(3)Covid-19-kriisi on vaikuttanut jäsenvaltioihin ennennäkemättömällä tavalla. Kriisillä on ollut vakavia taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia, ja se on pahentanut yli 109miljoonan köyhyydessä elävän tai köyhyysvaarassa olevan ihmisen tilannetta, syventänyt sosiaalisia eroja ja lisännyt työpaikkojen menetyksiä, työttömyyttä ja eriarvoisuutta erityisesti muita heikommassa asemassa olevissa ryhmissä. Tämä on luonut poikkeuksellisen tilanteen, johon on puututtava kiireellisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisilla erityistoimenpiteillä sekä muilla köyhyyden torjumiseen tähtäävillä toimenpiteillä. |
Tarkistus3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(4)Tämä vaikuttaa erityisesti FEADiin. Kun otetaan huomioon, että ruoan puutteesta ja aineellisesta puutteesta ä ihmisten määrä on lisääntynyt covid-19-pandemian vuoksi ja että ää辱 kohdistuu erityisiä riskejä ja uusia vaikeuksia kriisin aikana, jäsenvaltioihin kohdistuvat paineet lisätuen myöntämiseksi rahastosta ovat kasvaneet. |
(4)Tämä vaikuttaa erityisesti FEADiin. Kun otetaan huomioon, että huomattava määrä ihmisiä kaikkialla unionissa kärsi jo ruoan puutteesta ja aineellisesta puutteesta (13miljoonaa ihmistä vuodessa, mukaan lukien noin neljä miljoonaa lasta, sai FEADin tukea jo ennen covid-19-kriisiä) ja että tällaisten ihmisten määrä on lisääntynyt covid-19-pandemian vuoksi ja että ää辱 쾱ö kohdistuu erityisiä riskejä ja uusia vaikeuksia kriisin aikana, jäsenvaltioihin kohdistuvat paineet lisätuen myöntämiseksi FEADista ovat kasvaneet. |
Tarkistus4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(5)Jotta voitaisiin korjata talouteen kohdistuvat valtavat häiriöt ja sisämarkkinoiden toimintaan kohdistuvat vakavat vaikutukset, jotka johtuvat jäsenvaltioiden covid-19-viruksen leviämisen hillitsemiseksi käyttöönottamista poikkeuksellisista rajoituksista, Eurooppa-neuvosto hyväksyi 23 päivänä huhtikuuta 2020 vahvan investointikomponentin sisältävän elpymistä koskevan etenemissuunnitelman, jossa kehotetaan perustamaan [Euroopan elpymisväline] ja valtuutetaan komissio analysoimaan tarpeet, jotta määrärahat voidaan kohdentaa Euroopassa pahimmin kärsineisiin aloihin ja maantieteellisiin alueisiin, ja tässä yhteydessä olisi myös täsmennettävä yhteys monivuotiseen rahoituskehykseen. |
(5)Jotta voitaisiin korjata talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuvat valtavat häiriöt ja Euroopan sosiaalisen mallin ja sisämarkkinoiden toimintaan kohdistuvat vakavat vaikutukset, jotka johtuvat jäsenvaltioiden covid-19-viruksen leviämisen hillitsemiseksi käyttöönottamista poikkeuksellisista rajoituksista, Eurooppa-neuvosto hyväksyi 23 päivänä huhtikuuta 2020 vahvan investointikomponentin sisältävän elpymistä koskevan etenemissuunnitelman, jossa kehotetaan perustamaan [Euroopan elpymisväline] ja valtuutetaan komissio analysoimaan tarpeet, jotta määrärahat voidaan kohdentaa Euroopassa pahimmin kärsineisiin aloihin ja maantieteellisiin alueisiin, ja tässä yhteydessä olisi myös täsmennettävä yhteys monivuotiseen rahoituskehykseen. |
Tarkistus5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(6)Komissio antoi 27 päivänä toukokuuta 2020 asetusehdotuksen11 neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 1311/201312 muuttamisesta ja vapautti lisämäärärahoja tukeakseen jäsenvaltioita covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin torjumisessa ja talouden elvyttämisen valmistelemisessa. Osana tätä pakettia rakennerahastoista asetetaan talousarviositoumuksina käyttöön poikkeuksellisesti 58 272 800 000 euron suuruinen lisämäärä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisesti vuosina 2020, 2021 ja 2022, jotta kyseinen määrä voidaan ottaa nopeasti käyttöön reaalitaloudessa vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan ohjelmien nykyisten rakenteiden kautta. Komission olisi vahvistettava kullekin jäsenvaltiolle jaettava lisämäärärahojen määrä käyttäen jakomenetelmää, joka perustuu viimeisimpiin käytettävissä oleviin objektiivisiin tilastotietoihin jäsenvaltioiden suhteellisesta vauraudesta ja tämänhetkisen kriisin vaikutuksesta niiden talouteen. Koska kriisin aiheuttamien vaikutusten luonne muuttuu jatkuvasti, jakoa olisi tarkistettava vuonna 2021 saman jakomenetelmän perusteella käyttäen 19 päivään lokakuuta 2021 mennessä käytettävissä olevia viimeisimpiä tilastotietoja. Jotta covid-19-pandemian vähävaraisimmille aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia voitaisiin torjua tehokkaasti, on aiheellista sallia, että jäsenvaltiot kohdentavat lisämäärärahoja FEADiin tarpeidensa mukaisesti. Näin tehdessään jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä asianmukaisella tavalla huomiota siihen, kuinka paljon vähävaraisimpien määrä on kasvanut covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen. Lisäksi on tarpeen vahvistaa, kuinka paljon korotettuja lisämäärärahoja voidaan enintään kohdentaa jäsenvaltion tekniseen apuun. Koska nämä lisämäärärahat käytetään todennäköisesti nopeasti, niihin liittyvät sitoumukset olisi myös vapautettava, kun ohjelmat suljetaan. Myös lisämäärärahoja voidaan siirtää EAKR:n, ESR:n ja FEADin välillä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisesti. |
(6)Komissio antoi 27 päivänä toukokuuta 2020 asetusehdotuksen11 neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 1311/201312 muuttamisesta ja vapautti lisämäärärahoja tukeakseen jäsenvaltioita covid-19-pandemian torjumiseksi toteutettavissa kriisitoimissa ja valmistellakseen talouden sosiaalista, palautumiskykyä tukevaa ja kestävää elpymistä. Osana tätä pakettia rakennerahastoista asetetaan talousarviositoumuksina käyttöön poikkeuksellisesti 58 272 800 000 euron suuruinen lisämäärä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisesti vuosina 2020, 2021 ja 2022, jotta kyseinen määrä voidaan ottaa nopeasti käyttöön reaalitaloudessa vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan ohjelmien nykyisten rakenteiden kautta. Komission olisi vahvistettava kullekin jäsenvaltiolle jaettava lisämäärärahojen määrä käyttäen jakomenetelmää, joka perustuu viimeisimpiin käytettävissä oleviin objektiivisiin tilastotietoihin, tasa-arvoa koskevat tiedot mukaan lukien, jäsenvaltioiden suhteellisesta vauraudesta, köyhyydestä ja sosiaalisen syrjäytymisen asteesta ja tämänhetkisen kriisin luonteesta ja vaikutuksesta niiden talouteen ja yhteiskuntaan kiinnittäen erityistä huomiota kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin 쾱ö, kuten asunnottomiin ja erillisissä laitoksissa eläviin 쾱ö, jotka yleensä jäävät jäsenvaltioiden virallisten tilastojen ulkopuolelle. Tätä varten asiaankuuluvien ja vertailukelpoisten tietojen keruuseen olisi otettava mukaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen alalla toimivia ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville 쾱ö palveluja tarjoavia kansalaisjärjestöjä ja paikallisviranomaisia. Koska covid-19-kriisin aiheuttamien vaikutusten luonne muuttuu jatkuvasti, jakoa olisi tarkistettava vuonna 2021 saman jakomenetelmän perusteella käyttäen 19 päivään lokakuuta 2021 mennessä käytettävissä olevia viimeisimpiä tilastotietoja ja tasa-arvoa koskevia tietoja. Jotta covid-19-pandemian vähävaraisimmille 쾱ö aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia voitaisiin torjua tehokkaasti, ja poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1303/201312a 92artiklan 7kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden olisi myös kohdennettava lisämäärärahoja FEADiin. Näin tehdessään jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä asianmukaisella tavalla huomiota siihen, kuinka paljon vähävaraisimpien 쾱ö määrä on kasvanut covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen. Lisäksi on tarpeen vahvistaa, kuinka paljon korotettuja lisämäärärahoja voidaan enintään kohdentaa jäsenvaltion tekniseen apuun. Koska nämä lisämäärärahat käytetään todennäköisesti nopeasti, niihin liittyvät sitoumukset olisi myös vapautettava, kun ohjelmat suljetaan. Myös lisämäärärahoja 辱ä siirtää EAKR:n, ESR:n ja FEADin välillä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisesti. Kun otetaan huomioon ESR:n keskeinen rooli köyhyyden poistamisessa ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa, ESR:n osuutta ei 辱ä laskea alle nykyisen oikeudellisen velvoitteen, joka on 23,1prosenttia unionin tasolla. |
__________________ |
__________________ |
11 . |
11 . |
12 Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884). |
12 Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884). |
|
12a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L347, 20.12.2013, s.320). |
Tarkistus6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(6 a)Köyhyyden naisistumisen vuoksi, jonka tuloksena naisten köyhyys on yleisempää ja vakavampaa1a, sukupuolinäkökohdat olisi otettava huomioon kaikissa FEADin valmistelu-, täytäntöönpano-, seuranta- ja arviointivaiheissa. Lisäksi syrjinnän ja köyhyyden erottamattoman yhteyden vuoksi ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21artiklan mukaisesti kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen, on kiellettyä. |
|
__________________ |
|
1a |
Tarkistus7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(8)Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioilla on riittävästi varoja toteuttaa nopeasti covid-19-pandemian torjumiseksi toteutettavat kriisitoimet ja valmistella talouden elpymistä, suoritettavien ennakkomaksujen olisi oltava korkeammat, jotta lisämäärärahojen turvin toteutettavat toimet voidaan panna nopeasti täytäntöön. Ennakkomaksujen suuruuden olisi oltava sellainen, että voidaan varmistaa, että jäsenvaltioilla on tarvittaessa keinot suorittaa ennakkomaksuja tuensaajille ja maksaa korvauksia tuensaajille nopeasti maksupyyntöjen esittämisen jälkeen. |
(8)Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioilla on riittävästi varoja toteuttaa nopeasti covid-19-pandemian torjumiseksi toteutettavat kriisitoimet, kun otetaan huomioon sen vaikutukset köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen, ja valmistella talouden ja yhteiskunnan sosiaalista, palautumiskykyä tukevaa ja kestävää elpymistä, suoritettavien ennakkomaksujen olisi oltava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa korkeammat, jotta lisämäärärahojen turvin toteutettavat toimet voidaan panna nopeasti täytäntöön. Ennakkomaksujen suuruuden olisi oltava sellainen, että voidaan varmistaa, että jäsenvaltioilla on tarvittaessa keinot suorittaa ennakkomaksuja tuensaajille ja maksaa korvauksia tuensaajille nopeasti maksupyyntöjen esittämisen jälkeen. Tuensaajien välittömän avustamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi sitouduttava toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet ennakkomaksujen käynnistämiseksi mahdollisimman nopeasti. |
Tarkistus8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(8 a)Tällä asetuksella ei 辱ä muuttaa tapaa, jolla FEADista myönnetään tukea, ja FEADia olisi hallinnoitava edelleen yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. |
Tarkistus9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(9)Jotta voitaisiin keventää julkisiin talousarvioihin covid-19-kriisin torjumisen takia kohdistuvaa taakkaa ja valmistella talouden elpymistä, on asianmukaista, että nämä lisämäärärahat eivät kuulu osarahoituksen piiriin. |
(9)Jotta voitaisiin keventää julkisiin talousarvioihin covid-19-pandemian torjumiseksi toteutettavien kriisitoimien takia kohdistuvaa taakkaa ja valmistella talouden ja yhteiskunnan sosiaalista, palautumiskykyä tukevaa ja kestävää elpymistä, on asianmukaista, että nämä lisämäärärahat eivät kuulu osarahoituksen piiriin. |
Tarkistus10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(11)Jäsenvaltiot eivät yksin voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli torjua kansanterveyskriisin ää辱 kohdistamia vaikutuksia, vaan se voidaan ehdotetun toimen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. |
(11)Jäsenvaltiot eivät yksin voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli torjua kansanterveydellisen ja sosioekonomisen kriisin vuoksi ää辱 kohdistuvia vaikutuksia, vaan se voidaan ehdotetun toimen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. |
Tarkistus11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
(14)Kun otetaan huomioon covid-19-pandemia ja tarve reagoida pandemiaan ٳٲⱹää kansanterveyskriisiin kiireellisesti, katsotaan aiheelliseksi poiketa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemaa koskevassa pöytäkirjassa N:o1 olevassa 4artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon ajanjaksosta. |
(14)Kun otetaan huomioon covid-19-pandemia ja tarve reagoida siihen ٳٲⱹää kansanterveydelliseen ja sosioekonomiseen kriisiin kiireellisesti, katsotaan aiheelliseksi poiketa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemaa Euroopan unionissa koskevassa pöytäkirjassa N:o1 olevassa 4artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon ajanjaksosta. |
Tarkistus12
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EU) N:o 223/2014
6 a artikla – otsikko
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
äää vapaaehtoinen korotus covid-19-pandemian vastatoimena |
äää korotus covid-19-pandemian vastatoimena |
Tarkistus13
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EU) N:o 223/2014
6 a artikla – 1 kohta
|
|
Komission teksti |
Tarkistus |
1.Jäsenvaltiot voivat covid-19-pandemian vastatoimena korottaa vapaaehtoisesti 6 artiklassa tarkoitettuja määrärahoja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 92 b artiklan 5 kohdan seitsemännen alakohdan mukaisesti. Korotus voi vaikuttaa vuosien 2020, 2021 ja 2022 talousarviositoumuksiin. |
1.Jäsenvaltioiden on covid-19-pandemian vastatoimena korotettava 6artiklassa tarkoitettuja määrärahoja vähintään 3prosentin osuudella lisämäärärahoista asetuksen (EU) N:o 1303/2013 92 b artiklan 5 kohdan seitsemännen alakohdan mukaisesti. Korotus voi vaikuttaa vuosien 2020, 2021 ja 2022 talousarviositoumuksiin. |
PERUSTELUT
Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) on väline, jolla autetaan köyhtyneitä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen voittamisessa. FEADista myönnetään vuosittain tukea noin 13 miljoonalle ihmiselle, mukaan lukien noin neljä miljoonaa alle 15‑vuotiasta lasta.
Covid-19-pandemian suorat ja välilliset vaikutukset lisääntyvät jatkuvasti kaikissa jäsenvaltioissa. Tämänhetkinen tilanne on ennennäkemätön ja edellyttää, että näissä olosuhteissa sovelletaan tilanteeseen sopeutettuja poikkeuksellisia toimenpiteitä, kuten FEADin tuen myöntämistä vähävaraisimmille.
Ensimmäinen koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite (CRII)[2] on 1. huhtikuuta 2020 voimaan tullut toimenpidepaketti, jolla tehtiin merkittäviä muutoksia Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin sovellettavaan lainsäädäntökehykseen. Näiden muutosten ansiosta tämänhetkiseen tilanteeseen voidaan reagoida tehokkaammin. Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevassa investointialoitteessa PLUS (CRII+)[3] hyväksyttiin täydentäviä toimenpiteitä. Pakettiin sisältyi myös asetuksen (EU) N:o 223/2014[4] (FEAD-asetus) muuttaminen 23. huhtikuuta 2020 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/559[5], joka tuli voimaan 25. huhtikuuta 2020. Näillä muutoksilla pyrittiin mukauttamaan FEADia, jotta covid-19-pandemian aiheuttamaan haasteeseen voidaan vastata ja etenkin reagoida nopeasti niiden kohderyhmien uusiin lisätarpeisiin, joille aiheutuu tämän kriisin myötä uusia vaikeuksia. Sen vuoksi asetuksella otettiin käyttöön FEADista rahoitettavia lisäjoustoa ja likviditeettiä tukevia erityistoimenpiteitä, jotta jäsenvaltiot voivat torjua covid-19-pandemiaa, mukaan lukien mahdollisuus toimittaa elintarvikeapua ja perushyödykkeitä arvosetelien muodossa.
Vaikka tilanne kehittyy edelleen ja jäsenvaltiot purkavat yhteiskuntiaan ja yrityksiään koskevia rajoituksia ja käynnistävät uudelleen talouttaan, kriisin suorat ja välilliset vaikutukset ovat monilla aloilla jo vaatineet veronsa. Elpyminen vie aikaa, ja on mahdollista, että uusia sulkutoimenpiteitä joudutaan ottamaan käyttöön, koska jo nyt on havaittavissa uusia covid-19-aaltoja monissa EU:n jäsenvaltioissa. Tässä tilanteessa on olemassa vakava riski, että ruoan puutteesta ja aineellisesta puutteesta ä ihmisten määrä kasvaa, minkä vuoksi tarvitaan lisätoimia covid-19-pandemian sosiaalisten seurausten torjumiseksi, jotta voidaan varmistaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla tapahtuva elpyminen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti.
Komissio antoi 27. toukokuuta 2020 ehdotuksen asetukseksi[6] neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[7] muuttamisesta ja vapautti lisämäärärahoja tukeakseen jäsenvaltioita covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin torjumisessa ja talouden sosiaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen valmistelemisessa. Osana tätä pakettia rakennerahastoista asetetaan talousarviositoumuksina käyttöön poikkeuksellisesti 58272800000euron suuruinen lisämäärä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisesti vuosina 2020, 2021 ja 2022, jotta kyseinen määrä voidaan ottaa nopeasti käyttöön reaalitaloudessa vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan ohjelmien nykyisten rakenteiden kautta.
Esittelijä katsoo, että komission olisi vahvistettava kullekin jäsenvaltiolle jaettava lisämäärärahojen määrä käyttäen jakomenetelmää, joka perustuu viimeisimpiin käytettävissä oleviin objektiivisiin tilastotietoihin jäsenvaltioiden suhteellisesta vauraudesta ja tilastotietoihin, tasa-arvoa koskevat tiedot mukaan lukien, tämänhetkisen kriisin vaikutuksesta niiden talouteen ja yhteiskuntiin kiinnittäen erityistä huomiota kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin, kuten asunnottomiin ja erillisissä laitoksissa eläviin 쾱ö, jotka yleensä jäävät jäsenvaltioiden virallisten tilastojen ulkopuolelle. Tätä varten asiaankuuluvien ja vertailukelpoisten tietojen keruuseen olisi otettava mukaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen alalla toimivia kansalaisjärjestöjä. Koska kriisin aiheuttamien vaikutusten luonne muuttuu jatkuvasti, jakoa olisi tarkistettava vuonna 2021 saman jakomenetelmän perusteella käyttäen 19. lokakuuta 2021 mennessä käytettävissä olevia viimeisimpiä tilastotietoja ja tasa-arvoa koskevia tietoja.
Esittelijä korostaa, että covid-19-pandemian vähävaraisimmille aiheuttamien sosiaalisten vaikutusten tehokkaan torjunnan vuoksi ja poiketen tarvittaessa siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1311/2013 92artiklan 7kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden olisi myönnettävä lisämäärärahoja FEADiin (ennen kuin määrärahoja osoitetaan EAKR:lle ja ESR:lle tai samanaikaisesti tämän kanssa). Lopuksi sukupuolinäkökohdat olisi otettava huomioon kaikissa rahaston valmistelu-, toteutus-, seuranta- ja arviointivaiheissa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21artiklan mukaisesti.
ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
Otsikko |
Asetuksen (EU) N:o 223/2014 muuttaminen covid-19-kriisin torjumiseksi toteutettavien erityistoimenpiteiden osalta |
|||
Viiteasiakirjat |
– C9-0151/2020 – |
|||
Annettu EP:lle (pvä) |
28.5.2020 |
|
|
|
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
EMPL 17.6.2020 |
|
|
|
ٳٱä Nimitetty (pvä) |
Lucia Ďuriš Nicholsonová 25.6.2020 |
|
|
|
ղǰܲԳٲäٳٱ |
31.8.2020 |
21.9.2020 |
|
|
Hyväksytty (pvä) |
1.10.2020 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
52 2 1 |
||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Atidzhe Alieva-Veli, Abir Al-Sahlani, Marc Angel, Dominique Bilde, Gabriele Bischoff, Vilija Blinkevičiūtė, Andrea Bocskor, Milan Brglez, Sylvie Brunet, David Casa, Leila Chaibi, Margarita de la Pisa Carrión, Klára Dobrev, Jarosław Duda, Estrella Durá Ferrandis, Lucia Ďuriš Nicholsonová, Rosa Estaràs Ferragut, Nicolaus Fest, Loucas Fourlas, Cindy Franssen, Heléne Fritzon, Helmut Geuking, Alicia Homs Ginel, France Jamet, Agnes Jongerius, Radan Kanev, Ádám Kósa, Stelios Kympouropoulos, Katrin Langensiepen, Miriam Lexmann, Elena Lizzi, Radka Maxová, Kira Marie Peter-Hansen, Dragoș Pîslaru, Manuel Pizarro, Dennis Radtke, Elżbieta Rafalska, Guido Reil, Daniela Rondinelli, Mounir Satouri, Monica Semedo, Beata Szydło, Eugen Tomac, Romana Tomc, Marie-Pierre Vedrenne, Marianne Vind, Maria Walsh, Stefania Zambelli, Tatjana Ždanoka, Tomáš Zdechovský |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Konstantinos Arvanitis, Brando Benifei, Marc Botenga, Samira Rafaela, Eugenia Rodríguez Palop |
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
52 |
+ |
ECR |
Lucia Ďuriš Nicholsonová, Helmut Geuking, Elżbieta Rafalska, Beata Szydło, Margarita dela Pisa Carrión |
GUE/NGL |
Konstantinos Arvanitis, Marc Botenga, Leila Chaibi, Eugenia Rodríguez Palop |
ID |
Dominique Bilde, France Jamet, Elena Lizzi, Stefania Zambelli |
NI |
Daniela Rondinelli |
PPE |
Andrea Bocskor, David Casa, Jarosław Duda, Rosa Estaràs Ferragut, Loucas Fourlas, Cindy Franssen, Radan Kanev, Ádám Kósa, Stelios Kympouropoulos, Miriam Lexmann, Dennis Radtke, Eugen Tomac, Romana Tomc, Maria Walsh, Tomáš Zdechovský |
Renew |
Atidzhe Alieva‑Veli, Sylvie Brunet, Radka Maxová, Dragoș Pîslaru, Samira Rafaela, Monica Semedo, Marie‑Pierre Vedrenne |
S&D |
Marc Angel, Brando Benifei, Gabriele Bischoff, Vilija Blinkevičiūtė, Milan Brglez, Klára Dobrev, Estrella Durá Ferrandis, Heléne Fritzon, Alicia Homs Ginel, Agnes Jongerius, Manuel Pizarro, Marianne Vind |
Verts/ALE |
Katrin Langensiepen, Kira Marie Peter‑Hansen, Mounir Satouri, Tatjana Ždanoka |
2 |
- |
ID |
Nicolaus Fest, Guido Reil |
1 |
0 |
Renew |
Abir Al-Sahlani |
Symbolien selitys:
+:puolesta
-:vastaan
0:ٲää
- [1] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
- [2] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).
- [3] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).
- [4] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 223/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (EUVL L 72, 12.3.2014, s. 1–41).
- [5] EUVL L 130, 24.4.2020, s. 7.
- [6] .
- [7] Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013 vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).