Ϸվ

Kolme itäisen kumppanuuden naapurimaata: Ukraina, Moldova ja ղ-ձää

EU:n vuonna 2009 käynnistämään itäisen kumppanuuden politiikkaan kuuluu kuusi entiseen Neuvostoliittoon kuulunutta valtiota eli Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja ղ-ձää. Sillä on tuettu näiden maiden poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia uudistuspyrkimyksiä demokratian ja hyvän hallinnon, energian toimitusvarmuuden, ympäristönsuojelun sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi. ղ-ձäää lukuun ottamatta kaikki kumppanimaat osallistuvat Euronest-edustajakokoukseen.
Kesäkuussa 2023 Moldovalle ja Ukrainalle myönnettiin EU:n ehdokasmaan asema, minkä jälkeen Eurooppa-neuvosto päätti 14. joulukuuta 2023 aloittaa liittymisneuvottelut molempien maiden kanssa heti kun viimeiset jäljellä olevat lainsäädäntötoimet on toteutettu tyydyttävästi.

Ukraina

Viime vuosikymmenen aikana Ukraina on ollut EU:lle keskeinen kumppani, jolla on valtava geopoliittinen merkitys ja joka on vaikuttanut ennennäkemättömällä tavalla EU:n toimintapolitiikkoihin. Euroopan parlamentti on kannattanut vankkumatta Ukrainan etenemistä kohti EU-jäsenyyttä ja luonut vahvat ja tiiviit suhteet Ukrainan parlamenttiin Verhovna Radaan.

Ukrainassa marraskuusta2013 lähtien käynnissä olleet tapahtumat lähtivät suurelta osin liikkeelle EU:ta kannattaneista mielenosoituksista, joissa vastustettiin maan tuolloisen presidentin Viktor Janukovytšin päätöstä olla allekirjoittamatta EU:n kanssa tehtyä assosiaatiosopimusta. Euromaidan-liikehdintä johti hallituksen vaihtumiseen ja parlamenttivaaleihin lokakuussa2014 ja toi valtaan EU- ja uudistusmieliset puolueet.

Venäjä liitti maaliskuussa2014 Krimin laittomasti alueeseensa ja Ukrainan itäosa ajautui aseelliseen konfliktiin, jota Venäjän tukemat separatistit ovat lietsoneet.

Vuonna 2015 neuvotellut Minskin sopimukset ja erilaisten neuvottelukokoonpanojen, kuten kolmen osapuolen (Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö eli Etyj, Venäjä ja Ukraina) kontaktiryhmän ja Normandia-ryhmän (Venäjä, Ukraina, Saksa ja Ranska) käyttöönotto eivät estäneet taisteluja leimahtamasta aika ajoin ja vaarantamasta aselevon kestävyyttä. EU kytki Venäjän-vastaiset talouspakotteensa siihen, että Venäjä noudattaa täysimääräisesti Minskin sopimuksia, ja uusi niitä määräajoin.

Kesäkuussa 2017 tuli voimaan Ukrainan kansalaisten, joilla on biometrinen passi, viisumivapaa matkustaminen EU:hun enintään 90 päiväksi, kun viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman edellytykset oli täytetty.

EU:n ja Ukrainan tuli voimaan 1.syyskuuta 2017, mutta sitä oli sovellettu väliaikaisesti ja osittain jo 1.marraskuuta 2014 alkaen. Yksi sopimuksen kulmakivistä, pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue (DCFTA), aloitti täysimääräisesti toimintansa 1.tammikuuta 2016.

Poliittisen tuen lisäksi EU ja sen rahoituslaitokset myönsivät vuoden 2014 ja helmikuun2022 välisenä aikana Ukrainan uudistusprosessin tukemiseksi. Yhteisesti määritellyn uudistusohjelman mukaisesti EU on seurannut tiiviisti edistymistä useilla ensisijaisilla aloilla: korruption torjunta, oikeuslaitoksen uudistaminen, perustuslaki- ja vaaliuudistukset, energiatehokkuus, julkisen hallinnon uudistaminen sekä liiketoimintaympäristön parantaminen.

Huhtikuun 2019 presidentinvaaleissa Volodymyr Zelenskyi voitti presidentti Petro Porošenkon. Presidentti Zelenskyi hajotti parlamentin ja määräsi heinäkuussa 2019 ennenaikaiset vaalit, joissa hänen puolueensa Kansan palvelija sai ehdottoman enemmistön. Tämän seurauksena puolueen jäsenistä valittiin sekä parlamentin puhemies että pääministeri. Presidentti Zelenskyi käynnisti maaliskuussa 2020 merkittävän hallitusremontin, jossa Denys Šmyhalista tuli pääministeri.

Uusi hallinto käynnisti kunnianhimoisen lainsäädännön uudistusohjelman samaan aikaan kun se joutui myös hoitamaan maan itäosan aseellista konfliktia, joka oli jatkunut vaihtelevalla intensiteetillä vuodesta 2014 lähtien.

Venäjän joukkojen jatkuvan ja uhkaavan Ukrainan rajoille kokoamisen ja keskittämisen jälkeen Venäjän duuma tunnusti virallisesti 21.helmikuuta 2022 omalla ilmoituksellaan ”kansantasavalloiksi” julistautuneiden Donetskin ja Luhanskin itsenäisyyden. Kolme päivää myöhemmin Venäjän joukot tunkeutuivat Ukrainaan useilta suunnilta. Täysimittainen invaasio ja sitä seuranneet pommitukset ja ilmahyökkäykset, myös siviilikohteisiin ja kriittiseen infrastruktuuriin, ovat vaatineet suuren määrän kuolonuhreja ja aiheuttaneet valtavaa inhimillistä kärsimystä ja laajamittaista pakkomuuttoa.

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR) , että Ukrainassa on tällä hetkellä arviolta 3,7 miljoonaa maan sisäistä pakolaista ja 5,9 miljoonaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa – enimmäkseen naisia ja lapsia – on hajallaan eri puolilla Eurooppaa. Vuonna 2024 humanitaarista apua tarvitsee Ukrainassa 14,6 miljoonaa ihmistä, mukaan lukien moninkertaisista haavoittuvuuksista kärsivät väestöryhmät.

Hyökkäyksen alkamisesta lähtien EU on tuominnut mitä jyrkimmin Venäjän provosoimattoman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan ja vaatinut kunnioittamaan täysimääräisesti Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä. EU:n neuvosto hyväksyi 23.helmikuuta 2022 uuden pakotepaketin vastauksena siihen, että Venäjä oli tunnustanut Donetskin ja Luhanskin alueet itsenäisiksi ja määrännyt asevoimiaan kyseisille alueille. EU on 24.helmikuuta 2022 alkaen laajentanut huomattavasti rajoittavia toimenpiteitä eri aloilla ja henkilöjä ja yhteisöjä vastaan hyväksymällä peräkkäisiä (13 pakotepakettia lokakuuhun 2024 mennessä). Näiden toimenpiteiden yleisenä tavoitteena on heikentää Venäjän taloudellista perustaa, evätä siltä kriittiset teknologiat ja markkinat ja rajoittaa merkittävästi sen kykyä käydä sotaa. EU nimitti joulukuussa 2022 David O’Sullivanin kansainväliseksi erityislähettilääksi EU:n pakotteiden täytäntöönpanoa varten. Erityislähettilään tehtävänä on varmistaa jatkuva korkean tason yhteydenpito ja keskustelut kolmansien maiden kanssa, jotta estettäisiin Venäjän vastaisten pakotteiden välttäminen tai kiertäminen ja varmistettaisiin, että eurooppalaista alkuperää olevat arkaluonteiset taistelukenttätuotteet eivät pääse Venäjälle.

Ukraina jätti virallisen EU-jäsenyyshakemuksensa 28.helmikuuta 2022, ja sille 23.kesäkuuta 2022 EU:n 27 jäsenvaltion johtajien yksimielisellä päätöksellä. Tämä historiallinen päätös perustui 17.kesäkuuta 2022 julkaistuun , jossa kehotettiin myöntämään Ukrainalle ehdokasmaan asema edellyttäen, että se toteuttaisi seitsemän erityistä uudistusta. Komissio seuraa Ukrainan edistymistä jäsenyyshakemusta koskevassa lausunnossa esitettyjen ehtojen täyttämisessä, ja se esitti suullisen välikatsauksen kesäkuussa 2023. Komissio antoi Eurooppa-neuvostolle 8. marraskuuta 2023 , joka on osa sen tavanomaista laajentumispakettia. Ottaen huomioon tulokset, joita Ukraina on saavuttanut seitsemän erityissuosituksen osalta, komissio suositti, että neuvosto aloittaa liittymisneuvottelut. Lisäksi komissio suositti, että neuvosto hyväksyy neuvottelukehykset sen jälkeen, kun Ukraina on ryhtynyt tiettyihin keskeisiin toimenpiteisiin neljällä erityisalalla. Komissio toimitti neuvostolle maaliskuussa 2024 näiden toimenpiteiden 徱ٲ⳾ä ja samanaikaisesti kanssa.

Euroopan unionin neuvosto 4.maaliskuuta 2022 tilapäistä suojelua koskevan direktiivin tarjotakseen nopeaa ja tehokasta apua Ukrainan sotaa pakeneville ja taatakseen, että ukrainalaispakolaisilla olisi samat mahdollisuudet ja oikeudet kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, mukaan lukien oikeus majoitukseen, sairaanhoitoon, työhön ja koulutukseen. Tätä toimenpidettä jatkettiin 4.maaliskuuta 2025 saakka ja ehdotuksen perusteella. Toukokuussa2022 käynnistettiin EU:n ja Ukrainan koskeva aloite, jonka avulla Ukraina voi viedä maasta maataloustuotteita ja tuoda maahan tarvitsemiaan tuotteita. Lisäksi EU ja Euroopan parlamentti tukivat johdonmukaisesti YK:n välityksellä neuvoteltua , jonka ansiosta voitiin viedä huomattava määrä viljaa ja elintarvikkeita Ukrainan kolmesta keskeisestä Mustallamerellä sijaitsevasta satamasta maailmanmarkkinoille sovitun Mustanmeren käytävän kautta. Venäjä kieltäytyi uusimasta sopimusta heinäkuussa2023, mutta Ukraina onnistui pitämään Venäjän laivaston poissa Mustanmeren länsiosista ja perustamaan suojatun merikäytävän elokuussa2023, mikä mahdollisti viljan viennin jatkamisen.

Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen EU ja sen jäsenvaltiot ovat tukeneet Ukrainaa ennennäkemättömässä mittakaavassa antaen yli 98 miljardia euroa (huhtikuu 2024) rahoitustukea sekä humanitaarista, taloudellista ja sotilaallista tukea ja tukeneet pakolaisia.

Vuosina 2022 ja 2023 Ukraina sai tukea EU:n laajasta makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelmasta yhteensä 25,2 miljardia euroa avustuksina ja lainoina Ukrainan välittömiin tarpeisiin vastaamiseksi ja sen rahoitusvakauden varmistamiseksi.

Maaliskuusta 2024 alkaen EU antaa ennakoitavaa ja vakaata tukea erityisestä rahoitusvälineestä Ukrainalle vuosiksi 2024–2027 enintään 50 miljardia euroa (17miljardia euroa avustuksina ja 33 miljardia euroa lainoina). Tukivälineen tavoitteena on tukea Ukrainan pyrkimyksiä ylläpitää makrotaloudellista vakautta sekä edistää Ukrainan elpymistä, jälleenrakentamista ja nykyaikaistamista. Tukiväline on kytketty tarkasti määriteltyyn uudistusohjelmaan ja Ukraina-suunnitelman mukaisiin edellytyksiin. Ukrainan viranomaisten laatimassa ja toimittamassa esitetään Ukrainaa koskeva yksityiskohtainen uudistus- ja investointiohjelma seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Komissio antoi 15.huhtikuuta 2024 Ukraina-suunnitelmasta ja hyväksyi ehdotuksen neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi sen hyväksymisestä. Ukraina 20.maaliskuuta 2024 erityisestä siirtymävaiheen rahoitustuesta 4,5 miljardia euroa ennen kuin säännölliset maksut voidaan aloittaa tukivälineen puitteissa tehtyjen määräaikaisarviointien perusteella.

Tammikuussa 2023 EU perusti Ukrainan tuen lahjoittajien koordinointifoorumin sen varmistamiseksi, että kansainväliset avunantajat koordinoivat toimintaansa tiiviisti ja että Ukrainan elpymis- ja jälleenrakennusprosessia tuetaan johdonmukaisella, avoimella ja vastuullisella tavalla.

EU ja sen jäsenvaltiot ovat antaneet Ukrainalle yli 33,1 miljardia euroa aseiden ja tarvikkeiden muodossa, mukaan lukien 11,1 miljardia euroa, jotka on otettu käyttöön . Lisäksi 17.lokakuuta 2022 perustettiin Ukrainaa tukeva Euroopan unionin sotilaallinen avustusoperaatio (), jotta Ukrainan asevoimien sotilaallisia valmiuksia voidaan parantaa 40 000 sotilashenkilön koulutuksen avulla. Tähän mennessä rahoitusta on annettu 362 miljoonaa euroa.

EU keskeytti kaikki Ukrainan EU:hun suuntautuvaan vientiin sovellettavat tuontitullit (täysimääräinen, tulliton ja kiintiötön pääsy) yhden vuoden ajaksi 30.toukokuuta 2022 alkaen ja keskeytti samalla kaikki Ukrainan teräsvientiin sovellettavat EU:n polkumyynti- ja suojatoimenpiteet yhden vuoden ajaksi. Tätä suotuisaa kauppaetuutta, jota kutsutaan myös ”yksipuoliseksi kaupan toimenpiteeksi”, tämän jälkeen kesäkuuhun2024 saakka. Komissio tammikuussa 2024 tämän toimenpiteen jatkamista vuodella kesäkuuhun2025 saakka ja vahvisti samalla joidenkin herkkien EU:n maataloustuotteiden suojelua Ukrainasta tulevan tuonnin merkittävän kasvun ja siitä seuranneiden viljelijöiden mielenosoitusten ja rajasaarron seurauksena. Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät kompromissiin, joka lopulta hyväksyttiin huhtikuussa 2024.

aloitti työskentelyn maassa joulukuussa 2014, ja sillä koordinoidaan kansainvälistä tukea siviiliturvallisuusalalle. Operatiivisten toimiensa lisäksi se antaa Ukrainan viranomaisille strategista neuvontaa ja koulutusta siitä, miten voidaan kehittää kestäviä, vastuullisia ja tehokkaita turvallisuuspalveluja, jotka vahvistavat oikeusvaltiota. Venäjän hyökkäyksen jälkeen Eurooppa-neuvosto muutti EUAMin toimeksiantoa, jotta se voisi tukea Ukrainaa kansainvälisten rikosten tutkinnassa ja syytteeseenpanossa.

EU on johdonmukaisesti tukenut kaikkia toimia, joilla pyritään saamaan oikeutta Venäjän hyökkäyksen seurauksena tehdyistä vakavista ihmisoikeusloukkauksista ja saattamaan näihin syyllistyneet vastuuseen sekä tutkimaan mahdollisia kansainvälisiä rikoksia (sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan).

Puheenjohtaja von der Leyen 2.helmikuuta 2023 yhteisessä lehdistötilaisuudessa presidentti Zelenskyin kanssa Kiovassa, että Haagiin perustetaan hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoa varten kansainvälinen keskus (ICPA), joka koordinoi todisteiden keräämistä ja joka sisällytetään Eurojustin tukemaan yhteiseen tutkintaryhmään. Keskus 3.heinäkuuta 2023. Kansainvälinen rikosaineistotietokanta (CICED) perustettiin 23.helmikuuta 2023. perustettiin Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen rekisteri, joka voi olla yksi ensimmäisistä askelista kohti kansainvälistä korvausmekanismia Venäjän hyökkäyssodan uhreille.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen II esitutkintajaosto antoi 17.maaliskuuta 2023 Venäjän federaation presidenttiä Vladimir Putinia ja Venäjän federaation presidentin kansliassa lasten oikeuksista vastaavaa valtuutettua Maria Lvova-Belovaa koskevan , jossa vahvistettiin, että on perusteltu syy uskoa, että presidentti Putin ja Lvova-Belova ovat rikosoikeudellisessa vastuussa ukrainalaisten lasten laittomasta karkottamisesta ja siirtämisestä Ukrainan miehitetyiltä alueilta Venäjän federaatioon. Kansainvälinen rikostuomioistuin antoi 5.maaliskuuta 2024 kahdesta korkea-arvoisesta venäläisestä sotilaskomentajasta.

Haagissa järjestettiin 2.huhtikuuta 2024 (Ukrainan, Euroopan komission ja Alankomaiden yhdessä järjestämä) aiheesta ”Oikeuden palauttaminen Ukrainalle”, johon osallistui 60 maata. Kokouksen tavoitteena oli arvioida rikosten tutkinnassa, rikoksentekijöiden syytteeseenpanossa ja tähän tähtäävien kansainvälisten toimien koordinoinnissa tähän mennessä saavutettua edistystä.

EU on myös kehittänyt laajaa alakohtaista yhteistyötä Ukrainan kanssa erityisesti energia-alalla. Ukrainan ja Moldovan sähköverkot synkronoitiin 16.maaliskuuta 2022 Manner-Euroopan verkkoon. EU on toteuttanut useita toimia, joilla autetaan varmistamaan, että Ukrainalla on vakaa energiahuolto. Se on esimerkiksi mahdollistanut kaasun toimittamisen Ukrainaan fyysisen vastakkaisvirtauskapasiteetin kautta ja antanut Ukrainalle mahdollisuuden hyötyä EU:n kaasun, nesteytetyn maakaasun ja vedyn yhteisostoista.

Eurooppa-neuvosto tuomitsi jyrkästi 17.–18.huhtikuuta 2024 antamissaan Venäjän jatkuvat ilma- ja ohjusiskut Ukrainan siviiliväestöä ja sen siviili- ja kriittistä infrastruktuuria vastaan, mukaan lukien äskettäiset energia-alaan kohdistetut tehostetut iskut. EU-johtajat totesivat myös, että EU ja sen jäsenvaltiot tehostavat humanitaarisen avun ja pelastuspalveluavun, erityisesti sähkögeneraattoreiden ja muuntajien, toimittamista. Eurooppa-neuvosto korosti, että Ukrainalle on tarjottava kiireellisesti ilmapuolustusta ja että kaiken tarvittavan sotilaallisen avun, myös tykistöammusten ja ohjusten, toimittamista on nopeutettava ja tehostettava. Eurooppa-neuvoston ääٱä pantiin myös tyytyväisenä merkille edistyminen ehdotuksissa, jotka koskevat Venäjän pysäytetyistä varoista saatavien ennakoimattomien tulojen käyttämistä Ukrainan hyväksi, ja kehotettiin hyväksymään ehdotukset nopeasti.

A. Euroopan parlamentin kanta

Euroopan parlamentti totesi uhkan ja hyväksyi vuoden 2021 aikana päätöslauselmia Venäjän sotilasjoukkojen keskittämisestä Ukrainan rajalle (yhden ja yhden joulukuussa2021). Lisäksi se lähetti ulkoasiainvaliokunnan sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan jäsenistä koostuvan valtuuskunnan vierailulle Ukrainaan tammikuun2022 loppupuolella.

Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman täysimittaisen hyökkäyssodan käynnistyttyä 24.helmikuuta 2022 Euroopan parlamentti piti ylimääräisen täysistunnon 1.maaliskuuta 2022 ja hyväksyi keskeisen ääöܲ, jossa se

  • tuomitsi äärimmäisen jyrkästi Venäjän federaation laittoman, provosoimattoman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan ja tunkeutumisen Ukrainaan sekä ղ-ձään osallistumisen tähän hyökkäykseen;
  • vaati Venäjän federaatiota lopettamaan välittömästi kaikki sotatoimet Ukrainassa, vetämään ehdoitta pois kaikki sotilaalliset ja puolisotilaalliset joukkonsa ja sotilaskalustonsa Ukrainan koko kansainvälisesti tunnustetulta alueelta ja kunnioittamaan täysimääräisesti Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä;
  • korosti, että sotilaallinen hyökkäys ja maahan tunkeutuminen rikkovat vakavasti kansainvälistä oikeutta ja erityisesti YK:n peruskirjaa, ja kehotti Venäjän federaatiota täyttämään jälleen YK:n turvallisuusneuvoston pysyvän jäsenen velvollisuudet rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä ja noudattamaan Helsingin päätösasiakirjan, uutta Eurooppaa koskevan Pariisin peruskirjan ja Budapestin muistion mukaisia sitoumuksiaan;
  • piti Venäjän hyökkäystä Ukrainaan hyökkäyksenä suvereenia maata vastaan mutta myös Euroopan yhteistyön ja turvallisuuden periaatteita ja mekanismia sekä sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä vastaan, sellaisina kuin ne on määritelty YK:n peruskirjassa;
  • kehotti EU:n toimielimiä pyrkimään siihen, että Ukrainalle myönnetään EU:n ehdokasvaltion asema Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisesti ja ansioiden perusteella, ja jatkamaan tällä välin työtä maan integroimiseksi EU:n sisämarkkinoihin assosiaatiosopimuksen mukaisesti;
  • piti myönteisenä, että neuvosto hyväksyi nopeasti pakotteita, mutta katsoi, että on tarpeen ottaa käyttöön vakavia lisäpakotteita.

Euroopan parlamentti on seurannut tiiviisti Ukrainan tilannetta ja ottanut siihen kantaa poliittisesti useissa päätöslauselmissa, erityisesti 7.huhtikuuta 2022 antamassaan ääöܲ, jossa se vaati muun muassa

  • lisäämään rangaistustoimenpiteitä, kuten että venäläisen öljyn, hiilen, ydinpolttoaineen ja kaasun tuonti kielletään välittömästi ja kokonaan, että esitetään suunnitelma, jolla jatketaan EU:n energian toimitusvarmuuden turvaamista, ja että Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 -kaasuputkista luovutaan täysin;
  • eristämään Venäjän diplomaattisesti, myös sulkemalla sen pois G20-järjestöstä ja muista monenvälisistä yhteistyöjärjestöistä, kuten YK:n ihmisoikeusneuvostosta, Interpolista, Maailman kauppajärjestöstä, Unescosta ja muista;
  • sulkemaan kaikki Venäjän federaation pankit SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle ja kieltämään venäläisten merialusten pääsyn EU:n aluevesille ja käynnin EU:n satamissa;
  • lopettamaan venäläisten yritysten kanssa tehtävän yhteistyön nykyisissä ja uusissa ydinvoimahankkeissa ja lopettamaan tieteellisen yhteistyön venäläisten energiayhtiöiden kanssa.

Säännöllisissä parlamentaarisissa keskusteluissa ja komission puheenjohtajan, korkean edustajan ja komission jäsenten kanssa käydyissä keskusteluissa on keskitytty Venäjän hyökkäyksen torjuntaan ja EU:n Ukrainalle antamaan diplomaattiseen, sotilaalliseen ja humanitaariseen tukeen, pakotteiden tehokkuuteen ja Venäjän jäädytettyjen varojen käyttöön, oikeuteen ja vastuuseen kansainvälisistä rikoksista sekä ukrainalaisten lasten laittomaan karkottamiseen ja pakkomuuttoon. Euroopan parlamentti hyväksyi useita päätöslauselmia näistä aiheista.

Euroopan parlamentti vahvisti 29.helmikuuta 2024 antamassaan kattavassa ääöܲ tukensa sille, että Ukrainalle tarjotaan johdonmukaisesti sotilasapua niin kauan kuin on tarpeen ja että sille annetaan mitä tahansa apua, jota Ukraina tarvitsee sodan voittamiseksi asettamatta itse rajoituksia sotilaalliselle avulle. Se kannatti erityisesti ehdotusta, jonka mukaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja Nato-liittolaisten olisi tuettava Ukrainaa sotilaallisesti vähintään 0,25prosentilla niiden BKT:stä vuosittain. Parlamentti korosti myös, että Ukrainan jäsenyys EU:ssa on geostrateginen investointi yhtenäiseen ja vahvaan Eurooppaan. Se kehotti tiukentamaan pakotteita erityisesti kieltämällä venäläisen uraanin ja metallurgian tuonnin EU:hun sekä yhteistyön Venäjän ydinalan ja Rosatomin kanssa. Päätöslauselmassa kehotettiin kieltämään välittömästi ja täysimääräisesti Venäjän maatalous- ja kalastustuotteiden sekä putkia pitkin meritse kuljetettavien fossiilisten polttoaineiden ja nesteytetyn maakaasun tuonti EU:hun ja alentamaan edelleen venäläisten öljytuotteiden hintakattoa yhteistyössä G7-kumppaneiden kanssa, jotta Venäjän sodan rahoittaminen EU:n varoilla voidaan lopettaa. Jäsenet toistivat myös parlamentin tukevan Ukrainan presidentin esittämää rauhansuunnitelmaa. Tekstissä korostettiin myös, että on kiireellisesti luotava vakaa oikeudellinen järjestelmä, joka mahdollistaa EU:n jäädyttämien Venäjän valtion omistamien varojen menetetyksi tuomitsemisen ja niiden käytön Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen eri seurauksiin puuttumiseksi, mukaan lukien maan jälleenrakentaminen ja korvausten maksaminen Venäjän hyökkäyksen uhreille.

Ukrainan EU-jäsenyysprosessin osalta parlamentti otti jo varhaisessa vaiheessa vahvan kannan ja kannatti Ukrainan ehdokasmaan asemaa ja ansioihin perustuvaa EU:n laajentumisprosessia. Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien johtajat (puheenjohtajakokous) antoivat 9.kesäkuuta 2022 julkilausuman, jossa he vetosivat voimakkaasti Eurooppa-neuvostoon, jotta Ukrainalle myönnettäisiin EU:n ehdokasmaan asema.

Parlamentti on myös todennut Ukrainan kansan uhraukset ja selviytymiskyvyn. Euroopan parlamentin arvostettu mielipiteenvapauden Saharov-palkinto oli vuonna 2018 myönnetty ukrainalaiselle elokuvaohjaajalle Oleh Sentsoville, ja vuonna 2022 palkinto myönnettiin ”Ukrainan rohkealle kansalle, jota edustavat maan presidentti, vaaleilla valitut johtajat ja kansalaisyhteiskunta”.

Euroopan parlamentti on vuodesta 2022 lisännyt teknistä apua ja luontoissuorituksina annettavaa apua Ukrainan parlamentille, Verhovna Radalle, erityisesti tietotekniikan, viestinnän, oikeudellisen avun ja kääntämisen aloilla. Se on kehittänyt useita viestintävälineitä, kuten , joka on saatavilla englanniksi ja ukrainaksi.

Parlamentti on myös toteuttanut useita konkreettisia toimia Ukrainan kansalaisyhteiskunnan ja väestön tavoittamiseksi ja tukemiseksi. Se esimerkiksi avasi Ukrainan kansalaisyhteiskunnan keskuksen Station Europe -rakennuksessa Brysselissä ja käynnisti Toivon generaattorit -kampanjan, jonka puitteissa se yhden generaattorin 8. joulukuuta 2022 ja lähetti seitsemän generaattoria suoraan Verhovna Radalle.

B. Parlamenttien välinen yhteistyö

Täysimittaisen sodan puhkeaminen ja EU:n virallisen ehdokasmaan aseman myöntäminen Ukrainalle ovat tiivistäneet vuoropuhelua ja henkilökohtaisia vierailuja kaikilla tasoilla, myös kummankin parlamentin johtajien, poliittisten ryhmien, valiokuntien ja muiden elinten välillä, ja EU:n ja Ukrainan parlamentaarisessa assosiaatiovaliokunnassa.

Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola matkusti 1.huhtikuuta 2022 ensimmäisenä EU-johtajana Ukrainaan Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Hän vieraili Kiovassa, jossa hän Verhovna Radassa ja tapasi presidentti Zelenskyin, pääministeri Denys Šmyhalin ja Verhovna Radan poliittisten ryhmien edustajia. Ukrainan valtiollisen itsenäisyyden päivänä 28.heinäkuuta 2022 puhemies Metsola puhui Verhovna Radalle DZپä, jossa hän vahvisti EU:n antamat sitoumukset tukea Ukrainan elpymistä ja jälleenrakentamista. Ukrainan pääministeri Denys Šmyhal 5.syyskuuta 2022 Euroopan parlamentissa, jossa hän tapasi puhemies Metsolan ja poliittisten ryhmien johtajat, ja presidentti Zelenskyin vaimo Olena Zelenska osallistui 14.syyskuuta 2022 keskusteluun unionin tilaa koskevasta puheesta Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa.

Presidentti Zelenskyi Euroopan parlamentin täysistunnossa 14.joulukuuta 2022 pidetyssä Saharov-palkintoseremoniassa, ja samana päivänä puhemies Metsola Verhovna Radalle Ukrainan 徱ٲ⳾ä EU:n ehdokasmaana. Parlamentti piti 9.helmikuuta2023 (juhlaistunto), johon puhemies Zelenskyi osallistui henkilökohtaisesti. Puhemies Metsola osallistui 4.maaliskuuta 2023 Lvivissä ja tapasi muun muassa presidentti Zelenskyin, Verhovna Radan puhemiehen Ruslan Stefantšukin ja Ukrainan valtakunnansyyttäjän Andriy Kostinin.

Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan jäsenistä koostuva valtuuskunta vieraili Kiovassa 2.joulukuuta 2022 tavatakseen Ukrainan keskeisiä virkamiehiä ja sen parlamentin jäseniä. Helmikuun 20.päivänä 2023 ulkomaista sekaantumista kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota sekä lahjomattomuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamista Euroopan parlamentissa käsittelevän erityisvaliokunnan (ING2) kuusi jäsentä vieraili Kiovassa. Heitä odotti tiivis kokousohjelma, jossa pääaiheita olivat ulkomainen sekaantuminen, disinformaatio ja EU:n tuki Ukrainalle Venäjän hyökkäyssodan yhteydessä sekä Ukrainan ehdokasmaan asema. Ihmisoikeuksien alivaliokunnan (DROI) valtuuskunta vieraili 22.ja 23.lokakuuta 2023 Tšernihivin alueella ja Kiovassa keskustelemassa oikeudenmukaisuudesta ja vastuuvelvollisuudesta sekä yhteisestä ihmisoikeusagendasta paikallisyhteisöjen, mukaan lukien uhrit ja todistajat, Ukrainan Verhovna Radan, presidentin kanslian, valtakunnansyyttäjän ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa. Aluekehitysvaliokunnan (REGI) jäseniä vieraili Ukrainassa 30.lokakuuta – 1.marraskuuta 2023 keskustelemassa Ukrainan elpymisestä ja jälleenrakentamisesta, sen etenemisestä kohti EU-jäsenyyttä ja siihen liittyvistä uudistuksista.

Valiokuntien välinen valtuuskunta vieraili Kiovassa 25.–26.maaliskuuta 2024 keskustellakseen EU:n tuen lisäämisestä Ukrainan hallituksen korkean tason edustajien, Ukrainan parlamentin puheenjohtajan ja johdon sekä kansalaisyhteiskunnan ryhmien kanssa.

EU:n ja Ukrainan parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta on kokoontunut säännöllisesti Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alusta lähtien. Parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan 13.kokous – ylimääräinen kokous – pidettiin 24.maaliskuuta 2022. Ukrainan parlamentin jäsenet osallistuivat kokoukseen etänä, ja siinä hyväksyttiin yhteinen julkilausuma. EU:n ja Ukrainan parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan sääntömääräiset kokoukset pidettiin Strasbourgissa kesäkuussa 2022 (ks.yhteinen julkilausuma) ja heinäkuussa 2023 (ks. yhteinen julkilausuma). Useat Ukrainan parlamentin tilapäiset valtuuskunnat ovat vierailleet Euroopan parlamentissa, ja parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan puheenjohtajisto, joka koostuu sen yhteispuheenjohtajista ja varapuheenjohtajista, on myös kokoontunut säännöllisesti.

Puhemies Metsolan ja puhemies Stefantšukin aloitteesta Euroopan parlamentti ja Ukrainan parlamentti pitivät 12.huhtikuuta 2023 kaikkien aikojen ensimmäisen valiokuntien välisen kokouksensa vahvistaakseen valiokuntien välisiä yhteyksiä Ukrainan valitsemalla tiellä kohti EU-jäsenyyttä ja sen toteuttaessa lainsäädännön yhdenmukaistamisohjelmaansa.

Oikeudellinen kehys Euroopan parlamentin tuelle ja valmiuksien kehittämistoimille vahvistettiin ٱ𾱲⳾äöä쾱Ჹ, joka allekirjoitettiin Ukrainan parlamentin kanssa 3.heinäkuuta 2015 ja uusittiin viimeksi 28.marraskuuta 2023 (puheenjohtajakokouksen lausunto), ja hallinnollista yhteistyötä koskevassa sopimuksessa, jonka parlamenttien pääsihteerit allekirjoittivat maaliskuussa2016.

Euroopan parlamentin demokratiatukitoimintaan Ukrainassa kuuluu laaja valmiuksienkehittämisohjelma Verhovna Radalle. Nämä toimet perustuvat suosituksiin, jotka laadittiin syyskuun 2016 ja helmikuun 2017 välillä tarvekartoituksessa, jonka toteutti Euroopan parlamentin entinen puhemies Pat Cox, ja joiden täytäntöönpanoon ja seurantaan tämä edelleen tiiviisti osallistuu.

Euroopan parlamentti käynnisti vuonna 2017 Jean Monnet -vuoropuheluna tunnetun poliittisen vuoropuhelun ja välitystoiminnan prosessin. Ukrainan kanssa käytävässä Jean Monnet -vuoropuhelussa Verhovna Radan puhemies ja poliittisten ryhmien johtajat osallistuvat säännöllisesti keskusteluihin näiden suositusten täytäntöönpanosta sekä Verhovna Radan sisäisestä uudistuksesta.

Ennakoiden Verhovna Radan kunnianhimoista tavoitetta siirtyä kohti liittymistä valmistelevaa ohjelmaa Euroopan parlamentti investoi ohjelmiin valmiuksien kehittämiseksi, ja käynnisti äskettäin sarjan verkkoseminaareja Ukrainan parlamentin jäsenille. Niissä keskitytään lainsäädännön yhdenmukaistamiseen, lainsäädäntöprosessien parhaisiin käytäntöihin sekä eettisiin kysymyksiin ja eturistiriitoihin. Euroopan parlamentti ja Ukrainan parlamentti tekevät myös tiiviimpää yhteistyötä digitalisaatio-ohjelman, strategisten ennakointivalmiuksien ja käännöspalvelujen alalla. Euroopan parlamentti on kehittänyt tärkeää parlamentaarista mekanismia, joka sisällytetään Verhovna Radan valvontavaltuuksiin ja jonka tarkoituksena on valvoa Ukrainan saamaa ulkoista rahoitusta. Tällä alalla tehtävää työtä valvoo Euroopan parlamentin demokratiatukitoimintaa johtava jäsen Michael Gahler.

C. Vaalitarkkailu

Vapaat ja rehelliset vaalit ovat vakaan demokratian kulmakivi. Euroopan parlamentti lähetti Ukrainaan vaalitarkkailuvaltuuskuntia vuosina2014 ja 2015 presidentin-, parlamentti- ja paikallisvaaleihin sekä vuonna 2019 presidentin- ja parlamenttivaaleihin.

EU ja Euroopan parlamentti ovat kiinnittäneet erityistä huomiota vaaleihin laittomasti miehitetyillä alueilla, erityisesti syyskuussa 2021 pidettyihin Venäjän duuman vaaleihin, joissa oli mukana miehitetty Krim. korosti 20.syyskuuta 2021 antamassaan julkilausumassa, että EU ei tunnusta miehitetyllä Krimin niemimaalla pidettyjä niin sanottuja vaaleja.

Ukrainan perustuslain mukaan sääntömääräiset parlamenttivaalit on määrä järjestää syksyllä 2023, presidentinvaalit keväällä 2024 ja paikallisvaalit syksyllä 2025. Vaaleja ei kuitenkaan voida järjestää niin kauan kuin sotalaki on voimassa. Ensimmäiset sodan jälkeiset vaalit aiheuttavat ennennäkemättömiä haasteita, sillä merkittävä osa vaali-infrastruktuurista on vaurioitunut ja miljoonat äänestäjät ovat joutuneet siirtymään kotiseudultaan maan sisällä tai lähtemään maasta.

Työ sodan Ukrainan äänestäjäkuntaan ja vaali-infrastruktuuriin aiheuttamien vaikutusten arvioimiseksi ja uuden vaaliympäristön valmistelemiseksi on jo aloitettu. Ukrainan vaaliviranomaiset saavat kansainväliseltä yhteisöltä apua äänestämisen järjestämiseen maan ulkopuolella. Euroopan parlamentti järjesti aiheesta parlamentaarisen vaalivuoropuhelun toukokuun 2023 lopussa yhteistyössä kansainvälisen IDEAn ja International Foundation for Electoral Systems -säätiön kanssa, joka tarjoaa laajamittaista vaaliapua Ukrainalle ja auttaa maata määrittämään parhaan mallin äänestämiselle maan ulkopuolella keskittyen ukrainalaispakolaisiin ulkomailla.

Moldova

EU ja Moldova allekirjoittivat 27.kesäkuuta 2014 , johon sisältyy pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus, joka tuli voimaan heinäkuussa2016. Sopimuksella lujitettiin Moldovan poliittisia ja taloudellisia siteitä EU:hun. Siinä esitettiin hyvän hallintotavan ja taloudellisen kehityksen kannalta erittäin tärkeä uudistussuunnitelma ja vahvistettiin yhteistyötä useilla aloilla. Allekirjoittamalla sopimuksen Moldova sitoutui uudistamaan kansallista politiikkaansa EU:n lainsäädännön ja käytännön pohjalta. Assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa koskeva etenemissuunnitelma määritellään assosiaatio-ohjelmassa, jonka viimeisin versio – – hyväksyttiin elokuussa2022. EU on Moldovan ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani, ja sen osuus maan viennistä on 58,8 prosenttia ja tuonnista 43,9 prosenttia. Se on myös suurin investoija Moldovassa.

Sen jälkeen, kun viisumipakon poistaminen lyhytaikaiselta oleskelulta tuli voimaan huhtikuussa2014, yli 2,5 miljoonaa Moldovan kansalaista, joilla on biometrinen passi, on matkustanut Schengen-alueelle ilman viisumia. Tämä on edistänyt matkailua, liikesuhteita ja ihmisten välisiä yhteyksiä.

Komissio julkaisi kesäkuussa 2021 EU:n Moldovan talouden elvytyssuunnitelman, jossa varataan 600 miljoonaa euroa maan sosioekonomisen elpymisen tukemiseen covid-19:n jälkeen, edistetään vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää ja otetaan käyttöön maan hyödyntämätöntä taloudellista potentiaalia.

EU-mielisen presidentin Maia Sandun toiminta- ja solidaarisuuspuolue (PAS) voitti selvästi 11.heinäkuuta 2021 pidetyt ennenaikaiset parlamenttivaalit. PAS:n hallitsema parlamentti hyväksyi Natalia Gavrilițan nimittämisen pääministeriksi ja hyväksyi hänen kunnianhimoisen ohjelmansa tämän entisen neuvostotasavallan pitkittyneen poliittisen ja taloudellisen kriisin ratkaisemiseksi ja sen tuomiseksi lähemmäs EU:ta – mikä on maan tärkein ulkopoliittinen prioriteetti – panemalla EU:n ja Moldovan assosiaatiosopimus täysimääräisesti täytäntöön. Pääministeri Gavrilița erosi tehtävästään 10. helmikuuta 2023, ja uudeksi pääministeriksi hyväksyttiin Dorin Recean. Myös hallitusta järjesteltiin uudelleen. Nykyinenkin hallitus noudattaa EU-myönteistä ohjelmaa, jossa keskitytään uudella tavalla kansalliseen turvallisuuteen ja uudistusten täytäntöönpanon nopeuttamiseen osana työtä EU:hun liittymiseksi. Varapääministeri ja ulkoministeri Nicu Popescu erosi tammikuussa 2024, ja hänen tilalleen tuli parlamentin entinen varapuhemies Mihai Popșoi. Lisäksi perustettiin uusi Euroopan yhdentymisestä vastaavan varapääministerin virka. Cristina Gherasimov nimitettiin Moldovan Euroopan unioniin liittymistä koskevan prosessin pääneuvottelijaksi.

Moldova on Ukrainan naapurimaana erityisen haavoittuvassa tilanteessa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hyökkäyksellä on ollut vakavia vaikutuksia maahan. Tätä taustaa vasten Moldova otti historiallisen askeleen ja haki virallisesti EU:n jäsenyyttä 3.maaliskuuta 2022. Sille myönnettiin ehdokasmaan asema , mikä avasi uuden strategisen vaiheen EU:n ja Moldovan suhteissa.

Ukrainan sodan vuoksi EU on osoittanut solidaarisuutta Moldovaa kohtaan. Lokakuusta 2021 lähtien se on antanut maalle yli avustuksina ja lainoina. EU pyrkii vahvistamaan Moldovan häiriönsietokykyä, turvallisuutta, vakautta, taloutta ja energiaturvallisuutta, tehostamaan turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ja tukemaan Moldovan pyrkimyksiä toteuttaa uudistuksia ja liittyä EU:hun. Tammikuussa 2022 komissio ehdotti 150miljoonan euron makrotaloudellista rahoitusapupakettia Moldovalle (siitä maksettiin kaksi erää vuosina 2022–2023), ja 24.tammikuuta 2023 se ehdotti avun korottamista enintään 145miljoonalla eurolla. Makrotaloudellisen rahoitusavun maksamisen ehtona on sekä IMF:n ohjelman että sovittujen politiikkatoimien täytäntöönpano.

Ennen Moldovassa 1.kesäkuuta 2023 pidettyä Euroopan poliittisen yhteisön huippukokousta komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen , että komissio lisää tukeaan Moldovalle ja aikoo nyt saada aikaan jopa 1,6 miljardin euron investoinnit Moldovan talous- ja investointisuunnitelman kautta.

Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa 28.kesäkuuta 2023 , jossa on viisi painopistettä:

  • talouskehitys ja yhteenliitettävyys
  • uudistusten tukeminen ja hallinnollisten valmiuksien kehittäminen Moldovan EU-jäsenyyttä silmällä pitäen
  • energia
  • turvallisuus
  • disinformaation torjunta ja strateginen viestintä.

Tältä osin komissio on ehdottanut Moldovalle annettavan avun lisäämistä monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin avulla siten, että Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (NDICI) 600 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen ohjelmiin, joilla lisätään tukea muille EU:n itäisen naapuruston maille, myös Moldovalle, vuosina 2024–2027.

Moldovan viranomaiset lisäävät nyt uudistuspyrkimyksiään täyttääkseen yhdeksän ehtoa, jotka on asetettu Moldovan EU-jäsenyyshakemuksesta, ja saavuttaakseen EU:n ja Moldovan assosiaatio-ohjelmassa esitetyt tavoitteet. Ohjelmalla vauhditetaan edelleen uudistuksia ja lainsäädännön mukauttamista EU:n säännöstöön. sisältyvät suositukset ohjaavat myös maan uudistus- ja lähentymispyrkimyksiä.

järjestettiin 7.helmikuuta 2023 Brysselissä. Kokouksessa EU ja Moldova toistivat olevansa sitoutuneita vahvistamaan poliittista assosiaatiotaan ja syventämään taloudellista yhdentymistään. Assosiaationeuvoston kahdeksas kokous on määrä pitää Chisinaussa 21.toukokuuta 2024.

Komissio raportoi virallisesti Moldovan 徱ٲ⳾ä 8.marraskuuta 2023 osana laajentumispakettiaan. Se , että neuvosto aloittaisi liittymisneuvottelut Moldovan kanssa ja hyväksyisi neuvottelukehykset sen jälkeen, kun Moldova on toteuttanut tietyt keskeiset toimenpiteet.Komissio totesi, että kuusi yhdeksästä edellytyksestä täyttyi. historiallisen ääö . Se kehotti neuvostoa hyväksymään neuvottelukehyksen sen jälkeen, kun komission suosituksissa esitetyt kolme vaihetta on toteutettu. Komissio totesi maaliskuussa 2024 osana yleisten asioiden neuvoston , että Moldova oli täyttänyt kahdeksan näistä yhdeksästä edellytyksestä ja että sen on edelleen edistyttävä merkittävästi kolmella alalla: oikeuslaitoksen uudistaminen, korruption torjunta ja oligarkkien vallan vähentäminen.

Venäjä on helmikuusta 2023 lähtien tehostanut hybridisodankäyntiään Moldovaa vastaan ja on siitä asti pyrkinyt avoimesti horjuttamaan Moldovan EU-myönteistä hallitusta välikäsien avulla tekemällä kyberhyökkäyksiä, levittämällä disinformaatiota, lietsomalla yhteiskunnallisia levottomuuksia ja sekaantumalla vaaliprosesseihin. Vaikka pakoileva oligarkki Ilan Shor on tuomittu 15 vuodeksi vankeuteen ja hänen , hänellä on edelleen huomattavan paljon vaikutusvaltaa Moldovassa ja hän jatkaa pyrkimyksiään sekä maan että sen Eurooppa-myönteisen hallituksen horjuttamiseksi. Presidentti Sandu kertoi julkisesti salajuonesta, jossa oli Venäjän tukeman aseellisen vallankaappauksen avulla ollut tarkoitus syöstä hänet ja hänen hallituksensa vallasta. Vastauksena näihin yrityksiin EU on lisännyt Moldovan kanssa tehtävää turvallisuus- ja puolustusyhteistyötään muun muassa käynnistämällä maassa , kaksinkertaistamalla antamansa avun ja maan vakautta horjuttaville henkilöille. Vuotuinen EU:n ja Moldovan korkean tason poliittinen ja turvallisuusvuoropuhelu käynnistettiin, ja siinä annetaan EU:n tukea Moldovan turvallisuudelle ja puolustukselle Venäjän hybriditoimien ja -uhkien torjumiseksi. Lisäksi heinäkuussa 2022 perustettiin vastauksena kasvaneisiin sisäisen turvallisuuden riskeihin, kuten ampuma-aseiden laittomaan kauppaan, muuttajien salakuljetukseen ja huumausaineiden laittomaan kauppaan. EU:n antamaa tukea jatketaan koko vuoden 2024 ajan.

Moldovan viranomaiset isännöivät 1.kesäkuuta 2023 Euroopan poliittisen yhteisön toista huippukokousta Bulboacassa. Kokous .

Transnistrian separatistialue, joka julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi vuonna 1990, on edelleen merkittävä haaste Moldovalle, erityisesti Ukrainan sodan yhteydessä, koska alueella on venäläisiä joukkoja ja Moldova on riippuvainen Transnistrian sähköstä. Vaikka 5+2-neuvotteluprosessi Transnistrian konfliktin ratkaisemiseksi on käytännössä ollut pysähdyksissä vuodesta 2022, EU tukee edelleen kattavaa ja rauhanomaista ratkaisua, joka perustuu Moldovan suvereniteettiin ja alueelliseen koskemattomuuteen siten, että Transnistrialla on erityisasema. Myös Gagauzian autonomisen alueen ja Moldovan keskushallinnon jo ennestään jännitteiset suhteet ovat kiristyneet entisestään Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja aiheuttavat jatkossakin haasteita.

Vuosi 2024 on tärkeä vaalivuosi, jota leimaavat sekä , jotka järjestetään samanaikaisesti syksyllä, kuten presidentti Maia Sandu ilmoitti. On odotettavissa, että Venäjä ja sen edustajat jatkavat Moldovan painostusta, ja hybridiuhkien odotetaan lisääntyvän ennen vaaleja.

A. Euroopan parlamentin kanta

Euroopan parlamentti tunnusti 20.lokakuuta 2020 antamassaan ääöܲ Moldovan tekemät parannukset demokraattisten normien edistämisessä ja korruption torjunnassa ja toisti samalla kehotuksensa riippumattomasta ja puolueettomasta oikeuslaitoksesta. Kuukausi sen jälkeen, kun Moldova oli jättänyt EU-jäsenyyshakemuksensa, Euroopan parlamentti hyväksyi , jossa se kehotti EU:n toimielimiä myöntämään Moldovalle EU:n ehdokasmaan aseman ja integroimaan maan EU:n sisämarkkinoihin. Parlamentti pyysi komissiota myös lisäämään Moldovalle annettavaa taloudellista ja teknistä apua muun muassa antamalla uuden makrotaloudellista rahoitusapua koskevan ehdotuksen, vapauttamalla liikennettä ja kauppaa sekä jatkamalla pakolaisasioiden hallinnan ja humanitaarisen työn tukemista.

Hyväksyessään 19.toukokuuta 2022 Euroopan parlamentti kehotti jälleen kerran myöntämään Moldovalle ehdokasmaan aseman. Mietinnössään se korosti, että uudistusten toteuttamiseksi on toteutettu joitakin tärkeitä toimia, mutta paljon enemmän on tehtävä erityisesti keskeisten valtiollisten instituutioiden vahvistamiseksi. Tämä kehotus toistettiin Euroopan parlamentin Ukrainan, Moldovan tasavallan ja Georgian ehdokasmaan asemasta.

Moldovan kohtaamien hybridiuhkien lisäännyttyä Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan myötä Euroopan parlamentti antoi , jossa se toisti horjumattoman tukensa maan itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle näinä erityisen haastavina aikoina ja kehotti komissiota ja Eurooppa-neuvostoa aloittamaan liittymisneuvottelut vuoden 2023 loppuun mennessä, kun yhdeksän ehtoa on täytetty.

Ennen komission laajentumispaketin esittelyä ja joulukuun Eurooppa-neuvoston kokousta Euroopan parlamentti antoi , jossa se vahvisti olevansa sitoutunut Moldovan tasavallan tulevaan EU-jäsenyyteen ja pyysi uudelleen, että liittymisneuvottelut Moldovan kanssa aloitetaan vuoden loppuun mennessä.

B. Parlamenttien välinen yhteistyö

Ukrainan sodan alkamisesta lähtien Euroopan parlamentti on osoittanut vankkumatonta tukea ja solidaarisuutta Moldovalle. Toukokuun 18.päivänä 2022 puhemies Metsolan kutsusta sodan riehuessa samanaikaisesti Ukrainassa. Puhemies Metsola vieraili Moldovassa 11.marraskuuta 2022 tavatakseen presidentti Sandun, entisen pääministerin Gavrilițan ja Moldovan parlamentin puhemiehen Igor Grosun ja pitääkseen puheen Moldovan parlamentissa. Vierailunsa aikana hän toisti painokkaasti, että Euroopan parlamentti tukee Moldovan EU-jäsenyyttä. EU–Moldova-assosiaationeuvoston seitsemännen kokouksen yhteydessä puhemies Metsola tapasi entisen pääministerin Gavrilițan (6.helmikuuta 2023). Puhemies Metsola tapasi 21.toukokuuta 2023 ensimmäisen kerran pääministeri Receanin ja puhemiehen Grosun vieraillessaan Chișinăussa kansalaisten kokoontuessa ”Eurooppalainen Moldova -kansalliskokoukseen”, jonka presidentti Sandu oli kutsunut koolle. Bulboacassa 1.kesäkuuta 2023 pidetyssä Euroopan poliittisen yhteisön kokouksessa puhemies Metsola kehotti EU:ta aloittamaan liittymisneuvottelut Moldovan kanssa vuoden 2023 loppuun mennessä. Presidentti Sandu puolestaan käytti huippukokousta tilaisuutena ilmaista maansa EU:hun liittymistä koskevat toiveet ja toisti Moldovan itselleen ottaman tavoitteen liittyä EU:hun vuoteen 2030 mennessä.

Puhemies Metsola tapasi uudelleen puhemies Grosun Euroopan parlamentissa Brysselissä 5.heinäkuuta 2023, jolloin Moldovan parlamentin valtuuskunta teki parlamenttiin opintokäynnin, jolla käsiteltiin EU:hun liittymisprosessia. Vierailun järjesti Euroopan parlamentin demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmä.

Parlamentin valiokunnat ovat kiinnittäneet paljon huomiota Moldovan tilanteeseen, ja useat valtuuskunnat ovat matkustaneet maahan vuosina 2022 ja 2023. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan valtuuskunta vieraili toukokuussa 2023 Moldovassa ja Romaniassa tutustuakseen Moldovan tasavallassa ja Ukrainassa toteutettavaan Euroopan unionin rajavalvonnan avustusoperaatioon ja Moldovassa toteutettavaan Euroopan unionin kumppanuusoperaatioon. Kansainvälisen kaupan valiokunnan ja budjettivaliokunnan jäsenet tapasivat helmikuussa 2023 moldovalaiset kollegansa keskustellakseen EU:n ja Moldovan kauppasuhteista ja budjettituesta Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan yhteydessä. Samalla viikolla Chișinăussa pidettyyn Euronestin edustajakokoukseen osallistui suuri Euroopan parlamentin valtuuskunta.

Ulkoasiainvaliokunta ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta lähettivät maalis- ja huhtikuussa 2022 Moldovaan ensimmäisen valtuuskuntansa sodan puhkeamisen jälkeen osoituksena EU:n yksimielisestä solidaarisuudesta ja tuesta Moldovalle. Kesäkuussa2023 myös kehitysvaliokunnan jäseniä vieraili Moldovassa tarkastellakseen siellä olevien ukrainalaispakolaisten tilannetta.

EU:n ja Moldovan assosiaatiosopimuksen 440 artiklalla perustettiin parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta. Parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan ensimmäinen kokous pidettiin 16.lokakuuta 2014, ja 14.kokous pidettiin Chișinăussa 29.marraskuuta 2023. Assosiaatiovaliokunta on julkisesti tukenut Moldovan yhdentymistä EU:hun siitä lähtien, kun maa haki EU:n jäsenyyttä maaliskuussa 2022.

Euroopan parlamentti on määritellyt Moldovan demokratiatukitoimiensa ensisijaiseksi maaksi ja toteuttaa monenlaisia toimia yhdessä Moldovan parlamentin kanssa sekä poliittisella että hallinnollisella tasolla. Näiden toimien puitteet esitetään Euroopan parlamentin puhemiehen David Sassolin ja Moldovan parlamentin puhemiehen Igor Grosun marraskuussa2021 allekirjoittamassa ٱ𾱲⳾äöä쾱Ჹ. Tätä yhteisymmärryspöytäkirjaa täydentää etenemissuunnitelma.

Useissa Euroopan parlamentin toimissa Moldovassa keskitytään tukemaan toimia disinformaation ja demokraattisiin prosesseihin kohdistuvan ulkomaisen sekaantumisen torjumiseksi (demokratiakolmio-ohjelma), edistämään vuoropuhelun ja poliittisen keskustelun kulttuuria Moldovan parlamentissa (Jean Monnet -vuoropuhelu) sekä kehittämään valmiuksia sekä poliittisella että hallinnollisella tasolla.

C. Vaalitarkkailu

Euroopan parlamentti lähetti oman valtuuskuntansa Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (Etyj-ODIHR) johtamaan kansainväliseen vaalitarkkailuvaltuuskuntaan seuraamaan Moldovan parlamenttivaaleja 11.heinäkuuta 2021. Tarkkailijat totesivat, että nämä vaalit olivat yleisesti ottaen hyvin järjestetyt, vapaat ja kilpailuun perustuvat huolimatta joistakin jäljellä olevista puutteista, jotka on korjattava tulevia vaaleja ajatellen.

Moldovan parlamentti hyväksyi joulukuussa 2022 uuden vaalilain, joka vastaa kansainvälisten ja paikallisten asiantuntijajärjestöjen, kuten Venetsian komission, antamia keskeisiä suosituksia. Tämä uusi laki tuli voimaan 1.tammikuuta 2023. Siihen sisältyvät Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan David McAllisterin johtaman Euroopan parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskunnan tekemät suositukset.

Euroopan parlamentti lähetti vaalitarkkailuvaltuuskunnan Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (Etyj-ODIHR) johtamaan kansainväliseen vaalitarkkailuvaltuuskuntaan (I-EOM) tarkkailemaan 5. ja 19.marraskuuta 2023 pidettyjä aluevaaleja. Tämä tarjosi tilaisuuden arvioida vaalilain tehokkuutta ja täytäntöönpanoa, sillä nämä paikallisvaalit olivat ensimmäiset, jotka järjestettiin uusien sääntöjen mukaisesti. Huolimatta kireästä kampanjasta ja Venäjän hybridisodankäynnin luomista poikkeusolosuhteista ja toistuvasta puuttumisesta Moldovan vaaliprosessiin I-EOM-valtuuskunta totesi, että vaalit olivat olleet rauhanomaiset ja niitä oli hallinnoitu tehokkaasti, että vaalihallinto oli toiminut avoimesti ja ammattimaisesti ja että ehdokkaat olivat suurimmaksi osaksi voineet kampanjoida vapaasti ja tarjonneet äänestäjille erilaisia vaihtoehtoja. Euroopan parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskunnan johtaja José Ramón Bauzá Díaz suositteli, että viime hetken päätökset ehdokkaiden poissulkemisesta, kuten päätös Șansă-puolueesta (joka liittyy pakosalla olevaan oligarkkiin Ilan Shoriin), eivät saisi muodostaa pysyvää ennakkotapausta vaan niiden perusteena olisi oltava ainoastaan kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia koskeva vakava huoli. Hän ilmaisi myös valtuuskunnan puolesta tukensa Moldovan tasavallalle demokraattisten uudistusten toteuttamisessa huolimatta Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamasta poikkeustilasta ja Moldovan demokraattisten instituutioiden horjuttamiseen tähtäävästä hybridisodankäynnistä.

ղ-ձää

Viime vuosikymmeninä EU:n ja ղ-ձään suhteissa on ollut ajoittain vaikeuksia, mikä johtuu jatkuvista ihmisoikeuksien ja kansalaisoikeuksien loukkauksista maassa. Vuosina2014–2020 ղ-ձää näytti kuitenkin suhtautuvan avoimemmin EU:hun ja itäisen kumppanuuden politiikkaan. Maan suhteet länsimaihin olivat kohentuneet jonkin verran, ja sillä oli tärkeä rooli isäntänä EU:n välityksellä käydyissä Ukrainan kriisiä koskeneissa neuvotteluissa. Tämän seurauksena EU sitoutui harjoittamaan ”kriittistä lähentymispolitiikkaa” ղ-ձään suhteen, kuten esitettiin 15.helmikuuta 2016 annetuissa neuvoston , joiden mukaan ղ-ձään tuntuva edistyminen perusvapauksien, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien, mukaan lukien sanan- ja ilmaisunvapaus ja tiedotusvälineiden vapaus, sekä työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisessa on edelleen olennaisena perusteena muotoiltaessa EU:n tulevaa ղ-ձään-politiikkaa. Neuvottelut liikkuvuuskumppanuudesta saatiin päätökseen vuonna 2017, ja viisumien myöntämisen helpottamista ja takaisinottoa koskevat sopimukset tulivat voimaan 1.heinäkuuta 2020. Tavoitteena oli edistää ihmisten välisiä yhteyksiä.

On valitettavaa, että huolimatta EU:n ja ղ-ձään ihmisoikeusvuoropuhelun jatkamisesta, johtavista asiantuntijoista koostuvan EU:n ja ղ-ձään koordinointiryhmän perustamisesta vuonna 2016 ja ihmisoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman hyväksymisestä vuosiksi2016–2019 ja huolimatta ղ-ձään aktiivisesta osallistumisesta itäisen kumppanuuden kahden- ja monenvälisiin kokouksiin se ei ole noudattanut sitoumuksiaan ihmisoikeuksien alalla. Se on edelleen ainoa Euroopan maa, jossa kuolemanrangaistus on yhä käytössä, mikä sulkee sen oikeudellisesti pois Euroopan neuvostosta. Kuolemantuomioiden täytäntöönpanon keskeyttämisestä askeleena kohti kuolemanrangaistuksen mahdollista lakkauttamista keskustellaan säännöllisesti, mutta keskustelut vaikuttavat hämäykseltä, sillä toistaiseksi mitään konkreettisia toimia ei ole toteutettu.

EU tuomitsi jyrkästi rauhanomaisten mielenosoitusten väkivaltaisen tukahduttamisen helmi-maaliskuussa 2017. Marraskuun 18. päivänä 2019 pidettyjä ennenaikaisia parlamenttivaaleja varjostivat useat väärinkäytökset ja puutteet, joiden tuloksena oppositio jäi vaille edustusta parlamentissa. Kansainvälinen yhteisö ei pitänyt 9. elokuuta 2020 pidettyjä presidentinvaaleja vapaina eikä rehellisinä. Vaaleja edelsi opposition jäsenten järjestelmällinen vaino, ja niitä seurasivat maan historiassa ennennäkemättömän laajat raa’at tukahduttamistoimet rauhanomaisia mielenosoittajia, opposition edustajia ja toimittajia vastaan. Tämän seurauksena EU määräsi 233 henkilölle ja 37 yhteisölle, jotka olivat vastuussa vaalipetoksista ja väkivaltaisista tukahduttamistoimista tai osallisina niissä sekä Venäjän Ukrainaa vastaan käymän perusteettoman ja provosoimattoman hyökkäyssodan helpottamisesta, ja ilmoitti olevansa valmis toteuttamaan uusia rajoittavia toimenpiteitä hallinnon elimiä ja korkea-arvoisia viranhaltijoita vastaan. Venäjän vastainen 12. pakotepaketti, joka hyväksyttiin 19.joulukuuta 2023, kohdistui myös 12valkovenäläiseen virkamieheen, joilla on yhteys ղ-ձään sotilasteollisiin instituutioihin. Pakotteiden kohteena olevien henkilöiden joukossa on ղ-ձään turvallisuuskomitean ja valtion sotilasteollisen komitean jäseniä, jotka osallistuvat tarvikkeiden toimittamiseen Venäjän asevoimille.

lisäksi, joissa vahvistettiin uusi ղ-ձäää koskeva politiikka, EU on vähentänyt kahdenvälistä yhteistyötä ղ-ձään viranomaisten kanssa keskushallinnon tasolla aivan minimiin, lisännyt tukeaan ղ-ձään kansalle ja kansalaisyhteiskunnalle ja mitoittanut vastaavasti uudelleen antamaansa kahdenvälistä rahoitustukea. Neuvoston ääٱä asetetaan EU:n poliittisen sitoutumisen, alakohtaisen yhteistyön ja ղ-ձäälle annettavan rahoitusavun ehdoksi, että ղ-ձään hallinto noudattaa demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien periaatteita sekä uskottavaa ja osallistavaa poliittista prosessia, joka johtaa vapaisiin ja rehellisiin vaaleihin Etyjin/ODIHR:n valvonnassa.

Vastauksena EU:n toimiin ղ-ձään hallinto toteutti marraskuussa 2020 toimia vähentääkseen osallistumistaan itäisen kumppanuuden politiikkaan. Kesäkuussa 2021 se päätti keskeyttää kokonaan osallistumisensa itäisen kumppanuuden politiikkaan sekä muihin olemassa oleviin rakenteisiin, kuten EU:n ja ղ-ձään ihmisoikeusvuoropuheluun ja EU:n ja ղ-ձään koordinointiryhmään. Samaan aikaan Lukašenka kutsui edustajansa EU:sta takaisin Minskiin konsultaatioita varten ja ”kannusti” EU:n ղ-ձään-suurlähettilästä poistumaan maasta.

Lukašenkan hallinnon jatkuvien ihmisoikeusloukkausten tilanne on edelleen kriittinen. mukaan maassa oli maaliskuussa 2024 yli 1 400 poliittista vankia. Sen lisäksi, että poliittisia vankeja pidetään epäinhimillisissä olosuhteissa, mukaan lukien pitkäaikainen vangitseminen eristysselleihin, jotka ovat psykologisen painostuksen väline, poliittisilta vangeilta evätään myös kirjeenvaihto, lääkkeiden saaminen ja terveydenhuolto sekä kielletään yhteydenpito perheenjäseniin ja asianajajiin. Tällä hetkellä viittä poliittista vankia on pidetty eristyssellissä yli vuoden ajan, mikä rikkoo räikeästi kansainvälisiä normeja. Hallinto jatkaa myös vuoden 2020 protestiliikkeeseen osallistuneiden tai Aljaksandr Lukašenkaa arvostelevien tavallisten kansalaisten vainoamista ja syytteeseenpanoa niin kutsuttujen ”ääriliikkeiden ja yleisen järjestyksen loukkausten” verukkeella.

Aljaksandr Lukašenkan 30. joulukuuta 2023 allekirjoittamat muutokset ղ-ձään lainsäädäntöön herättävät huolta omantunnon- ja vakaumuksenvapauden heikkenemisestä ղ-ձäällä. Uudessa lainsäädännössä säädetään uskonnollisten järjestöjen pakollisesta rekisteröinnistä, mutta rekisteröinnin myöntämisen oikeudelliset perusteet ovat epätarkkoja. Ehtojen epämääräinen määrittely helpottaa kaikkien uskonnollisten instituutioiden kieltämistä sillä verukkeella, että ”ne vähättelevät ղ-ձäää, nöyryyttävät kansallista kunniaa tai harjoittavat ääritoimintaa”. Lisäksi vain ղ-ձään kansalaiset voivat johtaa tällaista järjestöä. Vuodesta 2020 lähtien jopa seitsemänkymmentä pappia on joutunut hallinnon vainoamiseksi tai heidät on pakotettu lähtemään maasta.

Tammikuussa 2024 Aljaksandr Lukašenka allekirjoitti uuden lain, jolla hänelle myönnetään elinikäinen syytesuoja ja estetään maanpaossa eläviä oppositiojohtajia asettumasta ehdolle tulevissa presidentinvaaleissa. Vain ղ-ձään kansalaiset, jotka ovat asuneet maassa pysyvästi vähintään 20 vuotta ja joilla ei ole koskaan ollut oleskelulupaa toisessa maassa, voivat asettua ehdolle.

ղ-ձäästä 19. helmikuuta 2024 annetuissa uusissa ilmaistaan syvä huoli ղ-ձään heikkenevästä ihmisoikeustilanteesta ja tuomitaan ղ-ձään yhteiskunnan kaikkiin osiin kohdistuvat jatkuvat vaino- ja pelottelukampanjat, ennennäkemättömät sortotoimet ja poliittisen osallistumisen rajoitukset. Neuvoston ääٱä korostetaan myös EU:n päättäväisyyttä jatkaa ղ-ձään kansalaisyhteiskunnan tukemista ja suhtaudutaan myönteisesti EU:n neuvoa-antavan ryhmän perustamiseen ղ-ձään demokraattisten voimien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Neuvosto päätti 26.helmikuuta 2024 jatkaa voimassaoloa 28. helmikuuta 2025 saakka. Pakotteet kohdistuvat 37 yhteisöön ja 233henkilöön, mukaan lukien Aljaksandr Lukašenkaan. Vastauksena ղ-ձään osallistumiseen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan neuvosto hyväksyi samalla Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) ja Venäjän federaation tai ղ-ձään tasavallan kansalaisten tai kansalaisten omistuksessa tai määräysvallassa olevien oikeushenkilöiden välisen energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen soveltamisen keskeyttämisestä.

Helmikuun 25. päivänä 2024 pidetyt parlamenttivaalit järjestettiin pelon ja epäreilun poliittisen kilpailun vallitessa. ղ-ձään tasavallan vaalilain muuttamisesta 16.helmikuuta 2023 annetun lain perusteella vaalilain normeja muutettiin, jotta estettäisiin opposition poliittisia voimia kyseenalaistamasta Lukašenkan hallintoa. Tämän seurauksena vain neljä viidestätoista poliittisesta puolueesta sai uudelleenrekisteröintivaltuudet.

ղ-ձää ja Venäjä ovat tiiveimmin integroituneita maita entisen Neuvostoliiton alueella, myös sotilaallisen ja puolustusyhteistyön alalla. ղ-ձää ja Venäjä panivat vuonna 2023 täytäntöön valtioliiton perustamisesta vuosiksi 2021–2023 tehdyn sopimuksen määräysten täytäntöönpanoa koskevat päälinjat ja 28 alakohtaista valtioliiton ohjelmaa, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa näiden kahden maan lainsäädäntöä talouden, liike-elämän, rahoitus- ja energiamarkkinoiden, liikenteen sekä teollisuus- ja maatalouspolitiikan eri aloilla. Vuonna 2022 nämä kaksi maata sopivat vuoteen 2025 ulottuvasta sotilasteknisen yhteistyön ohjelmasta, johon sisältyy useita toimia, mukaan lukien uusien ase- ja sotilastarvikemallien ja kaksikäyttötuotteiden yhteinen tutkimus ja kehittäminen sekä nykyisten mallien ja tuotteiden modernisointi.

Sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan alkoi helmikuussa 2022, ղ-ձää on tukenut Venäjää ja pysynyt sen läheisenä liittolaisena. ղ-ձää ei osallistu suoraan sotaan, mutta maassa on jopa 30 000 venäläistä sotilasta, ja se on toimittanut Venäjälle ammuksia ja sotilastarvikkeita. Mikä tärkeintä, ղ-ձää salli Venäjän asevoimien sijoittaa maahan Iskander-ohjuksia, joita käytettiin iskuihin Ukrainaa vastaan sen alueella, ja ylläpitää ilmapuolustus- ja ilmavoimien koulutustiloja ղ-ձäällä. Tammikuussa 2024 hyväksytyn uuden sotilasdoktriinin jälkeen Venäjän taktisia ydinaseita lähetettiin ղ-ձään alueelle maaliskuussa 2024. Huhtikuussa 2024 ղ-ձään asevoimat järjestivät sotilasharjoituksia Ukrainan, Puolan ja Liettuan rajojen läheisyydessä lähellä Homelin ja Hrodnan kaupunkeja.

A. Euroopan parlamentin kanta

Ennen 9. elokuuta 2020 pidettyjä vilpillisiä presidentinvaaleja parlamentti oli antanut useita päätöslauselmia, joissa arvosteltiin ղ-ձäää poliittisten vankien, lehdistönvapauteen ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvien rajoitusten, ihmisoikeuksien loukkaamisen, myös kuolemanrangaistuksen säilyttämisen, ja vilpillisten parlamenttivaalien vuoksi. Euroopan parlamentti ilmaisi tukensa EU:n kriittiselle lähentymispolitiikalle ղ-ձään kanssa, niin kauan kuin sen ehtona ovat käytännön toimet kohti demokratisointia sekä perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Erityisesti parlamentti kehotti ղ-ձäää liittymään kuolemantuomioiden täytäntöönpanon maailmanlaajuiseen moratorioon ensimmäisenä askeleena kohti kuolemanrangaistuksen lopullista lakkauttamista. Euroopan parlamentti tuomitsi jälleen kerran riippumattomien tiedotusvälineiden häirinnän ja toimittajien pidätykset ja toisti kehotuksensa vahvistaa demokratian periaatteiden, oikeusvaltion sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista.

Vastauksena 9. elokuuta 2020 järjestettyihin vilpillisiin presidentinvaaleihin ja demokraattisiin voimiin, kansalaisyhteiskunnan aktivisteihin, vapaisiin ammattiliittoihin, riippumattomiin tiedotusvälineisiin ja rauhanomaisiin mielenosoittajiin vaalien jälkeen kohdistettuihin raakoihin tukahduttamistoimiin Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselmat ղ-ձään tilanteesta ja . Näissä päätöslauselmissa parlamentti totesi, että vaaleissa rikottiin räikeästi kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja normeja ja että suurin osa valkovenäläisistä piti yhtenäisen opposition ehdokasta Svjatlana Tsihanouskajaa ղ-ձään todellisena presidenttinä. Jäsenet vaativat EU:ta kohdistamaan pikaisesti pakotteita vaaleihin liittyvistä petoksista ja sortotoimista vastuussa oleviin viranhaltijoihin, myös entiseen presidenttiin Aljaksandr Lukašenkaan. He ilmaisivat tukevansa Tsihanouskajan perustamaa koordinointineuvostoa demokraattista muutosta vaativien ihmisten väliaikaisena edustajana. Parlamentti toisti nämä periaatteelliset kannat suhteista ղ-ձäään .

Suhteista ղ-ձäään vastaavan Euroopan parlamentin valtuuskunnan puheenjohtaja ja ղ-ձäää käsittelevä pysyvä esittelijä ovat myös antaneet yhteisiä julkilausumia, joissa he ovat paheksuneet maan ihmisoikeustilanteen jatkuvaa huononemista ja arvostelleet Lukašenkan jatkuvaa vallan anastamista. Joulukuussa 2020 Euroopan parlamentti lähetti tiedonhankintavaltuuskunnan ղ-ձäälle arvioimaan ղ-ձään demokraattisten voimien tarpeita sekä sitä, miten Euroopan parlamentti voisi tukea niitä sekä hallinnollisella että poliittisella tasolla. Vierailu ajoittui symbolisesti vuoden 2020 Saharov-palkintoviikolle, jolla osoitettiin tukea ղ-ձään demokraattiselle oppositiolle. Tämän seurauksena Euroopan parlamentti on perustanut ihmisoikeuksien alivaliokunnan alaisuuteen ja yhteistyössä ulkoasiainvaliokunnan ja suhteista ղ-ձäään vastaavan valtuuskunnan kanssa ղ-ձään ihmisoikeusloukkauksia koskevan rankaisemattomuuden vastaisen foorumin. Demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmä on ehdottanut monenlaisia ղ-ձään demokraattisille aktivisteille räätälöityjä demokratiatukitoimia.

ղ-ձään järjestelmällisistä sortotoimista ja niiden seurauksista Euroopan turvallisuudelle ղ-ձään viranomaisten kaappaamasta EU:n siviililentokoneesta tehtyjen pidätysten jälkeen Euroopan parlamentti tuomitsi laajalle levinneet ihmisoikeusloukkaukset ղ-ձäällä ja Aljaksandr Lukašenkan hallinnon harjoittaman laittoman muuttoliikkeen törkeän välineellistämisen EU:n horjuttamiseksi. Nämä kannat vahvistettiin parlamentin ղ-ձään tilanteesta vuoden jatkuneiden mielenilmausten ja niiden väkivaltaisen tukahduttamisen jälkeen ja uuden pidätysaallon jälkeen, oppositiojohtajien syytteeseenpanosta ja ammattiliittojen johtajien pidättämisestä ղ-ձäällä, demokraattiseen oppositioon ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvan sorron jatkumisesta ղ-ձäällä, sortotoimien jatkumisesta ղ-ձäällä, erityisesti Andrzej Poczobutin ja Ales Bjaljatskin tapauksista, ja merkittävän valkovenäläisen oppositiojohtajan Viktar Babarykan epäinhimillisestä kohtelusta ja joutumisesta sairaalahoitoon. Suhteista ղ-ձäään Euroopan parlamentti kehotti Kansainvälistä rikostuomioistuinta harkitsemaan kansainvälisen määräyksen antamista Lukašenkan pidättämiseksi, koska hänen hallintonsa on osallisena ukrainalaislasten laittomissa siirroissa ja indoktrinoimisessa.

Pakotteiden tehokkuudesta Euroopan parlamentti toisti tuomitsevansa ղ-ձään osallistumisen hyökkäykseen Ukrainaan ja kehotti asettamaan hinta- ja määräkatot venäläisten ja valkovenäläisten lannoitteiden tuonnille EU:hun. Lukašenkan hallintoon kohdistettavat pakotteet ja rajoittavat toimenpiteet on mukautettava Venäjään kohdistettaviin pakotteisiin ja rajoittaviin toimenpiteisiin. Tämän jälkeen 14. joulukuuta 2023 annetussa ääöܲ keskityttiin vuoden 2020 Saharov-palkinnon saajan, valkovenäläisen poliittisen vangin Mikola Statkevitšin, tilanteeseen. Vanki oli pidätettynä ilman pääsyä terveydenhuoltoon. Euroopan parlamentti kehotti vapauttamaan kaikki poliittiset vangit ja lopettamaan ղ-ձään kansalaisiin kohdistuvat sortotoimet ja toisti tukevansa voimakkaasti ղ-ձään demokraattisia voimia. Euroopan parlamentin jäsenet suhtautuivat 16. tammikuuta 2024 antamassaan ääöܲ myönteisesti päätökseen keskeyttää rajatylittävä yhteistyö Venäjän ja ղ-ձään kanssa. Tammikuussa2024 tehtiin joukkopidätyksiä 200:aa poliittisten vankien perheenjäsentä vastaan ”ääriliikkeistä” nostettujen syytteiden perusteella. Parlamentti kehotti vahvistamaan ղ-ձään hallintoon kohdistuvia pakotteita 8. helmikuuta 2024 hyväksytyssä ääöܲ oppositioaktivistien ja heidän perheenjäsentensä uudesta joukkopidätysaallosta ղ-ձäällä. Jäsenet vaativat myös ղ-ձäällä tapahtuneiden ihmisoikeusloukkausten lisädokumentointia ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston tutkimuksen muuttamista riippumattomaksi mekanismiksi. Lisäksi 29. helmikuuta 2024 annetussa ääöܲ EU:n vankkumattoman tuen tarpeesta Ukrainalle Venäjän Ukrainaa vastaan käymän kahden vuoden hyökkäyssodan jälkeen toistetaan kehotus jatkaa työtä erityistuomioistuimen perustamiseksi tutkimaan Venäjän johtajien ja heidän liittolaistensa, myös ղ-ձään hallinnon, Ukrainaan kohdistamaa hyökkäysrikosta ja nostamaan siitä syytteitä. Parlamentti tuomitsi myös jyrkästi ղ-ձään osallistumisen ukrainalaisten siviilien, erityisesti lasten, pakkosiirtoihin Venäjälle, Venäjän väliaikaisesti miehittämille Ukrainan alueille ja ղ-ձäälle.

B. Parlamenttien välinen yhteistyö

Euroopan parlamentilla ei ole virallisia suhteita ղ-ձään parlamenttiin, koska maa on toistuvasti laiminlyönyt vapaiden ja rehellisten vaalien järjestämisen sekä demokratiaa ja oikeusvaltiota koskevien kansainvälisten normien noudattamisen, mistä ovat osoituksena uudet mielenosoitusaallot ja laajamittainen sorto 18.marraskuuta 2019 pidettyjen vilpillisten parlamenttivaalien ja 9.elokuuta 2020 pidettyjen presidentinvaalien jälkeen. ղ-ձään parlamentin jäseniä ei myöskään ole vielä kutsuttu Euronestin parlamentaariseen edustajakokoukseen, koska Etyjin vaalinormien noudattaminen on ennakkoedellytys liittymiselle. ղ-ձään demokraattisten voimien edustajia on kuitenkin säännöllisesti kutsuttu osallistumaan Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen työskentelyyn.

Lisäksi Euroopan parlamentti käy suhteista ղ-ձäään vastaavan valtuuskunnan kautta aktiivista ja tiivistä vuoropuhelua maan demokraattisten voimien edustajien, riippumattomien kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa, myös koordinointineuvoston jäsenten ja Svjatlana Tsihanouskajan perustaman yhdistyneen siirtymäkauden hallituksen kanssa. Brysselissä ja Strasbourgissa pidetään suhteista ղ-ձäään vastaavan valtuuskunnan säännöllisiä kokouksia, joissa keskustellaan EU:n ja ղ-ձään suhteiden kehityksestä ja arvioidaan maan poliittista ja taloudellista tilannetta sekä demokratiaa, ihmisoikeusloukkauksia ja oikeusvaltioperiaatetta koskevia viimeisimpiä kehityskulkuja. Suhteista ղ-ձäään vastaava valtuuskunta myös matkusti Minskiin kesäkuussa 2015 ja heinäkuussa 2017, samoin kuin sen puheenjohtajisto lokakuussa 2018 ja helmikuussa 2020. Se lähetti kesäkuussa2022 Vilnaan tilapäisen valtuuskunnan tapaamaan maanpaossa olevien demokraattisten voimien ja kansalaisyhteiskunnan edustajia ja arvioimaan EU:n ja ղ-ձään rajalla vallitsevaa tilannetta. Suhteista ղ-ձäään vastaavan valtuuskunnan tilapäinen valtuuskunta lähetettiin Vilnaan toukokuussa 2023 arvioimaan Lukašenkan hallinnon aiheuttamaa uhkaa Euroopan turvallisuudelle ja Venäjän vaikutusvaltaa ղ-ձäällä. Toinen tilapäinen valtuuskunta vieraili Berliinissä ja Varsovassa 18.–21. joulukuuta 2023 keskustellakseen ղ-ձään demokraattisten voimien edustajien kanssa parhaasta strategiasta, joka olisi hyväksyttävä ղ-ձäällä helmikuussa 2024 pidettävien parlamentti- ja paikallisvaalien jälkeen, valkovenäläisten maanpakolaisten tilanteesta EU-maissa ja Lukašenkan hallinnolle asetettujen EU:n pakotteiden tehokkuudesta.

Solidaarisuuskampanja ղ-ձään kanssa #EPSTANDSBYYOU-järjestettiin 11.–14.maaliskuuta 2024 tietoisuuden lisäämiseksi valkovenäläisten poliittisten vankien tilanteesta. Euroopan parlamentin jäsenten symbolinen tuki koostui 600 postikortin allekirjoittamisesta ղ-ձään poliittisille vangeille. Kampanja oli jatkoa ensimmäiselle aloitteelle joulukuussa 2022, ja siihen osallistui Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola.

Suhteista ղ-ձäään vastaavan valtuuskunnan puheenjohtaja Juozas Olekas ja ղ-ձäää käsittelevä Euroopan parlamentin pysyvä esittelijä Petras Auštrevičius julkaisivat 25.maaliskuuta ղ-ձään vapauden päivän yhteydessä yhteisen julkilausuman, jossa he ilmaisivat syvän huolensa siitä, että Venäjä on tosiasiallisesti ottanut haltuunsa ղ-ձään suvereniteetin monilla eri aloilla. He pahoittelivat epäinhimillisen kohtelun kohteeksi joutuneiden valkovenäläisten poliittisten vankien kärsimystä ja ilmaisivat vankkumattoman tukensa Svetlana Tsihanouskajan johtaman siirtymäkauden hallituksen pyrkimyksille saavuttaa vapaa ja demokraattinen ղ-ձää.

C. Vaalitarkkailu

ղ-ձää ei ole kutsunut Euroopan parlamenttia tarkkailemaan vaalejaan sitten vuoden2001. Kuten tällaisissa tapauksissa on tapana, Euroopan parlamentti tukeutuu Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen ja Etyjin/ODIHR:n parlamentaarisen yleiskokouksen maassa tekemiin arviointeihin. Valitettavasti näitäkään kansainvälisiä tarkkailijoita ei kutsuttu tarkkailemaan 9. elokuuta 2020 pidettyjä presidentinvaaleja, vaikka ղ-ձään hallinto oli aiemmin sitoutunut kutsumaan heidät.

ղ-ձää ilmoitti 8. tammikuuta 2024 virallisesti päätöksestään olla kutsumatta Etyjiä tarkkailemaan 25. helmikuuta pidettyjä parlamentti- ja paikallisvaaleja. Vaaleja tarkkailivat Shanghain yhteistyöjärjestön valtuuskunta ja parlamentaarikot Kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestöstä, joka on kuuden entisen Neuvostoliiton valtion hallitustenvälinen sotilasliitto Euraasiassa. ղ-ձään viranomaisten mukaan äänestysprosentti oli 73,09.

Parlamentin ulkoasiainvaliokunnan (AFET) puheenjohtajan David McAllisterin, suhteista ղ-ձäään vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajan Jozuas Olekasin ja ղ-ձäästä vastaavan parlamentin pysyvän esittelijän Petras Auštrevičiusin yhteisessä julkilausumassa ղ-ձään vuoden 2024 parlamenttivaaleista korostettiin, että näin rajoittavassa ja tukahduttavassa ympäristössä pidettyjä vaaleja ei voida pitää oikeudenmukaisina ja vapaina, ja kehotettiin EU:ta, sen jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä olemaan tunnustamatta äänestyksessä ”valittujen” henkilöiden legitimiteettiä.

Etyjin mukaan yhdetkään ղ-ձään vaalit eivät ole vuoden 1995 jälkeen olleet kansainvälisten demokraattisten normien mukaiset. Edellä mainittujen vaalien aattona ODIHR kehotti ղ-ձäää noudattamaan Etyjin jäsenyydestään johtuvia kansainvälisiä velvoitteita ja ilmaisi syvän huolensa valkovenäläisten toimittajien, ihmisoikeuksien puolustajien ja poliittisen opposition jäsenten vainosta ja laittomasta vangitsemisesta.

Radka Hejtmankova / Vanessa Cuevas Herman / Levente Csaszi